† Muistoissamme 04.05.2018
Koistilan Arna
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, VVJ-II, SLA-I, SV-III, KV-II
| rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
|---|---|
| väri, säkäkorkeus | vaaleanrautias, 155 cm |
| synytynyt | 14.07.2016, 21-vuotias |
| osaaminen | ko: Helppo A, re: 90 cm, me: 90 cm, va: Noviisi |
| rekisterinumero | VH16-018-1997 |
| kasvattaja | Vibaja |
| omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
| 20.10.2016 | SV-III (3v.) | 29,5 p. |
|---|---|---|
| rakenne 7 p., suku 0 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 7,5 p. + 0 p. | ||
| 20.10.2016 | KV-II (3v.) | 31 p. |
| rakenne: 8 p., käynti: 1 p., ravi: 2 p., laukka: 4 p., lisäpisteet: 3 p., suku: 13 p. | ||
| 30.09.2017 | ERJ-I | 102,75 p. |
| 6,75 p. + 41 p. + 20 p. + 20 p. + 15 p. | ||
| 25.09.2017 | KERJ-II | 94,5 p. |
| 7,5 p. + 40 p. + 20 p. + 12 p. + 15 p. | ||
| 15.01.2018 | KRJ-I | 102,25 p. |
| 7 p. + 40 p. + 20,25 p. + 20 p. + 15 p. | ||
| 20.01.2018 | SLA-I | 95 p. |
| 13 p. (4-3-3-3) + 17 p. + 20 p. + 25 p. + 20 p. | ||
| 28.02.2018 | VVJ-II | 98,75 p. |
| 7 + 40 p. + 20,75 p. + 20 p. + 11 p. | ||
Arna on rauhallinen ja lempeä herkkusuu. Se tuo mieleen jo muutaman lapsen saaneen kotiäidin, joka saa pienelläkin käden heilautuksella jälkikasvunsa hiljenemään, mutta on samalla hieman höpsö ja huoleton omien askareidensa kanssa. Arna on perso ruualle ja herkuille, eikä se ole milloinkaan ollut myöhässä iltapalalta tai aamuheiniltä. Jos ratsutus tai laitumelta haku on venynyt, tamma saattaa jopa rynniä taluttajansa yli ruoka-apajille pyrkiessään. Arnaa on jouduttu komentamaan rynnimisestä useampaan otteeseen, eikä pahaa tapaa ole vieläkään saatu täysin kytkettyä pois.
Hoidettaessa Arna seisoo rauhallisesti paikallaan – erityisesti jos edessä on kipollinen jotain mutusteltavaa tai jos se on löytänyt lattialta pienen heinänkorren. Harjauksesta tamma pitää ja nauttii erityisesti mahan alusen harjauksesta. Kaviokoukun nähdessään se saattaa säpsähtää hieman, mutta antaa kuitenkin kiltisti pyynnöstä kavionsa siistittäväksi. Arna ei pidä varusteiden laitosta laisinkaan ja jo jonkun muun hevosen satulan näkeminen saa sen pullistelemaan. Oman satulan kanssa tamman vyö kiinnitetään yleensä vasta kentällä tai sinne käveltäessä. Kiristys hoidetaan alkukäyntien aikana, kun Arna ei ehdi huomaamaan mitään. Suitset tamma ottaa päähänsä pienen maanittelun jälkeen. Jos lahjuksia on tarjoolla, Arna suorastaan imaisee kuolaimet suuhunsa ja odottaa sitten kiltisti palkintoaan.
Ratsuna Arna on monitaituri, ja sen kyytiin tai selkään kenen vaan on helppo hypätä. Kärryjen edessä Arna on tyypillinen suomijuntti. Se haluaa tehdä parhaansa ja menee sisulla läpi vaikka harmaan kiven – mikä toisinaan on tuonut kärryille hieman kolhuja. Rauhallisuutensa ja määrätietoisuutensa ansiosta Arna suoriutuu valjakkoajon kaikista osa-alueista hyvin. Se on myös ratsuna samantyylinen ja sen askellajeissa on miellyttävä istua. Ainoastaan laukka on hieman heittelevää. Tamma taipuu sekä koulu- että estekentillä reippasti ja tekee lähes automaatiolla tai ainakin hyvin pienillä avuilla vaaditut tehtävät. Hyppääjänä Arna on varmajalkainen, vaikka välillä se saattaa innostuessaan hosua. Tamma on erinomainen opettaja, mutta se ei välttämättä anna yhtä paljoa kokeneille ratsastajille kuin uudemmille. © rebely
Sukuselvitys
| i. Koistilan Jalo prt, 154 cm KTK-II, KERJ-III |
ii. Jalosydän prt, 164 cm VSN National Champion, SV-III |
iii. Hurman Jalo rt, 168 cm |
| iie. Sydänkäpynen tprt, 155 cm | ||
| ie. Katinkontti prt, 145 cm KTK-II |
iei. Koistivaaran Äperö prt, 147 cm | |
| iee. Heinivaaran Yösyöttö vrt, 141 cm | ||
| e. Sannin Arina rt, 157 cm KTK-II |
ei. Huputin prt, 158 cm KRJ-III, YLA2 |
eii. Rintintei 155 cm |
| eie. Tuikkuleinikki 157 cm | ||
| ee. Marianne prt, 149 cm | eei. Ilmari 151 cm | |
| eee. Meriella 149 cm |
isälinja - Jalosydän emälinja - Marianne
Jälkeläiset
4 kpl: 2 oria, 2 tammaa
| ori | Fiktion Salmiakkitassu | s. 04.03.2017 | ERJ-I, KERJ-I | isä Hengenvaaran Merkkari |
|---|---|---|---|---|
| ori | Fiktion Laurentti | s. 24.05.2017 | KTK-III, sijoituksia kilpailuista | isä Riiviöiden Leonartti |
| tamma | Fiktion Aura | s. 23.12.2017 | sijoituksia kilpailuista | isä Vähäpellon Hurmos |
| tamma | Fiktion Arla | s. 13.03.2018 | sijoituksia kilpailuista | isä ILO Tuure |
Kilpailutulokset
43 KRJ-sijoitusta, 44 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 42 VVJ-sijoitusta, 7 Cup-sijoitusta
Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät
27.01.2018 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Sippe
Hain Arnan sekä Meliisan sisälle, molemmat tammat kulkivat sujuvasti narussa toinen toisessa, toinen toisessa kädessäni. Päivä oli yllättävän keväinen, vaikka olikin vasta tammikuun loppu. Parin edellisen päivän ajan lämpötilat olivat olleet plussalla, joten aiemmin suuret kinokset olivat nopeasti huvenneet. Nytkin lumi tipahteli vetenä tasaisin väliajoin räystäiltä, ja maisema oli muutenkin mukavan kirkas.
Kiinnitin tammat peräkkäin käytävälle, ja aloin harjata ensin Meliisaa. Tamma seisoi rauhallisesti paikoillaan hoitaessani sitä, kunhan vain olin tekemättä äkkinäisiä liikkeitä ja annoin hevosen välillä tutkiskella taskujani rauhassa. Pian Meliisa kiilti puhtaana, ja tammaa taputettuani siirryin kaverinsa Arnan luokse muutaman metrin eteenpäin. Arna katseli suomenhevosmaisen tyynesti ympärilleen ja seisoi kaviot maahan liimattuna paikallaan, kun harjasin hevosen läpi huolellisesti. Liu’utin jokaiseen jalkaan suojat, sujautin suitset Arnan päähän ja nostin laadukasta nahkaa olevan satulan sen selkään. Hevosen varustettuani painoin vielä kypärän omaan päähäni, ja kiinnitin Meliisan riimuun pitkän juoksutusliinan.
Talutin molemmat tammat ulos aurinkoiseen säähän, ja nousin varman oloisen Arnan selkään korokkeelta pidellen samalla toista hevosta juoksutusliinassa. Meliisakin osasi käyttäytyä oikein hienosti käsihevosena, eikä yrittänytkään lähteä itsekseen liikkeelle. Kohta painoin pohkeeni kevyesti Arnan kylkiin, ja kuuliainen hevonen lähti rauhallisessa käynnissä kohti maastoja. Tarkoituksena oli tehdä ihan rauhallinen, palautteleva lenkki - käsihevosta olisi helpompi hallita maltillisissa askellajeissa ja lisäksi molemmilla tammoilla oli edellisenä päivänä ollut rankahkot valmennukset. Meliisa kulki korvat hörössä samaa tahtia Arnan kanssa, ja molemmat hevoset kuuntelivat tarkkaavaisesti luonnon ääniä. Ovat nämä suomenhevoset vaan mukavia ja toimivia otuksia, ei ihan kaikkien nelijalkaisten kanssa voisi näin lähteä maastoilemaan!
18.12.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Sippe
Arna ravasi keskiympyrällä mukavan pyöreänä suu kevyesti vaahdoten. Se astui takajaloilla voimakkaasti alleen, ja liikkui rehellisesti peräänannossa. "Hyvä, otahan sitten jalustimet siihen kaulalle niin aletaan tehä niitä ympyrän suurennoksia ja pienennöksiä”, sanoin hevosen satulassa istuvalle Miljalle. Nainen siirsi Arnan pehmeästi käyntiin ja antoi sille hetkeksi hieman vapaammat ohjat, nostaessaan jalustimia satulan eteen ristiin. “Tehään niin että nyt kun lähet raviin niin lähet ratsastamaan kolmella ympyrällä koko maneesia käyttäen, vähän niinku lumiukon muotosta kuviota aattelisit. Jokasta ympyrää meet aina kaks kierrosta, pääty-ympyröillä teet suurennokset ja keskelle pienennät oikein paljon", ohjeistin Miljaa.
"Hyvä, nyt tulee oikein!" kehuin ratsukkoa. Arna teki nyt oikein hyvää ympyrän pienennöstä ravissa, hevonen otti hieman väistöaskelia takaosallaan ja mutusteli kuolainta keskittyneesti. Tammalla oli joustavan ja miellyttävän näköiset askellajit, joissa istuessaan Miljalle jäi hyvin aikaa keskittyä muuhun ratsastukseensa. "Nyt voisit nostaa laukan ja tulla tätä samaa laukassa! Ja aina tietty laukanvaihdot kun vaihat ympyrää ja siinä samalla suuntaa", huikkasin Miljalle. Nainen antoi hevoselle siistit, hyvin pienieleiset laukka-avut, ja miellyttämishaluinen hevonen reagoi pyyntöön välittömästi.
Laukassa Arna jäi välillä aavistuksen hitaaksi ympyrän suurennoksissa, ja aluksi tarjosi usein laukanvaihtoa Miljan koettaessa sisäpohkeella saada sitä ulospäin. Kun ratsastaja sai säilytettyä hevosen huolellisen taivutuksen sisälle, ongelma oli ratkaistu ja ratsukko näytti laukassakin oikein hienoja suorituksia.
31.08.2017 - Päiväkirjamerkintä
Elokuun viimeisen päivän "kunniaksi" päätin lähteä vähän maastoilemaan Arnan kanssa. Suuntasimme ensiksi kapealle metsäpolulle lämmittelemään lihaksia käynnissä. Sieltä jatkoimme vähän leveämmälle polulle, jossa oli helpompi ottaa ravipätkiä. Lopulta reittimme johti tiluksien parhaalle laukkasuoralle, joka piti tietysti käyttää hyödykseen. Arna innostuikin laukkailusta normaalia enemmän, sillä suora meinasi loppua kesken. Mutta sain kuin sainkin hidastettua tamman juuri ennen kuin olisimme joutuneet päistikkaa metsään.
Kotimatka mentiinkin sitten rauhallisemmin ja kun Arna niin kiltisti lompsi tallia kohti, vaivuin omiin ajatuksiini. Pohdiskelin vähän tamman tulevaisuutta ja mitä tehtäisiin seuraavaksi. Se on selvää, että laatuarvosteluihin olisi tarkoitus mennä, mutta missä järjestyksessä. Arnan pojat ovat kumpikin jo pärjänneet hyvin kilparadoilla, joten jälkeläisnäytöt alkavat olla hyvällä mallilla. Muistelin, että kenttä- ja esteratsastuksen osalta tamma voisi olla hyvinkin jo valmis vaikka syyskuun tilaisuuksiin. Pohdintani keskeytyivät siihen, sillä olimme aivan huomaamatta saapuneet tallin pihaan. Päätin, että kunhan saan Arnan hoidettua ja takaisin ulos, vetäydyn toimistoon selvittelemään laatisasioita.
12.08.2017 - Estevalmennus, valmentajana Varpu Kivikko
Atleettinen Arna ravaili Miljan kanssa puomien yli saapuessani kentälle. Nostelin muutamat esteet isommaksi ristikoksi ja pyysin Miljaa lähestymään niille ravissa. Ensimmäiseltä esteeltä sai jo nousta laukka, josta oli neljä laukka-askelta seuraavalle. Arnan innostuessa esteistä ravilähestyminen tuotti hieman vaikeuksia, eikä ponnistuspaikkakkaan ollut löytyä, mutta hypystä nousi hyvin laukka ja esteiden väli sujui hyvin. Arna selkeästi tykkäsi hypätä ja se hyppäsikin hyvällä tekniikalla pienetkin esteet.
Verryttelyhyppyjen jälkeen mietin hieman rataa, jota voisimme ratsukon kanssa harjoitella. Alkuun pari sai tulla saman tehtävän hieman isommilla esteillä. Tänään mentiin 80cm tienoilla, joka oli melkein tamman kilpailukorkeus. Laukassa lähestyminen oli helpompi, ponnistuspaikan Arna löysi itse ja laukka sujui hyvin ja tasaisesti seuraavalle esteelle. Kun molemmat suunnat oli kokeiltu ja väli sujui hyvin, siirryimme rataan. Siihen kuului kyseinen suhteutettu väli, sarja ilman laukka-askelta, muuri ja okseri, pystyesteiden lisäksi. Radassa oli lyhyitä ja pitkiä lähestymisiä, sekä kaareva reitti.
Rata alkoi hyvin, ratsukko hyppäsi ensimmäiset esteet tasaiseen tahtiin. Kaarevalle reitille tuli askel liikaa, joten hyppy tuli hieman lähelle, mutta sen jälkeen Milja sujui hyvin okserille, johon tuli erinomainen hyppy. Sarjalle ratsukko tuli hieman liian kovaa ja toisen esteen puomi putosi, mutta rata jatkui hyvin ja neljän laukan väli tuli taas hyvin. Annoin ratsukon lopuksi tulla vielä sarjan uudestaan jolloin se sujui paremmin.
16.07.2017 - Estevalmennus, valmentajana rebely
Fiktion hiekkakentälle oli kasattu lyhyt esterata, joka sisälsi kaikenkaikkiaan kolme estettä. Esteiden välille oli laskettu pienimmät mahdolliset laukkavälit, sillä Arnan laukka oli tunnetusti lyhyttä. Milja ja tamma pujottelivat jo esteiden välissä, ja pääsimme aloittamaan harjoitukset heti saapuessani kentälle. Ensimmäistä estettä lähestyessään Milja ohjasi Arnan suoralle tielle, jolloin tamma ylitti esteen kevyesti. Toiselle esteelle laukatessaan Arna otti muutaman epäröivän askeleen, mutta Milja kannusti sitä eteenpäin. Se hyppäsi hieman epäröiden esteen, ja laskeutui pidemmälle kuin yleensä. Toisen ja kolmannen esteen väli jäi Arnalle todella lyhyeksi, mutta tamma korjasi sen itse ottamalla pienen sivuhypyn. Milja horjahti hieman tamman tehdessä korjauksen, mutta pysyi selässä aina esteradan toiselle puolelle. Toistimme harjoituksen uudelleen ja onnistumisen jälkeen siirsimme esteitä vielä pieneen sarjaan, jota hyppäsimme tunnin loppuun asti.
09.07.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana rebely
Arna ja Milja olivat jo aloittaneet lämmittelyn saapuessani Fiktion kentälle. Arna liikkui kauniisti ja myötäsi Miljan kädelle, hänen ohjatessaan tammaa ravissa erikokoisille volteille. Lämmittelyjen jälkeen aloimme tekemään kolmikaarista kiemurauraa laukassa. Laukanvaihdot tehtiin ravin kautta keskihalkaisijaa ylitettäessä. Arna oli tarkkana, mutta vaikutti rennolta Miljan ohjatessa sitä ensimmäiselle kaarelle. Ravisiirtyminen sujui ongelmitta ja Milja sai oikean laukan nostettua kevyesti. Arna taipui kaarilla hyvin, eikä sillä näyttänyt olevaan mitään ongelmia tehtävän suhteen. Päätimme vaikeuttaa tehtävää ja ottaa laukanvaihdot käynnin kautta. Milja piti Arnan laukan rauhallisena kaarilla, eikä tammalla näyttänyt olevan kiirettä minnekään, vaan se vaihtoi askellajista toiseen huolettoman kevyesti. Hetkisen laukkailun jälkeen päätimme keskittyä lopputunnin käyntiharjoituksiin ja teimme muutamat lisätyn käynnin sekä vapaan käynnin harjoitukset, kunnes lähdimme matkaamaan kohti tallia.
14.07.2016 - Päiväkirjamerkintä
Vastasin Vibajan puheluun ennen kuin puhelin oli ehtinyt päästää ääntäkään. "Halloota, joko se Arina on varsonut?" tivasin kärsimättömänä. "Jos saisin suunvuoron, niin voisin kertoa sulle, että Arina varsoi tänä aamuna läsipäisen ja sukkajalkaisen tammavarsan..." Vibajalla olisi kai ollut vielä jotain muutakin asiaa, mutta olin niin innoissani, että kysyin heti voisinko tulla katsomaan sitä jo samana päivänä. "Joo, tuu ihmeessä vaikka heti, et sä kumminkaan malta enempää odottaa."
Eikä aikaakaan kun jo kurvasin Koistilan pihaan. Siellä Vibaja viittoi minut talliin ja menimme kurkkimaan Arinan karsinaan. Siellä mitä ihastuttavin pieni tammavarsa makoili emänsä rinnalla. "Se on täydellinen!" totesin ja jatkoin: "Mikähän sille keksittäisiin nimeksi, ehdotuksia?" "Hmm, noh, Arna, Arila, Arni..." Vibaja alkoi luetella. "Arna! Koistilan Arna siitä tulee", päätin lähes välittömästi, "mutta nyt haluan vain rapsutella tätä söpöliiniä."