† Muistoissamme 23.12.2016

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	tummanrautias, 161 cm
syntynyt	20.12.2014, 18-vuotias
osaaminen	ko: Helppo A, re: 70 cm
rekisterinumero	VH14-018-1993
kasvattaja	Parodia
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

20.06.2015	SV-II (4v.)	61,1 p.
	rakenne 7,8 p., suku 10 p., käytöskoe 10 p., ratsastuskoe 8 p. + 6,3 p., luonne 20 p.
20.06.2016	KTK-II	76 p. (R-suunta)
	19 p. + 18 p. + 20 p. + 19 p.
06.09.2016	Champion
30.09.2016	YLA2	85 p.
	23 p. (14+9) + 23 p. (13+10) + 17 p. + 16 p. + 6 p.
20.10.2016	SLA-II	83 p.
	14 p. (4-4-3-3) + 16 p. + 21 p. + 20 p. + 12 p.
20.12.2016	KRJ-I	104 p.
	8 p. + 40 p. + 21 p. + 20 p. + 15 p.

Salli ei ole pelkästään tuittupäisin nuori tammaneito, mitä maa päällänsä kantaa, vaan myös maanis-depressiivinen huomionkerjääjä, joka ei voi olla sekuntiakaan yksin. Vieroitusaika emästään Hilmasta oli yhtä tuskaa paitsi Hilmalle ja Sallille, myös koko tallinväelle. Yksi jos toinenkin joutui suuntaamaan korvatulppaostoksille, jotta pystyi olemaan sekunninkaan tuossa korvia raastavassa melusaasteessa, jota myös Sallin hirnunnaksi kutsutaan. Nyt tamma on sentään päässyt tästä karmaisevasta kokemuksesta yli, mutta vahtii edelleen uusia tarhakavereita kuin kanaemo pieniä poikasiaan. Jos joku meinaa livistää portille, on Salli heti kärppänä paikalla ja varmistaa, että pääsee myös mukaan joutumatta olemaan sekuntiakaan yksin.

Käsiteltäessä Salli on suhteellisen, noh, haastava, sillä tamma ei pidä yhtään masunsa tai korviensa koskemisesta ja osoittaa mieltään, jos näin tapahtuu. Aika useinhan niin on tapahduttava, jotta varsa oppisi joka paikkaan koskemisen, joten Salli saakin olla yhtenään tuittuilemassa. Luulisi, että tässä vaiheessa nuoruutta tamma olisi jo vähän tottunut herkkien ruumiinosiensa kosketteluun, mutta toiveeksi on moinen ominaisuus Sallin kohdalla jäänyt. Jos tämän kiukuttelun ja diivailun kestää, selviää tamman hoitamisesta jokseenkin siedettävästi, vaikka erityisen nautittavaa se tuskin on kenellekään. Joskus Salli kuitenkin vaikuttaa melkein normaalilta hevoselta, mutta sellaisia hetkiä on valitettavan vähän - ehkä tammassa vain yhdistyy vähän liian iso annos asennevammaisia hevosia, ainakin kun katsoo Sallin kummankin vanhemman sukutauluihin...

Ratsastaessa Sallin kanssa ollaan päästy etenemään yllättävän reippaalla tahdilla ottaen huomioon tamman erikoiset luonteenpiirteet. Salli on ollut melko nopea oppimaan, mutta mitenkään konkariksi sitä ei kyllä voi vielä nimittää. Kuten odottaa sopii, Salli on kyljistään hyvin herkkä eikä siedä juuri minkäänlaista painetta varsinkaan yhdistettyinä epäselviin tai sekaviin apuihin. Tamman bravuureja ovat pienet pukit tai muut tyytymättömyydenilmaisut, kun jokin asia ei mene hänen mielensä mukaan. Mutta ymmärtäähän sen, että kyljistään herkkä tamma stressaantuu liian kovasta paineesta. Sallin kanssa onkin tärkeää osata myödätä välittömästi heti pyynnön jälkeen eikä missään tilanteessa saa jäädä suuhun tai kylkiin kiinni. Noin niinkuin yleensä tamman askeleet ovat suhteellisen pehmeät ja miellyttävät, ja varsinkin lisäyksistä löytyy jo aika kivasti potkua, vaikka tasapainon ja kokoamisen kanssa ei vielä olla kuin alkutekijöissä. Maastoillessa yritetään kuitenkin kovasti tehdä monipuolisia juttuja, sillä siellä Salli on yllättävän tasapainoinen ja järkevä, erityisesti kaverin kanssa liikkuessaan. Yksinhän se nyt ei haluaisi poistua karsinaansa pitemmälle, joten eipä ihmekään, että henkinen tuki kaukaisilla maastoreiteillä on tarpeen. Esteitä Salli hyppää, jos kaikki kuut ja tähdet ovat kohdillaan, eli mukavaa esteharjoituksissa on suunnilleen kerran kahdessa kuukaudessa. Onneksi tästä tammasta yritetäänkin epätoivoisesti leipoa koulu- ei esteratsua.

Kilparadoillakin ollaan vähän ehditty käydä kokeilemassa, ja siellä Salli on ollut yllättävänkin järkevä. Toki muiden hevosten läsnäolo kiinnostaa tammaa enemmän kuin itse kilpailusuoritus, mutta pientä hirnuntaa lukuunottamatta tamma on toiminut kilpailualueella hienosti. Radalla se keskittyy yllättävän hyvin, varsinkin kun pitää aikataulun tammalle mukavana eikä turhaan paineista sitä liian aikaisin. Hitaasti, mutta varmasti tästä vielä kuoriutuu kelpo kilparatsu. © kasvattaja

Sukuselvitys

isälinja - Pikku Hasseli     emälinja - Pintaliitäjä

Sallin suku on lähes poikkeuksetta koulupainotteista eli ainakaan toistaiseksi yksikään sukulainen ei ole kilpaillut yksittäisiä sijoituksia lukuunottamatta kouluratojen ulkopuolella. Tästä voisikin vetää johtopäätöksen varsin toimivasta koulusuvusta, jonka parhaat piirteet ovat toivottavasti jalostuneet ja tulleet esiin Sallissa!

i. Parodian Hulttio on minulle hyvin tärkeä ja merkityksellinen varsa, eikä pelkästään upeiden vanhempiensa vuoksi. Hulttio on toistaiseksi menestynyt loistavasti sekä urallaan kouluratsuna että esimerkiksi suomenhevosten laatuarvostelussa, josta ori nappasi ykkösen vain muutaman pisteen erolla tähtiykköspalkintoon. Tulevaisuudessa edessä on luonnollisesti myös KRJ:n laatuarvostelu sekä YLA. Hulttio on harvinaisen selväpäinen tapaus Hasselin varsaksi ja siksikin se on ollut miellyttävä kisakumppani, jota on ollut mukava käsitellä ja ratsastaa. Toivottavasti Hulttio periyttää tulevaisuudessa tätä "helpompaa hasselilaisuutta" eteenpäin.

ii. Pikku Hasseli on ehdottomasti tärkeimpiä hevosiani. Hasseli hankittiin aikoinaan Alegresta, minkä jälkeen se pienistä vastoinkäymisistä huolimatta yllätti meidät kaikki positiivisesti kilpaurallaan kouluratsastuksesta. Hasselin kanssa ollaan kisattu täydet sijoitukset ja vierailtu sekä suomenhevosten että KRJ:n laatuarvosteluissa. Useita jälkeläisiä saanut Hasseli on periyttänyt näille hienojen kouluratsun ominaisuuksien lisäksi myös "haastavaa" luonnettaan, sillä Hasselia voisi kuvailla vähintäänkin kyseenalaisen mielenlaadun omaavaksi, persoonalliseksi oriksi. Hasseli on puhtaasti kouluratsastukseen painottunut, vaikka sen kanssa ihan muutama sijoitus esteitäkin ollaan kisattu. Pääasiassa myös sen jälkeläiset ovat myös painottuneet koulupuolelle.

ie. Etsikon Irtokarkki nousi ikäänkuin vahingossa ja nopeasti huipulle. Ykkösen kummastakin laatuarvostelustaan (suomenhevosten sekä KRJ:n) napannut supertamma on kokenut suorastaan räjähdysmäisen kehityskaaren lyhyessä ajassa. Iines on ennakkoluuloton luonne, jonka keskittymiskyky on kuitenkin varsin rajallinen. Kaunis neitokainen on saanut aikaan suorastaan häikäisevän upeita varsoja, jotka ilman muuta ovat perineet tamman häikäisevän suorittajan kyvyt. Iines on täysin koulupainotteinen ratsu eikä sen kanssa olla kokeiltu mitään muuta kuin satunnaista kärryttelyä kotipihalla. Selväpäinen tamma voisi olla aika potentiaalinen tapaus myös valjakkoajoon.

e. Parodian Lähiöruusu on aika lailla Sallin isälinjaan "sopiva" hevonen - Hilma on nimittäin herkkä ja vaatii paljon aikaa tullakseen sinuiksi uusien asioiden kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt tammaa nousemaan koulutustasoltaan jopa Vaativaan B:hen saakka, mikä ilahduttaa meitä suuresti. Hilman kanssa ollaan vielä kilpataipaleellamme, joten meriittejä ei ole vielä ehtinyt kertyä. Mutta niitä varmasti tulee, sen verran aikaansaava tapaus Hilma alkukankeudestaan huolimatta on. Hienosukuinen tamma toivottavasti periyttää liikkeitään sekä lahjakkuuttaan koulupuolella tuleville varsoilleen.

ei. Renttunen kuuluu myös nopeasti edenneisiin hevosiimme, sen kanssa ollaan nimittäin aika nopeasti päästy kilpauran jälkeen ilmoittautumaan laatuarvosteluihin ja upeasti ori kaappasikin ykkösen sekä KRJ:n laatuarvostelusta että suomenhevosten laatuarvostelusta - upea Renttu! Ori on Vaativa B -tason kouluratsu, joka komealla ulkomuodollaan hurmaa kenet tahansa. Luonteeltaan Renttu on vähintäänkin haasteellinen, vaikka tuttujen kanssa toimiikin ihan hyvin ja luottavaisesti. Hetkessä ei kuitenkaan Rentun kanssa olla tähän pisteeseen päästy, mutta tällä hetkellä voidaan olla ylpeitä upeasta orista, joka on jo ehtinyt saada pari hyvinkin hienoa, koulupainotteista jälkeläistä.

ee. Pintaliitäjä on kilpailunsa kilpaillut, mutta muut meriitit antavat vielä hetken odottaa itseään. Pimu on harvinaisen sympaattinen, vaikkakin herkkä ja hienovarainen, täysin koulupainotteinen tamma, joka on kilpaillut Helppo A -tasolla. Varsoilleen Hilmalle ja Hassulle Pimu on periyttänyt aika paljonkin omaa luonnettaan, mutta se ei ole estänyt kapasiteetikkaita varsoja yltämästä koviin suorituksiin jopa vaativissa luokissa! Pimu on siitä miellyttävä tamma, että se on pienestä arkuudestaan huolimatta varsin miellyttämisenhaluinen ja tahtoo kovasti tehdä asioita ihmisen mieliksi. Tässä on tulevaisuuden varalle hieno nimi uuden sukupolven kantatammaksemme! © kasvattaja

Näyttelytulokset

10.09.2016 Loitsulähde, irtoSERT, päätuom. Kati
01.08.2016 Hortensia, irtoSERT, päätuom. Jannica
07.05.2016 Escorant Trakehners, irtoSERT, päätuom. Siiri K.

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

25.11.2016 - Päiväkirjamerkintä

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu järjestää joulukuussa normaalia suuremman tilaisuuden, joten Fiktiostakin on lähdössä iso joukko hevosia arvosteltavaksi. Aivan ensimmäisenä mukaan ilmoitettiin Salli ja Pilmori. Salli on ollut meillä hyvin vähän aikaa, mutta sen kanssa on ehditty saavuttaa sitäkin enemmän. KRJ:n laatuarvostelu onkin tamman viimeinen etappi laatuarvosteluin yms. suunnalla. Pilmori on sen tuorein sulhanen, eli se tarkoittaa sitä, että Pipsan vanhemmat tullaan palkitsemaan samaan aikaan. Pilmoria on käytetty jalostukseen hyvin säästeliäästi, mutta toivon, että se pääsisi astumaan vielä ainakin pari tammaa ennen kuin on aika laukata vihreämmille laitumille.

Muutamaa päivää myöhemmin syntyi päätös siitä, että myös Jilla ja Jaromus lähtevät mukaan. Jillan kanssa tätä onkin odotettu tovi jos toinenkin, mutta viimein nyt kaikki alkaa olla siinä kunnossa, että tamman kehtaa laatuarvostelussa esittää. Jaromus taas on melkeinpä sen vastakohta, sillä sen kanssa kaikki on tapahtunut kamalan nopeasti. Mutta vaikka kaikenlaista on jo saavutettu, on pari juttua vielä edessäpäin.

Viimeisen neljän paikan täyttäminen olikin sitten melkoisen pähkäilyn takana. Periaatteessa laatiskelpoisia on tallissa vaikka kuinka monta, mutta sitten toisaalta melkeinpä näiltä jokaiselta puuttuu se viimeinen silaus. Niinpä oli vain osattava päättää kenen vuoro on seuraavaksi päästä tarkempaan syyniin. Lopulta valitsin Murroksen, Murren ja Humun, sekä viimeisenä trakehnerorini, joka asuu muualla. Murros on myös yksi näistä, jotka ovat joutuneet odottelemaan omaa vuoroaan jopa useamman vuoden. Mutta nyt orilla on viimein jälkeläisnäytöt kunnossa, joten mikäs sen hienompaa, kuin viimein kirjoittaa sen tiedot ilmoittautumisviestiin. Murren kanssa fiilikset ovat laatiksen suhteen olleet hyvinkin vaihtelevat. Mennäkö vai eikö? No, kyllähän me Murrellekin palkinto halutaan. Varsinkin kun nyt hyvin pitkään jatkuneiden yritysten jälkeen orista on viimein saatu myös ktk-kelpoinen. Humu sen sijaan on käynyt muissakin laatiksissa tämän vuoden aikana, joten KRJ:n laatuarvostelusta on hyvä jatkaa. Sillä on edessä vielä ERJ:n uusinta lähikuukausina.

06.07.2016 - Päiväkirjamerkintä

Edellisen merkinnän lopussa oli pohdiskeluja Sallin sulhasesta. Nyt aikaa on vierähtänyt jo sen verran, että tänään syntyi tammalle jo neljäs jälkeläinen! Olen siis päässyt pohdinnoissani jo hyvin pitkälle. Ihastuttava rautias tammavarsa on Pilmorista ja tarkoituksena on jättää tämä varsa kotiin kasvamaan. Mitä muihin tulee, esikoisen kohdalla ei sitten lopulta käytettykään Fiktion oria, vaan se löytyi Huvitutista. Tämä varsa, joka oli tamma ja nimettiin Hestiaksi, myytiin yarenille Ventokseen. Seuraavalla kerralla käytin omaa oria Iikoria. Orivarsa Ilkamo asusteli jonkin aikaa Fiktiossa käyden Kouluvarsojen ja -nuorten laatuarvostelussa nappaamassa ensimmäisen palkinnon, kunnes myin sen Rosannalle Äkkilähdön Suomenhevosiin. Edellinen varsa taas oli Ruupertista. Punainen tammavarsa Rosanja löysi kotinsa Tuulian luota Tuulenpesän Kartanosta.

Varsoilleen Salli on ollut samanlainen kanaemo kuin tarhakavereilleen, ehkä jopa pahempi, jos vain mahdollista. Vieroitukset ovat olleet tammalle kova paikka, mutta aina lopulta on saatu rauha takaisin maahan.

03.04.2016 - Päiväkirjamerkintä

Foorumia selaillessa sattui silmään vähän ikävämpiä uutisia. "Parodiassa lappu luukulle (M:sh)" kuului otsikko. Olen aina pitänyt kovasti Parodiasta, vaikka täytyykin sanoa, ettei edes sen kotisivuilla ole tullut vierailtua pitkiin aikoihin. Onhan talli tosin ollut jo pitkään hiljaiselolla. Sieltä ovat kuitenkin meidän kasvattimme Tami, Aukusti ja Veetruska saaneet erinomaisen kodin. Vielä on epäselvää kuinka niiden käy, mutta Freetu lupasi olla yhteyksissä niiden osalta. Myyntiin tuli kuitenkin kymmenen Parodian omaa kasvattia ja koska meiltä sellainen vielä puuttuu, oli tilaisuus käytettävä hyväksi. Onnekseni porukasta löytyi yksi täydellinen yksilö: Parodian Hepsankeikka, eli tuttujen kesken Salli. Luonteeltaan se on varsin mielenkiintoinen tapaus, vaikka onkin Freetun kertoman mukaan ainakin käsiteltäessä suhteellisen haastava. Ja kun pääsin tutustumaan tammaan livenä, ei tämä väittämä ihan perätön ollut, mutta ei se estänyt tarjouksen tekemistä. Freetu hyväksyi tarjoukseni ja sainkin ottaa sen samantien mukaani (onneksi olin tullut paikalle hevosrekalla).

Kilpailu-uransa tamma on jo päättänyt ajat sitten saavuttaen lähes viisikymmentä sijoitusta kouluradoilta. Salli on astutettu kertaalleen Parodiassa, mutta oli jäänyt tällöin valitettavasti tyhjäksi. Täällä meillä Fiktiossa se tulee toivottavasti saamaan monta ihastuttavaa varsaa. Tulevaisuudessa suuntaamme vähintään KRJ:n laatuarvosteluun. Seuraavaksi täytyy kuitenkin pohtia millä orilla tamman astuttaisi ensimmäisenä, vaihtoehtoja on nimittäin pelkästään omassa tallissa yksitoista kappaletta. Jos tästä karsii yleispainotteiset pois ja jättää pelkät kouluorit, jää vaihtoehtoja siltikin vielä kuusi. Mutta eiköhän niistä lopulta se oikea löydy.

04.12.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kasvattaja

Long time no see. Täällä taas ollaan. Sallikin on saanut uskomatonta mutta totta yli neljäkymmentä sijoitusta jo koulupuolelta kasaan, joten ihan hukkaan tämäkään vuosi ei ole mennyt ;-) Kuitenkin yritetään nyt vähän aktivoitua tämänkin tamman kohdalla, kuten koko porukan. Sallin kuulumisista se minun täytyi tulla kertomaan, että Salli-tyttöhän on nyt astutettu uljaalla ja varsin kyseenalaisella Vertti-orillamme. Vertti on jo pitkällä tähtäimellä suunniteltu Sallin sulhoksi eli mikään "vahinkoraskaus" ei ole kyseessä! Verttihän on hienoista vanhemmista lähtöisin, varsin upea Epeli on hänen isänsä ja meidän pieni nätti Pikumme emä. Pikulla on vielä kilpahommat vaiheessa, mutta ihan hyvähän se varsa on jo tässä vaiheessa saada maailmaan. Sallikaan nyt ei ole mikään laatisvalmis vielä hetkeen, joten ihan hyvä varsa tekaista tässä vaiheessa "uraa".

Varsasta onkin sitten odotettavissa aikamoista tapausta, koska sekä isä että emä ovat varsin persoonallisia tapauksia. Erityisesti isä Vertti on aikamoinen ongelmatapaus, jonka kanssa "jokainen päivä on liikaa" :-D Noh, kyllähän se Verttikin välillä yllättää positiivisesti, mutta ei se kyllä mikään helpoin hevonen ole. Onneksi varsat yleensä perivät enemmän emältään ja oppivat siinä samalla vähän käyttäytymistäkin, niin luotetaan Sallin taitoihin ja siihen, että tamma vähän rauhoittuu varsan saamisen myötä. Mutta toistaiseksi tähän varsaan on vielä hetki aikaa, koska nyt vasta jännäillään, että onnistuiko astutus vai ei!

14.02.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kasvattaja

Salli on jälleen kasvanut huimaa vauhtia ja pianhan tamma täyttääkin jo kokonaiset neljä vee! Tahtoa ei tammalta edelleenkään puutu, vaikka välillä toivoisikin, että sitä hieman vähemmän olisi. Ratsastajan kanssa Salli on välillä kuin herran enkeli ja välillä taas tulta ja tappuraa eikä meinaa hetkeäkään olla aloillaan ja rentona. Tammaa pyritään kehumaan ja palkitsemaan niistä rennoista hetkistä mahdollisimman paljon, mutta kun niitä tulee suunnilleen yksi tuhanteen, niin hankalaa se on. Ravissa ollaan kuitenkin päästy jo suhteellisen paljon työskentelemään ja joitakin laukkapätkiäkin selästäkäsin ottamaan. On kyllä aika ilmiselvää, että Salli on isänsä sukuun tullut eli hitaastikehittyvä ja paljon aikaa vaativa yksilö.

Tänään kävimme Sallin kanssa pienen lenkin lumisella kentällä, ja aluksi tamma teki sitä samaa mitä aina eli joka pyyntöön ja tekemiseen siltä löytyi kipakka vastaus. Ratsastaja saa olla kieli keskellä suuta, että onnistuisi pitämään ratsutushetket mukavina ja rentoina sekä lopettamaan ne silloin kun kaikilla on kivaa. Tänään sellaista hetkeä ei meinannutkaan tulla, vaikka ravia ehdittiin harjoittaa ihan mukava tovi. Vartin isojen kaarien ja reippaan ravailun jälkeen napsittiin nosto suuntaan sekä toiseen. Aluksi Salli lähti kuin raketti eikä välittänyt yhtään mistään muusta. Puolen kierroksen jälkeen sen vauhti kuitenkin hidastui, koska lumikin alla raskautti jonkin verran työntekoa. Siinä olikin hyvä käyttää hyväksi tamman hidastunut meno ja oikeaoppinen selänkäyttö ja myötäyksen jälkeen tamma sai rapsutukset ja luvan siirtyä käyntiin. Toisessakin kierroksessa Sallin piti kuitenkin testata samaa, joten tänään ei ainakaan hirmuisesti opittu näistä pyrähdyksistä. Kyllä sieltä se vähän rauhallisempi pätkä jo löytyikin ja ainakin laukka-avut ovat tammalla hallinnassa! Ja ei tässä mitään mateluvauhtia nuoren kanssa kaivatakaan, kunhan se vauhti vain jäisi sinne alle raketinnopeuden... ;)

01.02.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kasvattaja

Noniin, suvaitsenpas vihdoinkin luoda alulle myös tämän Sallin päiväkirjasen. Tamman kanssa kun ollaan pikkuhiljaa päästy elämässä eteenpäin ja virallisen kolmivuotispäivän kunniaksi ilmoitin Sallin myös varsa-arvosteluun suomenhevosille! Kolmivuotiaiden kategoriassa siis ollaan ja totta kai olen aivan paniikissa, että malttaako se Salli siellä nyt käyttäytyä lainkaan. Käsiteltävyyden kanssa ollaan tehty kovasti töitä, mutta vieläkin tamma jaksaa nipottaa ja leikkiä marttyyria, jos joku paikka ei ollenkaan nyt siedä koskemista. Ratsutusta ei oikeastaan olla käytännössä harrastettu vielä kovinkaan vakavasti, mitä nyt siedätetty vähän ratsastajaan ja otettu muutamia minipätkiä ratsastajan kanssa. Jotenkin mulla on vaan semmoinen kutina, että tämän tamman kanssa pitää tehdä perusteellista työtä, tai muuten takapakkia tulee täyslaidallisen verran takaisin.

Ja minähän muuten keksin Sallille jo tulevaisuuden sulhonkin! Se tosin ei ole vielä syntynytkään, tai edes sulhon emä :-D Koska Sallissa yhdistyy rakkaan Hasselini sekä Rentun linja, haluan sulhasehdokkaalle ehdottomasti kaksi muuta suosikkioriani Lennin ja Kaapon sukuun, joten eihän sitä täydykään muuta kuin astuttaa ihanaisella Tamillamme Kaapon ja Maijan tänä vuonna syntyvä varsa! Monimutkaista, mutta sitäkin selkeämpää omassa mielessäni! Sitten kun joskus hamassa tulevaisuudessa tämä varsa syntyy, niin siinä on sitten niin aimo annos Parodian vielä suhteellisen lyhyttä historiaa, että ihan vapisuttaa ajatella!

Mutta jospa nyt ensin kuitenkin keskitytään tähän päivään ja siihen, miten Sallille ylipäätään saadaan pysymään ratsastaja selässä ja niin poispäin!