Keskiviikon Konsta

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	punarautias, 158 cm
syntynyt	30.01.2008, 16-vuotias
osaaminen	ko: Vaativa B, re: 100 cm
rekisterinumero	VH16-018-2722
kasvattaja	kaylan, Keskiviikon
entinen omistaja	Vibaja
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © VRL-01811

20.03.2017	KTK-II	72 p. (R-suunta)
	17 p. + 19 p. + 19 p. + 17 p.
08.12.2017	Champion
19.12.2017	VIR MVA
15.10.2020	KRJ-I	103 p.
	7 p. + 41 p. + 23 p. + 22 p. + 10 p.

Vaikka Konsta tuli minulle sen ollessa jo 14-vuotias, tuntui kuin olisin tuntenut sen aina. Sen luonteessa on hyvin paljon samaa kuin lähisukulaispojissaan Morrissa, Sampassa ja etenkin Murussa, jotka ovat kaikki olleet hevosiani. Toiset pidempään kuin toiset.

Hoitotilanteet Konstan kanssa ovat yleensä melkoista häsellystä, sillä oria ei oikein huvita olla paikoillaan. Mutta sitten kun rapsutetaan lempikohdasta, joka sijaitsee aivan hännän tyvessä, löytää herra viimein rauhan. Silloin alkaa alahuuli lerputtaa, mikä toikin mieleeni mukavia muistoja, kun ensi kertaa tajusin Konstan tekevän samalla tavalla kuin Muru aikoinaan. Häsläys kuitenkin jatkuu kun siirrytään putsaamaan kavioita ja laittamaan varusteita.

Ihan ketä tahansa ei tämän orin selkään päästetä, tosin eipä sinne ihan kuka tahansa haluaisikaan. Monet sitä kokeilleet ovat tulleet selästä alas vain muutaman minuutin kokeilun jälkeen ja todenneet, ettei se ole vaivan arvoista, toiset taas pudonneet kyydistä Konstan aloitteesta. Vain muutama ihminen on onnistunut pääsemään orin suosioon. Oikean ratsastajan alla koheltavasta ja itsepäisestä orista kuoriutuu taitava ja jopa nöyrä kouluratsu. Aivan kuin toinen hevonen. Toki sen moottori saattaa edelleen ylikuumentua, mutta ori on silti huomattavasti paremmin hallittavissa ja kuulolla ratsastajan avuille. Konstalla on kolme hyvää askellajia, joista ravi on paras.

Kisoissa kontaktit muihin hevosiin pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä, jotta Konstan keskittyminen saadaan pidettyä mahdollisimman hyvin kilpailusuorituksessa. Muiden orien kanssa se ei oikein tule toimeen missään ja tammat taas saattavat viedä sen keskittymiskyvyn kokonaan, jolloin hommat menevät pelkäksi huuteluksi. Siksi verryttelyt Konstan kanssa on parasta pitää lyhyinä, mutta tehokkaina. Kaksi asiaa, jotka ovat tämän orin kanssa sujuneet aina ongelmitta, ovat lastaus ja matkustaminen. On se hienoa, että ihan joka asian kanssa ei tarvitse taistella.

Sukuselvitys

isälinja - Rommirusina     emälinja - Erilan Vilma

iei. Mäksytin POP on Mirella POP:n tavoin Miikka Remulan kasvatti, ja näin ollen sen kasvua, kehitystä ja koulutusta on seurattu kyseisen suomalaisen suomenhevoskasvattajan tallilla alusta alkaen, selvin suuntaviivoin. Jo nuorena varsana Mäksyn koulusuuntaus oli selvä, olivathan sen vanhemmat kovin kuuluisia kouluratsastustaidoistaan, mutta eipä arvattu, että Mäksytin POP vielä löytyisi Suomen kouluratsujen kärkikahinoista. Komean rautias Mäksy voitti parhaina vuosinaan kolmet kansallisen tason kilpailut, ja kantakirjattiin toisella palkinnolla vuotta ennen Ellan astutusta. Mäksyttimen isä, Pintaliito, oli myöskin kouluratsastuksen taitaja ja voitti Remulan isän ohjastamana Etelä-Suomen läänin alueella viidet isommat kilpailut luokassaan. Mäksytin POPin emä, Suometar kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla, ja oli aikanaan itäisessä Suomessa kova sana kouluratsastuksen osalta.

iee. Mantiina on kantakirjattu kolmannella palkinnolla ja on kilpaillut Suomessa kouluratsastuksen saralla sijoituksin I-III, tuontinsa jälkeen. Mantiina on tuonti rajantakaisesta Karjalasta, jossa entisillä Suomen kukkuloilla vielä suomenhevosia kasvattaa vanha leski, Rejeskaja Mäntylä. Mäntylän kasvatusperiaatteilla saadaan edelleen aikaan erittäin hyväluonteisia hevosia, eikä Mantiinan suvussa ole mitään moitittavaa. Mantiinan isän, Iso-Vilpun, tarina jäi vähän auki tuonnin yhteydessä, mutta papereista selvisi myöhemmin orin saavuttaneen kantakirjauksessa II-palkinnon ja olleen kouluratsastuspainotteinen. Myös Mantiinan emästä saadut tiedot olivat melko suppeita, mutta silti laajempia kuin Iso-Vilpun. Wilhelmiina oli ilmeisesti aikanaan koko Karjalan kaunein ja hyvärakenteisin suomenhevostamma, ja niinpä Wilhelmiina oli kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla. Lisäksi hienon kouluratsastusuransa sivussa tamma oli kerännyt arvostusta näyttelysijoituksillaan.

eii. Rempseä Runoilija (Roopena tunnettu) on oikea komistus kouluradoilla. Omistajallaan Petteri Pasasella Roope on selvästi tallin kuningas niin luonteeltaan kuin saavutuksiltaankin, vaikka ikääkään ei ole vielä paljoa kertynyt. Petterin silmäterä Roope omaa KTK-I-palkinnon, ja kilpailee pääosin Varsinais-Suomen alueen kouluratsastuskilpailuissa. Omalla alueellaan kouluratojen kunkkuna Roope on napannut kymmenen ykkössijaa ja lisää näyttää tulevan. Muita sijoituksia oriille on ehtinyt kertyä 6. Rokkipoika on Roopen tähän-mennessä-ainut jälkeläinen.

eie. Unelmaan sukuhaara sisältää esteratojen ehdottomia ykkösiä, joten Rokkipojalla oli loistavat mahdollisuudet sekä koulu- että esteratojen valloitukseen. Unelmaa itse on Varsinais-Suomen alueella 6 voittoa ja 7 sijoitusta kerännyt estehai, luonteeltaan rempseä neiti. Unelmaa on palkittu Varsinais-Suomessa suomenhevosten estetaitajaksi 2007. Rokkipoika on myös Unelmaan ensimmäinen jälkeläinen.

eei. Hokkeri on Erilan Vilman kasvattajan Noora Mäkeläisen ykköskouluratsu. Parivaljakko on mm. voittanut v. 2006 kouluratsastuksen mestaruusluokan suomenhevosille järjestetyssä kilpailussa, ja onkin Suomen sisällä varsin tunnettu pari. Mestaruuden lisäksi ratsukolta löytyy 25 sijoitusta, 9 ensimmäistä sijaa Suomen sisällä järjestetyistä kilpailuista. Hokkeri on 158 cm korkea rautias suomiherra, hyvin komea sellainen, jonka varsasta moni suomenhevoskasvattaja on saanut haaveilla. Rungoltaan Hokkeri on kunnon ratsutyyppiä ja täyttää loistavasti ratsutyypin suomenhevosen rakennevaatimukset: ryhdikäs, pitkäkaulainen, ei kovin pitkärunkoinen, pieni pää, viisto lapa ja selväpiirteinen säkä. Luonteeltaan Hokkeri on perusrauhallinen ja erittäin yhteistyökykyinen. Tämän ykköspalkinnolla kantakirjatun oriin vanhemmat ovat myös koulupainotteisia, yhteensä 25 sijoitusta aluekilpailuista napanneita Itä-Suomalaisia. Kuulopuheiden mukaan juuri Tähti-Tyttö on periyttänyt loistavat piirteensä eteenpäin, ja tämän voi huomata myös kantakirjauspalkinnosta II.

eee. Vilke-Veera on vähemmän tunnettu luottoratsu kotitallillaan Noora Mäkeläisen luona. Kilpakenttiä vain vähän kiertänyt Veera on ollut jo vuosia ahkerassa ratsastuskoulukäytössä, ja on niin pienten kuin suurienkin ratsastajien suosikki. Vaikka Veera tulee myös lasten kanssa toimeen ja toimii rehellisenä ja luotettavana ratsuna, ei se tarkoita sitä, etteikö tammasta haastetta olisi. Kun vähän kokeneempi ratsastaja ottaa ohjat, saa Veerastakin paljon irti. Ratsutyypin suomenhevosen rakennevaatimukset Veera täyttää hyvin. Veeran vanhemmat, Kehveli ja Pirske, olivat aikanaan kuuluisia kouluratsastuskentillä tekemistään suorituksista. Eipä siis ihme, että Veeraltakin niitä taitoja on löytynyt. (Psst. Veeran 10:stä kouluratsastuskilpailusta luokassa he A sijoituksia on upeat 7 - ei ollenkaan huonosti, sillä voittoja niistä on kuusi!) Kantakirjauspalkintoja suvusta löytyy Kehveliltä, kolmospalkinto - aikoinaan tuloksesta oltiin hämmästyneitä, sillä oriin uskottiin olleen vähintään II-tasoa. Tuomareiden puolueellisuutta ei ikinä selvitetty.

Konstan sukua on selvittänyt sen vanhempien kasvattaja, Viivi L., suuret kiitokset!

Näyttelytulokset

02.12.2017 Lily's Trotters, MVA-SERT (BIS5), päätuom. Welby
02.11.2017 Kaihovaara, irtoSERT, päätuom. Vibaja
21.10.2017 Mandelbacke, irtoSERT päätuom. Zafiro
02.04.2017 Loitsulähde, MVA-SERT (BIS1), päätuom. Kati
20.04.2016 Kettula, CH (4½-4½-4½-3½-4-4-4-3½-4-3½= 40p), tuom. Spookiness

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

18.10.2017 - Päiväkirjamerkintä

Näin muutamaa päivää myöhemmin hengissä ollaan edelleen. Teimme tosiaan ihan rauhallisen lenkin lähimetsään, jossa köpöttelimme menemään kapeita polkuja. Yllättävää kyllä Konstalla ei mennyt hermo ollenkaan rauhalliseen menoon, vaan ihan kuin se olisi keskittynyt ihastelemaan ja kuuntelemaan luonnon ääniä. Olin aivan ihmeissäni. En olisi uskonut, että tällainen puoli voisi Konstasta löytyä. Mutta olipa hienoa löytää se. Toivottavasti se ei ollut vain jokin hetkellinen mielenhäiriö.

15.10.2017 - Päiväkirjamerkintä

Enpä tiedä oliko Konsta luonteensa puolesta mikään maailman paras ostos. Yhteiseloa on takana nyt hiukan reilu puoli kuukautta ja voin sanoa, että helppoa ei ole ollut. Mutta ainakin monia muistoja on noussut mieleen, niin hyvässä kuin pahassa. Konsta muistuttaa hyvin paljon Murua, joten se on kyllä saanut käytöstään paljon anteeksi, sillä Muru on yksi kaikkien aikojen lempihevosistani. Kenties Konstalla itsellään on mahdollisuus päästä tähän samaan joukkoon. Aika näyttää. Seuraavaksi ajattelin lähteä hakemaan oria tarhasta ja laittaa sen kuntoon pientä maastolenkkiä varten. Katsotaan miten meikäläisen tänään käy.

26.09.2017 - Päiväkirjamerkintä

Olen aina ollut heikkona sannilaisiin. Jo silloin kun Cecilié Stud oli vielä pystyssä ja teimme paljon yhteistyötä. Kun Vibaja sitten laittoi myyntiin Keskiviikon Konstan, kahden sannilaisen jälkeläisen, tiesin heti, että haluan sen. Mutta en puhunut mitään. Koska enhän oikeasti "tarvinnut" uutta hevosta... Pari viikkoa myynti-ilmoituksen julkaisemisen jälkeen Vibaja laittoi minulle viestin, jossa hän kysyi "haluaisitko tän" ja linkki Konstan myynti-ilmoitukseen. Mieleni teki vastata: "TOTTAKAI MÄ HALUAN SEN, KOSKA SAA TULLA HAKEMAAN?!", mutta päädyin lopulta hillitympään versioon. Ja niin Konsta sitten päätyi Fiktioon.

Orin sukuhan on tullut minulle vuosien varrella jo hyvin tutuksi. Näin muutamia mainitakseni, niin emän emästä Erilan Vilmasta minulla on ollut orijälkeläinen Muru, sekä emän isästä Rokkipojasta ja isän emästä Mirella POP:sta yhteinen varsa Morri. Myös Konstan puoliveli Samppa asui Fiktiossa viimeiset elinvuotensa.