† Muistoissamme 11.03.2018

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	rautias, 153 cm
syntynyt	01.06.2015, 23-vuotias
osaaminen	ko: Helppo A, re: 60 cm, Vaativa valjakkoajo
rekisterinumero	VH15-018-1271
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Kati

20.08.2015	KV-I (2v.)	30 p.
	rakenne: 9 p., käynti: 3 p., ravi: 3 p., lisäpisteet: 0 p., suku: 15 p.
20.08.2015	SV-I (2v.)	37,4 p.
	rakenne 7,4 p., suku 10 p., käytöskoe 20 p.
20.12.2015	KTK-II	77 p. (R-suunta)
	19 p. + 19 p. + 20 p. + 19 p.
31.07.2016	Champion
20.01.2017	SLA-I	96 p.
	14 p. (3-4-4-3) + 18 p. + 23 p. + 21 p. + 20 p.
31.05.2017	VVJ-I	106,5 p.
	9 p. + 40 p. + 22,5 p. + 20 p. + 15 p.

Katriikka, tutummin ja turvallisemmin ihan pelkkä Riikka, on tullut enemmän isoegoiseen ja itsepäiseen isäänsä kuin kilttiin emäänsä. Mahdoton se ei ole, eikä pahaluonteinen, mutta itsepäisyyteen taipuvainen ja oman arvonsa tunteva neiti, joka ei ihan mitä tahansa sulatakaan. Aivan aloittelijoille se ei passaa lähinnä omanarvontuntoisuutensa vuoksi, mutta johdonmukainen, vähän kokeneempi ihminen joka osaa toimia hevosta kunnioittaen, silti sille periksi antamatta, pärjää Riikan kanssa oikein hyvin. Hoitotoimenpiteissä tamma seisoo nätisti paikallaan, se saattaa näykkiä, jos mahaa harjaa liian lujaa tai on muuten turhan kovakourainen. Muuten se oikeastaan vain on ja odottaa, että harjaus, kavioiden puhdistus ja varustus saadaan suoritettua. Talutettavana Riikka on reipas, ajoittain hieman kiireinen, mutta tottelee ptruu-käskyä.

Ratsuna Riikka onkin sitten huomattavasti enemmän kokeneiden ratsu, koska se on itsepäinen ja "minä menen minne mielin"-tyyppinen. Tamma kokee osaavansa kaiken paremmin kuin ratsastaja, ja tietävänsä myös. Ensihetket sen selässä saakin usein käyttää siihen, että kerran toisensa jälkeen pyytää sitä kävelemään haluamaansa suuntaan tai pysähtymään. Riikka on sellainen, että se tottelee kyllä erimerkiksi pidätettä, mutta lähtee liikenteeseen koska haluaa. Toistoilla ja rauhallisella, määrätietoisella ratsastuksella saa tamman yhteistyöhön kanssaan ja se onkin silloin reipas, etenepäinpyrkivä ja herkkä, lahjakas hevonen. Riikan kanssa saa olla tarkkana, koska jos ratsataja löysistyy hetkeksikään, se ottaa kyllä johdon itselleen.
Vaunujen edessä Riikka on hivenen nöyrempi, mutta sen kanssa saa silti tehdä paljon töitä ja toistoja, jotta se tottelisi ihan tosissaan. Tamma on hieman kiireinen ja hätäinen ajaa, mutta pidätteet ja siirtymiset rauhoittavat sitä kyllä. Riikka onkin myös valjakossa tosiasiassa herkkä ja lahjakas hevonen, kunhan kuski vain osaa asiansa eikä anna hevosen tehdä oman päänsä mukaan.

Lastatessa kannattaa käyttää valmiiksi liinoja, koska Riikka ei yleensä halua kävellä koppiin suoraan vaan jää lastaussillalle jumittamaan. Narusta kiskominen saa sen pahimmillaan hyppäämään pystyyn, mutta kevyt paine takaa liinoilla taas saa tamman vain kävelemään nätisti, joskin nokka nirpallaan, autoon. Matkustajana Riikka tarvitsee aina syötävää, ettei hermoile turhia, mutta kopista pois tulo sujuu nätisti ja kiireettä. Kisapaikalla tammasta löytyy hieman jätkämäisiä piirteitä, se saattaa herkästi alkaa kukkoilla muille hevosille ja paisutella egoaan liikaa, jos siltä ei vaadi työntekoa. Kun kuitenkin muistaa verkata huolella ja pitää päänsä raudikon kanssa, se on erinomainen kisapeli, jonka kanssa tehdään oikein hyvää tulosta. © Susiraja

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - AGH Tuulenpuuska     emälinja - Kirmakka

Näyttelytulokset

04.02.2017 Vähäpelto, RCH (4-4-4½-4-4-4½-4-4-4-3½=40,5p), tuom. dookie
29.07.2016 Savikko, irtoSERT, päätuom. Jannica
25.03.2016 Rosenhof, irtoSERT, päätuom. Kati
16.02.2016 Vindemia, irtoSERT, päätuom. Jannica
26.01.2016 Viehättävä, SW4 (4-4-4½-4-4-4½-4-4-4-3½=40,5p), tuom. dookie
18.10.2015 Rohkelikko, RCH (4-4-4½-4-4-4-4-4-4-3=39,5p), tuom. dookie
15.08.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, III-palk., tuom. Elisa

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

28.01.2017 - Valjakkoajovalmennus, valmentajana VP

Järjestin tänä viikonloppuna Vähäpellossa valjakkoajovalmennukset, johon sai osallistua sekä pienissä ryhmissä että yksin. Lauantaiaamu valkeni seitsemän aikaan Miljan ja Riikan valmennuksella, joka aloitettiin poikkeuksellisesti pihalta. Koska yön aikana oli satanut kevyttä pakkaslunta, verryttelimme Riikan käynnissä ja ravissa ulkona ennen kuin siirryimme maneesiin maratonesteiden pariin. Seistessäni Miljan groomin kaverina kärryjen takana maastossa annoin Miljalle jatkuvalla syötöllä vinkkejä siihen, miten hän saisi tamman rauhoittumaan ja malttamaan kärryjen edessä aavistuksen paremmin. Maneesiin päästyämme Riikka tuijotti tovin maratonesteitä, mutta Miljan ajaessa ja taivutellessa hevosta vielä hetken ravissa ja laukassa maratonesteiden ympäri tamma rentoutui ja alkoi keskittymään paremmin ohjastajaansa. Harjoittelimme tänään melko tavanomaisia lähestymisiä ja portteja, joskin halusin nähdä normaalia maneesissa suoritettavaa valmennusta enemmän vauhtia sekä kääntämistä. "Vaikka se on vähän sellainen höyrypää, niin anna sen edetä melko reippaassa vauhdissa. Toki sun on huolehdittava, että sulla on kokoajan sellainen tunne että saat hidastettua sitä pidätteillä ja äänellä, mutta jätä sellainen kaikki turha hyssyttely nyt pois kun ollaan maratonesteiden parissa", opastin ohjastajaa, joka tuntui jarruttavan hevosta aina välillä turhankin paljon niin sanotusti varmuuden vuoksi. Kun Milja uskalsi antaa hevoselle tilaa, oli valjakon suorittaminen jo erittäin hyvällä tolalla - tiukemmat kuin käännökset sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä, Riikka kuunteli ohjastajaansa ja groomina ollut Miljan tallityöntekijä tasapainoitti valjakon menoa juuri oikealla tavalla. Valmennuksen loppuun halusin Miljan vielä ravaavan tamman melko avoimeen ja pyöreään muotoon, jonka jälkeen valjakko sai lähteä ulkoilmaan kävelemään loppukäyntejä.

22.01.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana VP

Vaikka valmennuksen alku toista väitti, reilu puolen tunnin intensiivisen työskentelyn jälkeen Riikka alkoi vaikuttamaan varsin potentiaaliselta kouluratsulta. Valmennuksen ensimmäinen puolikas oli kulunut lähinnä perusjuttujen tekemiseen, sillä tamma tuntui olevan tänään oikealla muulikka tuulella, eikä sitä olisi juuri kiinnostanut tehdä ratsastajansa kanssa yhteistyötä vaan esimerkiksi siirtymiset roiskaistiin tasapainoittomasti sinnepäin. "Nyt kun se on sun avuilla, malttaa ja jopa kantaa itseään ihan kivan näköisesti, voidaan lähteä työstämään sitä pohkeenväistössä. Tule keskihalkaisijalle, suorista ja lähde vuoron perään vasemmalle ja oikealle jotta päästään työstämään molempia suuntia. Vaikka saat tulla aika suurta väistöä, niin älä lähde sen kanssa mihinkään kissa-hiiri leikkiin vaan jos se tuntuu kypsyvän ja hermostuvan, pyydä vähän vähemmän ja kokeile pyytää lisää muutaman askeleen jälkeen uudelleen. Nyt kun se on näinkin hyvä, niin ratsasta sitä vähän anteeksipyydellen sen sijaan, että käskisit sitä. Se on oikea nainen jota ei sovi käskyttää." Naurahdin kun opastin Miljaa uuden tehtävän pariin. Väistöt olivat varsin sujuvia ja Milja selkeästi otti koppia ohjeistani - väistöissä oli sujuva tahti, hyvä tasapaino ja Riikka malttoi tehdä syviä ja siten tehokkaita riskiaskeleita herneitä nokkaan vetämättä. Kun olimme työstäneet hevosta tarpeeksi ravissa ja se tuntui ravin sisällä hyvältä, teimme samaa tehtävää myös laukassa lyhyemmän väistön kanssa. Laukassa Riikka oli vetää herneet nenään muutamaankin kertaan, mutta Miljan nopean ja määrätietoisen ratsastuksen ansiosta ne saatiin ohitettua ilman suurempaa showta.

15.01.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Sippe

Apilan jälkeen Milja lähti talliin hakemaan seuraavaa ratsuaan, Fiktion Katriikkaa. Muistin nähneeni tamman aikaisemmin kilpailuissa, ja ihastelleeni kauniin tamman suoritusta. Päivän tehtävänä olisi eräänlainen ympyrä-lävistäjäharjoitus. Päätyjen keskellä pysähdyttäisiin, nostettaisiin pysähdyksestä laukka, tehtäisiin laukassa suuret ympyrät ja ympyröiden jälkeen tehtäisiin aina lävistäjät keskiravissa, keventäen. Päädyissä ennen ja jälkeen laukkojen tulisi istua alas harjoitusraviin. Käytännössä ratsukko siis eteni rastin muodossa, ja poikkesi reitiltä vain pääty-ympyröillä.

Milja nousi Riikan selkään ja käveli hetken vapain ohjin. Kohta ohjeistin häntä ottamaan ohjat käteen ja alkamaan kevyesti verkkailemaan ensin käynnissä. Milja ratsasti paljon erilaisia kaaria ja hieman avoja ja väistöjä. Riikka tuntui vähän tympääntyneeltä ja neitimäiseltä, ja laittoi aluksi hanttiin jokaisessa ratsastajan pyytämässä asiassa. Väistöissä piti jumittaa, ympyröillä tamma olisi vain halunnut kiemurrella miten sattuu ja niin edelleen. Milja pysyi kuitenkin napakkana, ja hetken päästä Riikka näytti ajattelevan, että ehkä se nyt tämän kerran voisi kuunnella kuskia.

Ympyrä-lävistäjä-mikälie-tehtävä aloitettiin alkuverkkojen jälkeen. Riikka liikkui ihan mukavasti, eikä känkkäränkkäillyt enää sen kummempia. Laukannostossa Milja olisi saanut olla selkeämpi ja antaa avut paremmin ajoissa, nyt Riikka nosti laukan vasta muutaman käyntiaskeleen jälkeen. Keskiravit sujuivat ratsukolta sujuvasti, vaikka Riikka jostain syystä suorilla meinasikin itsestään alkaa asettaa päätä hieman oikealle. Neuvoin Miljaa ajattelemaan pienenpientä asetusta vasempaan ja tukemaan hieman vasemmalla pohkeella ja kas, Riikka suoristui. Valmennus sujui hyvin, ja alun hankaluuksien jälkeen Milja ja Riikka tekivät varsin hyvää yhteistyötä.

01.11.2016 - Päiväkirjamerkintä

Aamulla talliin mennessäni Katriikan karsinassa odotti tumma yllätys. Ei sillä, etteikö tamman tiineys ollut tietoinen asia, vaan Katriikka ei ollut osoittanut minkäänlaisia varsomisen merkkejä. Ylhäisessä yksinäisyydessään se oli päättänyt saattaa maailmaan kauan odotetun ensimmäisen varsansa. Onneksi kaikki oli mennyt hyvin ja molemmat köllöttelivät oljilla terveen oloisina. Myös eläinlääkärin tutkimus osoitti kaksikon hyvinvoiviksi.

Kuten Katriikalle, myös varsan isälle Kaarnikkaalle tämä on ensimmäinen jälkeläinen, mutta sille on lähiaikoina odotettavissa toistakin varsaa, sillä myös Sirkku on tiineenä orista. Pikkuinen musta orivarsa muistuttaa kovasti isäänsä. Orin isälinjassa on ollut jo monen sukupolven ajan mustia oreja, joten sinänsä tuo tumma väritys ei yllättänyt. Toivottavasti siitä kasvaa vielä yhtä komea kuin isästään, ainakin odotukset ovat korkealla. Varsa tarvitsee tietysti myös arvoisensa nimen ja sen kanssa ei tarvinnutkaan kauaa painiskella, sillä se muodostui kätevästi vanhempien nimet yhdistämällä: Kaarnikka.

19.12.2015 - Päiväkirjamerkintä

Huomenna on jännittävä päivä! On nimittäin taas aika lastata hevoset traileriin ja suunnata kohti kantakirjaustilaisuutta. Fiktiosta mukaan on lähdössä tammat Hallanhurma, Ventla, Katriikka ja Tiara, sekä oreista Lieska, Pikku-Ruhtinas ja Vilmeri. Tänään on siis puunattu hevosia oikein urakalla, sillä huomenna on oltava parhaimmillaan! Myös hevosten suitset kiiltävät nyt komeasti. Onneksi koko hommaa ei tarvinnut hoitaa yksin.

Itse otin hoidettavakseni mm. Katriikan. Tamma oli tänään yllättävän mukavalla päällä, joten en joutunut komentamaan sitä kuin yhden ainoan kerran. Mielestäni en edes tehnyt mitään, joka olisi voinut olla sen mielestä ns. väärin. Liekö neiti halusi kiukutella vain kiukuttelemisen ilosta. Sovimme Katriikan kanssa, että se käyttäytyy nätisti myös huomenna. Ja toivon, että sopimus pitää.

01.06.2015 - Päiväkirjamerkintä

Kuten olen vähän osannut aavistellakin, Milla on mitä mainioin emä. Vaikka se on ollut sitä vasta muutaman tunnin, on tamma kuin luotu äidiksi. Se varsoi meille tänään kauniin raudikon tammavarsan, joka on ainakin ulkonäöllisesti pään merkkiä myöten kuin emänsä kopio. Luonteensa puolesta ei välttämättä, katsotaan, mitä aika näyttää. Varsan isänä toimi Riiviöiden III-palkinnolle kantakirjattu pienhevosori Riiviöiden Joutava, joka astui meidän tammoista Millan kanssa samaan aikaan myös Lintan. Lintakin on jo näyttänyt merkkejä siitä, että varsa olisi mahdollisesti tänään tulossa maailmaan. Millan tapaan Riiviöiden Joutava, eli tutummin Jopo, on kilpaillut valjakkoajossa. Sen lisäksi se on nähty myös koulu- ja esteradoilla. Mitä tähän tuoreeseen tammavarsaan tulee (jonka nimesimme Katriikaksi), luulen, että tähtäämme sen kanssa ainakin valjakkoajokilpailuihin, mahdollisesti myös kouluradoille.