VIR MVA Ch
ILO Tuure
KTK-I, ERJ-I, KRJ-II, SLA-I
rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
väri, säkäkorkeus | tummanrautias, 143 cm |
syntynyt | 09.06.2009, 14-vuotias |
osaaminen | ko: Helppo A, re: 100 cm, me: 90 cm |
rekisterinumero | VH17-018-1543 |
kasvattaja | Ilomantsi |
entinen omistaja | Vibaja |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Ratsastuskuvat © ei halua nimeään mainittavan, muut © Vibaja
20.09.2017 | KTK-I | 81 p. (P-suunta) |
---|---|---|
20 p. + 22 p. + 19 p. + 20 p. | ||
08.12.2017 | Champion | |
15.11.2018 | KRJ-II | 95,5 p. |
9 p. + 40 p. + 13,5 p. + 20 p. + 13 p. | ||
31.12.2018 | ERJ-I | 104,5 p. |
9,5 p. + 40 p. + 20 p. + 20 p. + 15 p. | ||
17.06.2020 | VIR MVA | |
20.07.2020 | SLA-I | 93 p. |
14 p. (4-2-5-3) + 19 p. + 20 p. + 20 p. + 20 p. |
Turre on aivan sairaan kiva ja helppo ratsastaa. Nopea ja ketterä ori oikein imee esteeltä esteelle ja ylittää ne vaivattomasti. Melkein voisi vain istua kyydissä ja antaa hevosen viedä. Mutta vain melkein. Turre ei nimittäin ihan täysin hallitse lähestymisiä, joten kaipaa siinä ratsastajan apuja. Olen nähnyt siltä aikoinaan aikamoisia "itsemurhahyppyjä" silloin kun satuin orin uran alkuaikoina samoihin kisoihin. Joten jos niihin vertaa, niin kehitystä on kuitenkin tapahtunut paljon. Kouluratsastuksesta Turre ei ole ihan niin innoissaan kuin esteistä, joita se hyppää korvat tötteröllä. Se toimii kyllä siinäkin lajissa hyvin omalla moottorilla, mutta ongelma on lähinnä tylsyys. Ja tylsistyessään ori alkaa keksiä omia juttujaan. Niinpä kannattaakin mielummin tehdä paljon erilaisia tehtäviä kuin hinkata jotain tiettyä kohtaa liian kauan. Maastoesteiden hyppääminen on tietenkin Turren mielestä kivaa puuhaa, mutta maastoon ei sen kanssa voi mennä ihan vain köpöttelemään. Orin mielestä pitäisi aina mennä lujaa!
Jos Turre on tähän mennessä kuulostanut mukavalta ja suht helpolta kaverilta, niin väärin luulit. Ensinnäkään se ei tule sitten yhtään toimeen muiden hevosten kanssa. Siksi orin häntää koristaa kisoissakin aina punainen rusetti. Keskittyessään radalla tai verryttelyssä se ei ehdi muista hevosista välittämään "kunnolla", mitä nyt luimistelee liian läheltä viilettäville. Mutta jos orin kanssa vain esimerkiksi odottelee rauhassa vuoroa, se voi saada lähentelijöistä ihan huolella pultit. Trailerissakin Turre matkustaa yksin ja rekassa pitää tietysti sen ja toisen hevosen välissä olla tyhjää tilaa. Kaiken lisäksi Turre ei ole edes mikään helppo lastattava... Ihan pelkkä luja tahdonvoima ei siihen hommaan riitä.
Turrella käytetään aina taluttaessa ketjunarua ja taluttajan käsissä on hyvä olla hanskat, jos haluaa yhtään pitää huolta kätösistään. Taistelut jatkuvat tallissa, kun pitäisi tehdä edes sellainen pienikin välttämätön paha kuin harjaus ja kavioiden putsaus. Turrea ei vain yksinkertaisesti ole luotu seisomaan paikoillaan. Jos kyseessä on yhtään vaativampi homma, kuten kengitys tai hampaiden raspaus, ori rauhoitetaan aina ehdottomasti. Jostain syystä Turre kuitenkin pysähtyy aloilleen aina hetkeksi satulan nähdessään, mutta heti kun satulahuopa koskettaa sen selkää, alkaa taas steppaus.
Sukuselvitys
i. VIR MVA Ch Taavetti vrt, 144 cm | ii. VIR MVA Ch Vilpertti prt, 140 cm | iii. K.P. Hirmu tprt, 142 cm |
iie. Leiditär prt, 141 cm | ||
ie. Taivaankannelta Kadotettu prt, 148 cm SLA-II, YLA3 |
iei. Railakkaasta Rappiolla trt, 146 cm | |
iee. Tuulesta Taiottu 147 cm | ||
e. Kirveltäjän Likka prt, 145 cm | ei. VIR MVA Ch Riimanni prt, 141 cm KTK-II, ERL-II |
eii. Eetos FI prt, 139 cm |
eie. Henriikka FI tprt, 141 cm | ||
ee. Päivänpaiste rt, 155 cm KTK-III |
eei. Kuutamoyön Prinssi rt (lkk), 160 cm | |
eee. Prinsessa |
isälinja - Vilpertti emälinja - Päivänpaiste
Jälkeläiset
5 kpl: 2 oria, 3 tammaa
ori | Koistilan Tuuri | s. 22.02.2017 | Ch, KTK-II, KRJ-I, SLA-II, YLA1 | emä Anffin Heliä |
---|---|---|---|---|
ori | Liljan Taavetti | s. 28.03.2018 | SV-II, kilpaillut porrastetuissa | emä Liljan Talvenneito |
tamma | Fiktion Arla | s. 13.03.2018 | KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-II, SLA-I | emä Koistilan Arna |
tamma | Kadon Jaaritelma | s. 14.03.2022 | KTK-kelpoinen | emä Hornanhovin Jäljitelmä |
tamma | M.B. Tuulentuiske | s. 18.09.2023 | KTK-kelpoinen | emä Myrskylän Merenhuiske |
Kilpailutulokset
46 ERJ-sijoitusta, 50 KERJ-sijoitusta, 43 KRJ-sijoitusta, 0 Cup-sijoitusta
ERJ
KERJ
KRJ
Näyttelytulokset
13.06.2020 Haltiasalo, MVA-SERT (BIS8), päätuom. alaera
22.02.2018 Kaihovaara, MVA-SERT (BIS4), päätuom. Jannica
01.11.2017 Susiraja, irtoSERT, päätuom. Welby
17.10.2017 Kurjenpesä, irtoSERT, päätuom. Lissu T.
26.02.2017 Adina, irtoSERT, päätuom. Jannica
Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät
31.07.2018 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut melba
Viimeisenä liikutusvuorossa oli komea suomenhevosori Turre. Milja oli jo etukäteen vähän varoitellut että ori on hiukkan haastava eikä lähellekkään niin tasainen ja helppo mitä esimerkiksi Siilas jonka kanssa olin käynyt vetämässä mukavan maastolenkin. Olin itsekin jo melkoisen puhki kahden hevosen liikutuksen jälkeen sekä kovan helteen vuoksi ja pohdin miksi olin jättänyt haastavimman tapauksen viimeiseksi. Päätin että hyödynnän kentälle jääneen irtohypytyskujan ja käyn hypyttämässä esteillä kisaavaa Turrea. Hain tarhasta energiaa pursuavan raudikon joka ei meinannut pysyä paikoillaan edes sitä aikaa että sain riimun sujautettua sen päähän. Matka talliin oli täynnä tahtojen taistelua ja muille hevosille kiljumista, sain tosissaan pitää narusta kiinni kun ori heilutteli päätään huutaessaan. Milja oli antanut hyvät ohjeet Turren kanssa toimimiseen ja huitaisin suitset orin päähän ja suojat jalkoihin alle aikayksikössä. Nappasin juoksutusliinan mukaan käytävältä ja lähdin taluttelemaan innokasta oria kenttää kohti.
Alkulämmöt hoidin ympyrällä juoksuttaen, Turre oli täynnä vauhtia ja ympyrällä pysyminen tuotti sille välillä vaikeuksia kun se yritti kovasti rynniä kauemmas. Alkuinnostuksen jälkeen sen meno tasaantui ja pikkuhiljaa vauhti tasaantui järkevämmäksi ja juoksutin sen läpi kaikissa askellajeissa molempiin suuntiin. Kun meno oli laantunut hiukan normaalimmaksi otin juoksutusliinan irti ja päästin orin vapaaksi. Ohjasin sen kujalle ja Turre ymmärsi kyllä välittömästi mitä kentälle oikeasti oltiin tultu tekemään. Kunnon konkarin elkein se hyppäsi kujalle asettamat esteet ja heilutteli vaaleaa harjaansa mahtipontisesti. Pieniä ongelmia sillä oli esteiden lähestymisessä ja paikan hakemisessa mutta paransi itse suoritustaan joka hyppykerralta. Turre oli melko nopeasti piipussa ja aivan yltäpäältä hiessä joten lopetimme treenit onnistuneisiin hyppyihin ja suuntasimme takaisin talliin ja pesulle.
22.10.2017 - Estevalmennus, valmentajana Sippe
Saavuin autollani Fiktioon aikaisin aamupäivällä, heti kun olin saanut aamutallin hoidettua omalla tallillani. Lukitsin auton ovet ja kävelin valmennuksien kautta tutuksi tulleeseen tallirakennukseen, jossa Milja olikin juuri saamassa päätökseen päivän ensimmäisen valmennettavan, piekkariori ILO Tuuren, varustamista.
Ulkona satoi vaakatasossa räntää, joten päädyimme pitämään valmennuksen maneesissa. Miljan noustua selkään hän lähti kävelemään alkukäyntejä vapain ohjin, samalla kun itse sommittelin esteitä ratsastushallin hiekalle. Tarkoituksena olisi tänään hypätä kuuden esteen sarjaa innariväleillä. Rakensin innarin maneesin keskelle, ja sen jälkeen loivilla kaarteilla yhdet pystyesteet kuudella laukalla niin, että innarin jälkeen voitaisiin vuorotellen kääntää kumpaankin suuntaan. Milja sai esteiden rakentamiseni aikana verkata Tuuren melko itsenäisesti sileällä. Ratsukko teki melko tiiviin verryttelyn ja laukkaili melko paljon.
"Koitat saada tähän väliin sen kuus laukkaa! Tuurella on aika pieni laukka niin se mahtuis tähän seitsemälläkin, mut otat sille vähän paremman ratalaukan niin se pääsee tästä kuudella ihan loistavasti", sanoin Miljalle. Edellisellä kerralla väli oli jäänyt aavistuksen ahtaaksi, kun Milja ei ollut pyytänyt Tuurelta ihan tarpeeksi laukkaa ja ori oli ratkaissut asian tekemällä pystylle puolikkaan, kahdeksannen lisäaskeleen ja jänisloikan. Nyt ratsukko hyppäsi onnistuneesti innaria, jonka jälkeen Milja ratsasti vähän voimakkaammin eteen, jotta Tuure venytti askeltaan väliin sopivaksi. Laskin askeleet ääneen, ja ratsukko ylitti ysikymppisen pystyn hienolla tyylillä. Loppuvalmennusta kohden hypyt paranivat entisestään, ja treeni saatettiin lopettaa iloisilla fiiliksillä.
01.10.2017 - Päiväkirjamerkintä
Jos Vibaja karsii tallistaan suomenhevosia, on varmaa että ainakin jokunen niistä päätyy Fiktioon. Viimeisimmästä myyntirysäyksestä kävin syyskuussa rohmuamassa itselleni jo Suvirnan ja Konstan. Tänään Vibaja vinkkasi minulle uusista myytävistä ja olin heti valmis kirjoittamaan paperit Siilaksesta ja Tuuresta.
Siilaksen elämää olen päässyt seuraamaan jo astutuksen suunnittelusta asti, sillä aikoinaan kun Vibaja etsi sopivaa isäoria bleyenalaiselle tilausvarsalleen, kohdistui hänen valintansa lopulta meidän Silvoon. Orista kasvoi fiksu herrasmies, joka kilpaili menestyksekkäästi paitsi kouluratsastuksessa, myös esteillä. Tarkoitus olisi alkaa kiertää sen kanssa näyttelyitä ja toivottavasti aikanaan pääsisimme osallistumaan kantakirjaukseen. Tavoitteena on myös Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu.
Tuuren myötä Fiktion pieni estehevosten kanta kasvoi jälleen yhdellä. Meillä vaan sattuu asustelemaan tuo toinenkin esteori Tuure, joten ILO Tuurea tulemme tästä lähtien kutsumaan Turreksi. Ori onkin semmoinen ärripurri, että Turre sopii sille paljon paremmin. Vaikka luonne herralla ei olekaan paras mahdollinen, on se aivan loistava estehevonen. Onpa Vibaja kisannut sen kanssa hyvällä menestyksellä kenttää ja kouluakin. Mutta suurin syy miksi orin halusin, oli se, että sen isän isä on aikoinaan Fiktiossakin vaikuttanut pienhevosori Vilpertti. Innolla odotan, että pääsen jatkamaan tätä sukua – ja toivottavasti myös isälinjaa – eteenpäin. Toivon mukaan parempiluonteisena.