rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
väri, säkäkorkeus | rautias, 154 cm |
syntynyt | 17.07.2013, 25-vuotias (4v. 15.11.2013) |
osaaminen | Vaativa valjakkoajo |
rekisterinumero | VH13-018-0894 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-III, SV-I, VVJ-I, SLA-I, YLA2 |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!
Jos haet liki terapeuttista hevosta, tutustu meidän yli lempeään kasvattiimme Kamomillaan eli Millaan. Kiltti ja rauhaisa tamma on kaikkien ystävä ja sen kanssa ei tule taatusti ikinä ongelmia. Milla on taluttaessakin kuin ihmisen mieli, koko ajan kuulolla siitä mitä ihminen tekee. Ja se kärsivällisyys, Millan kanssa voi huoletta jäädä suustaan kiinni, tamma kyllä tapittaa rauhassa paikallaan vailla kiireen häivää. Millan kanssa moni hevospelosta kärsinyt ihminen on voittanut pelkonsa, tamman kun voi antaa vaikka taaperon talutettavaksi. Ruokinnankin yhteydessä Milla on erittäin kärsivällinen, se odottaa rauhassa sivussa, että ihminen laittaa mössöt kuppiin ja väistyy ennen kuin alkaa syömään.
Milla on täysin ajohevoskäytössä. Millan suku toki antaa voimakasta suuntautumista valjakkoajoon, mutta ratsastuskoulutus suorasanaisesti jäi kun tamma toimi ajettaessa heti varsasta saakka kuin kello. Milla on erittäin kuuliainen ja herkkä ajaa. Se kuuntelee ääniapuja erinomaisesti ja raippa on oikeastaan vain rekvisiittaa Millan kanssa työskennellessä. Milla on energinen muttei kuitenkaan kuuma, liikkeiltään lennokas ja tekee työtänsä korvat hörössä. Myös parivaljakossa tamma toimii hyvin ja tuntuu selkeästi myös tukevan kaveriaan vaikeissa tilanteissa, Milla onkin usein niinsanottuna opetushevosena parivaljakon saloihin tallin nuoriso valjakkopoppoon keskuudessa. Varmajalkaisena hevosena myös maastossa on järkevällä tammalla mukava ajella, se ei hevillä hätkähdä ja toimii myös liikenteen seassa erinomaisesti. Millaa onkin käytetty muutamia kertoja näytöksissä, kulkueissa ja hääkuljetuksissa.
Kuljetus sujuu hyvin tamman kanssa, etenkin jos sillä on heinää riittämiin edessä. Pitkää tovia se ei oikein jaksaisi trailerissa seistä tyhjän panttina, mutta heinäpussin kanssa Milla voisi vaikka muuttaa traileriin. Kuljetusautossakaan matkustaminen ei tuota ongelmaa tämän tamman kanssa. Uusissa paikoissa Milla on innokkaan utelias, muttei missään nimessä hankala. Sen kanssa on leppoisaa reissata ja se toimii paikassa kuin paikassa erinomaisesti. Milla onkin kutakuinkin kultaakin kalliimpi kultakimpale!
Ok leimat ja tyyppi 4p, ahtaanlainen pään ja kaulan liittymä, aavistuksen pitkä kaula, pitkä piirteetön säkä sekä pystyhköt lavat 3p, lihasköyhähkö pitkä selkä, pitkä avorunko, sekä laskeva lautanen 2p, takajaloissa pystyt vuohiset, käyrä kinner 2p
i. Hämypuron Veikari rt, 156 cm |
ii. Croisoksen Pikkuveli rt, 159 cm | iii. Pieni Leijonamieli m, 147 cm |
iie. Tähti-Tyttö rt, 157 cm | ||
ie. Symbioosin Myy 150 cm | iei. S.A Uusi-Kalle KTK-III prt, 157 cm | |
iee. Symbioosin Helmeilevä trn, 155 cm | ||
e. Fiktion Kunilla prt, 148 cm |
ei. Fiktion Kuunari KTK-III rtkm, 147 cm | eii. Pikku-Vinssi KTK-II km, 148 cm |
eie. Maktaleena KTK-II vrt, 146 cm | ||
ee. Kimara rt, 156 cm | eei. Kebabo rt, 162 cm | |
eee. Kirmakka rn, 150 cm |
Katso myös kattavampi sukutaulu! isälinja - Pieni Leijonamieli emälinja - Kirmakka
〉 2 kpl: 1 ori, 1 tamma
tamma | Fiktion Katriikka | s. 01.06.2015 | KTK-II, Ch, KV-I, SV-I, sijoituksia kilpailuista | isä Riiviöiden Joutava |
---|---|---|---|---|
ori | Fiktion Kolttonen | s. 20.10.2015 | kilpaillut porrastetuissa | isä Fiktion Kepponen |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!
〉 45 VVJ-sijoitusta, 8 Cup-sijoitusta
20.06.2015 Rohkelikko, RCH (3½+4+4+3+3½+4+3½+3½+3½+3 = 35,5)
15.09.2013 Virtuaaliset Suomenratsut, III-palk., tuom. Jessika
Lauantaina päivä oli alkamassa ihan oudolla jutulla: nimittäin valjakkoajovalmennuksella! En ollut juuri koskaan sellaista pitkänyt, joten ehkä itsekin hieman kauhulla odotin, että mitä tuleman pitää. Kello ei ollut lyönyt edes kymmentä aamulla, ja Milja saapui hevosineen kentälle kärryjen kanssa. Kävelitte alkuun melkoisen tovin, sillä pohdittiin kovasti tekemistä, sillä en valjakkoajosta juuri mitään tiennyt itse. Päädyttiin aloittamaan valmennus tekemällä pysähdyksiä, ja peruutuksia, jotka Kamomillan kanssa tuntuivat sujuvan varsin mutkattomasti. Tamma kuunteli hyvin kärryiltä tulevia apuja, ja tarkkailin hieman itsekin Miljan tarkkaa ohjastusta. Pysähdykset ja peruutukset jäivät, kun siirryttiin volttien ajamiseen. Tamman kanssa sait tehtyä varsin pieniäkin voltteja, sillä se näytti taipuvan vaikka kolikon päällä. Kamomilla rupesi hieman taipumaan myös niskasta, ja vaikka käveltiin, niin tammasta oikein näkyi, kuinka se pyöristi selkäänsä ja otti takaosaa enemmän alle. Aika pian päästiin jo ottamaan ensimmäisiä ravipätkiä, ja tehtiinkin paljon ravi-käynti -siirtymisiä, jotta tamma aktivoituisi myös ravissa takaa paremmin. Milja tottuneesti teki puolipidätteitä saadakseen tamman paremmin kuulolle, ja siirtymiset olivat mielestäni oikein siistejä ja hallittuja. Hieman käyntiin siirtymiset töksähtelivät välillä, mutta muuten meno oli oikein siistiä. Viimeisenä tehtiin hieman ravin kokoamista, sekä lisättyä ravia pitkillä sivuilla, ja Kamomilla osasi nekin ilmeisesti unissaan ja väärinpäin! Lisäyksiä jäin pällistelemään leuan tiputtua kentän hiekkaan, sillä Kamomillan ravilisäykset olivat todella upeaa katsottavaa; tamma venytti askeltaan ja jalat nousivat korkealle. Valmennuksen loputtua pahoittelin alkeellista tasoa, mutta Milja vakuutti heillä olleen oikein mukavaa.
Miljaa ja Millaa katsellessani unohduin alkuun vain ihastelemaan tamman toimivuutta valjakkokärryjen edessä. Milla liikkui pyynnöstä sujuvasti eteenpäin, ilman, että hidasteli tai lähti hötkyilemään, pidätteestä se otti tarvittavan määrän vauhtia pois ja se kääntyi myös nätisti. Taivutukset olivat hieman ongelmallisempia, sillä tamma tuntui olevan hivenen jäykkä molemmista kyljistään, mutta aivan erityisesti vasemmalta puolelta. Se nyt kuitenkin oli ongelma, joka saatiin ratkeamaan verryttelemällä Millaa huolella ympyröillä ja muilla kaarevilla urilla. Asiaa totta kai nopeutti myös se, että tamma todella halusi miellyttää ohjastajaansa ja teki omalta osaltaan kaikkensa asian eteen.
Tänään olin suunnitellut Millan ja Miljan (kauniisti sointuivatkin yhteen) pään menoksi tarkkuusajoa. Koulutreeniä ei valjakko oikeastaan kaivannut, maasto-osuuden valmentaminen on mielestäni tympeää, joten tarkkuutta se oli. Rakentelin tötteröistä haastavammanpuoleisen, ripeän, lyhyen ajoradan jonka kulun selitin Miljalle ensin. Valjakko sai myös tutustua tehtävään ensin käynnissä ja sitten rauhallisessa hölkässä. Väliin Milja otti vielä käyntiä kaarevilla urilla, jotta Milla saisi hieman levähtää ja vetreyttää vielä kylkiään.
Itse rata sujui oikeastaan lähes täydellisesti heti ensi yrityksellä. Yksi palloista tipahti, kun Milla säikähti ja hypähti hieman linjalta sivuun linnun lähdettyä puskasta lentoon. Tamma ei ehtinyt enää korjata kurssiaan täydelliseksi ja pallo pääsi putoamaan, mutta tästä ei oikeastaan hevosta voinut syyttää.
Välillä on mukavaa, kun valmennettavat ovat niin täysin tehtävien tasalla, että valmentaja saa lähinnä nauttia näkymistä ja silloin tällöin korjata joitain pikkuvirheitä. Millan ja Miljan meno oli juuri sitä – hiottavaa riittää aina, koska sellaista se hevosten kanssa on, mutta paketti alkaa olla niin lähellä täydellistä kuin se yleensäkään on mahdollista.
Milla pääseekin laatuarvosteluun nopeammin kuin osasin kuvitella. Sen emä kävi arvosteltavana vasta viime helmikuussa ja yleensä väli emän ja tyttären laatuarvostelussa käymisessä on ollut valjakkohevosillani yli vuoden pituinen. Milla on siis tarkoitus ilmoittaa tammikuun tilaisuuteen, jolloin emän palkitsemisesta on vielä nippa nappa alle vuosi. Syy miksi tamma on valmis jo nyt, on se, että se on sijoittunut useamman kerran VVJ-Cupeissa ja sen vanhemmat ovat VVJ-palkittuja. Niinpä lisäpisteitä on tiedossa. Kilpailleita jälkeläisiähän sillä on vasta yksi. Tai nuori poika Kolttonen on jo aloitellut kisauraansa, mutta siitä ei paljoa pisteitä vielä irtoa. Katriikka sen sijaan on juuri lopettanut kilpailemisen sekä valjakkoajossa, että kouluratsastuksessa. Joka tapauksessa laskelmieni mukaan Millalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ensimmäinen palkinto.
Tällä kertaa Milla varsoi hienosta omasta oristamme Kepposesta. Kepponen onkin jo saavuttanut lähes kaiken mitä voi saavuttaa. Laatuarvosteluista orilla on edessä enää suomenhevosten laatuarvostelu. Lisäksi sen kanssa käydään mahdollisesti vielä näyttelyissä, josko saataisiin näyttelyarvonimi kirsikaksi kakun päälle. Viimeksi kun varsa oli kuin emän kuva, tällä kertaa pienokainen muistuttaa enemmän isää. Tosin onhan Milla itsekin lähes merkitön rautias, kuten tuore varsakin, mutta varsalla karvapeite on kuitenkin yhtä punainen kuin isällä. Tämän varsan kohtalona on ennen pitkää muuttaa uuteen kotiin, kunhan sellainen löytyy. Nyt ori on jo alustavasti varattavissa ja kunhan vain vieroitusikä saavutetaan, voi se muuttaa sitten vaikka samantien uuden omistajansa luo.
Kuten olen vähän osannut aavistellakin, Milla on mitä mainioin emä. Vaikka se on ollut sitä vasta muutaman tunnin, on tamma kuin luotu äidiksi. Se varsoi meille tänään kauniin raudikon tammavarsan, joka on ainakin ulkonäöllisesti pään merkkiä myöten kuin emänsä kopio. Luonteensa puolesta ei välttämättä, katsotaan, mitä aika näyttää. Varsan isänä toimi Riiviöiden III-palkinnolle kantakirjattu pienhevosori Riiviöiden Joutava, joka astui meidän tammoista Millan kanssa samaan aikaan myös Lintan. Lintakin on jo näyttänyt merkkejä siitä, että varsa olisi mahdollisesti tänään tulossa maailmaan. Millan tapaan Riiviöiden Joutava, eli tutummin Jopo, on kilpaillut valjakkoajossa. Sen lisäksi se on nähty myös koulu- ja esteradoilla. Mitä tähän tuoreeseen tammavarsaan tulee, luulen, että tähtäämme sen kanssa ainakin valjakkoajokilpailuihin, mahdollisesti myös kouluradoille.
Tänään valmennuksen aiheena oli pysähdykset ja peruuttaminen, tärkeitä liikkeitä kouluosuudella. Milla oli alusta pitäen hyvin kuulolla ja jo alkuverryttelyssä se noudatti säntillisesti ääniapujasi. Niihin saisit kuitenkin hieman kiinnittää huomiota, välillä käskytit tammaa jopa turhan paljon.
Aloitimme tehtävät käynnissä. Tarkoitus oli pysähtyä jokaisen sivun keskelle ja lähteä viiden sekunnin kuluttua hyvällä käynnillä liikkeelle. Ensimmäinen pysähdys valui hieman liian pitkälle, mutta liikkeellelähtö oli erinomainen. Seuraavalla kerralla valmistelit hevosesi paremmin pysähdykseen ja nyt se sujui loistavasti, Milla jäi kauniisti seisomaan tasajaloin ja oli hyvällä kuolaintuntumalla. Teitte tämän tehtävän muutaman kerran kumpaankin suuntaan ja kerta kerralta se sujui paremmin. Hetkisen kuluttua saittekin siirtyä raviin ja aloittaa saman tehtävän.
Aluksi tamma ei olisi millään malttanut pysähtyä suoraan ravista, vaan väliin tuli muutama käyntiaskel. Jälleen sait valmistella Millan varsin hyvin ennen pysähdystä, jolloin se toimi taas äärimmäisen hyvin. Muista aina kertoa hevosellesi mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, niin pysähdykset ja siirtymiset ovat napakoita ja säntillisiä. Oikea kierros oli Millalle selvästi helpompi kuin vasen, joten kotona kannattaa jumpata tammaa paljon molempiin suuntiin. Pienen hengähdystauon jälkeen aloitimme peruutusharjoitukset, ensin käynnissä.
Tarkoitus oli jälleen pysähtyä jokaisen sivun keskelle, peruuttaa neljä askelta ja lähteä käynnissä liikkeelle. Tavoitteena oli saada tamma peruuttamaan suoraan ja lähtemään hyvällä tahdilla taas liikkeelle. Nyt pysähdykset olivat hyviä, mutta peruuttaessa Milla meinasi kaartaa voimakkaasti uran sisäpuolelle. Saitkin pitää yllättävän vahvan kuolaintuen koko ajan, vaikka tamma muuten varsin herkältä vaikuttikin, että sait suunnan pysymään suoraan taaksepäin. Siirtymiset olivat hyviä, joskin ehkä aavistuksen kiireisiä. Tulitte tämän tehtävän vielä muutaman kerran ravissa oikein mallikkaasti, nyt kun muistit tukea tammaa peruuttaessa niin sekin sujui hienosti. Olette oikein hyvä pari ja Milla selvästi nauttii työnteosta ihan tosissaan. Todella hienoa yhteistyötä!
Millan oli tänään mukana suomenhevosvarsojen arviointitilaisuudessa, jonka Virtuaaliset Suomenratsut -yhdistys järjestää kuukausittain. Matka sujui mallikkaasti, kun tammalla oli iso kasa heinää edessään. Kaksivuotiaiden arvostelu on hyvin simppeli, sillä se sisältää vain rakennearvostelun, suvun arvostelun ja käytöskokeen. Suvusta saatavat pisteet oli laskettu jo ennakkoon, joten tälle päivälle jäi vain kaksi osa-aluetta. Ensimmäisenä oli rakennearvostelu. Milla käyttäytyi mielestäni oikein hyvin. Sillä ei ole kaikista paras rakenne, mutta kuitenkin ok ja kuten vähän osasin odottaakin, se sai seitsemän pistettä. Ennen lopullisten tulosten julkistamista saimme kuulla käytöspisteet ja olin kyllä tyytyväinen Millan saamiin viiteentoista pisteeseen, vaikka itse olisinkin voinut antaa tammalle täydet kaksikymmentä. Kun kaikki pisteet laskettiin yhteen, oli lopputulos 32 pistettä, eli Milla sai SV-I-palkinnon!