rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
väri, säkäkorkeus | ruunikko, 161 cm |
syntynyt | 04.01.2013, 28-vuotias (3v. 05.04.2013) |
osaaminen | ko: Vaativa B, re: 70 cm, Noviisi valjakkoajo |
rekisterinumero | VH13-018-0346 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | VIR MVA Ch, KTK-II, SV-I, KRJ-I, VSN National Champion, SLA-I, YLA2 |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Hippos/Eero Perttunen
Fiktion Sulho on ori, joka on juuri sitä mitä kasvattaja voi toivoa kultaisen luonteensa ja ulkomuotonsa ansiosta. Ori on äärimmäisen kiltti ja helppo tapaus, josta kuitenkin löytyy sitä orimaista potkua. Sulho kunnioittaa ihmistä erinomaisesti ja ei kukkoile talliolosuhteissa. Sitä voi huoletta hoitaa karsinassa, eikä se käytävälläkään hermoile vaikka tallissa olisi millainen meininki päällä. Ori on utelias ja toki höhöttelee tammoille niiden kulkiessa ohi. Taluttaessa ori on ryhdikäs ja jopa hieman kevyen oloinen narun päässä. On Sulho toki joskus jopa loikannut pystyyn talutuksen aikana, mutta palaa maan pinnalle kun sitä komentaa napakasti. Sulhoa saa hoitaa kuka tahansa, se toimii kenen kanssa tahansa. Esimerkiksi kengittäjä voi itse hoitaa hevosen alusta loppuun, eikä siihen tarvita ylimääräisiä käsiä.
Sulholla on todella näyttävät ja kevyet liikkeet. Ravi on isoa ja ratsastajan jopa vaikeaa istua, vatsalihakset huutavat hoosiannaa jos ei muuta. Sulho on sopivasti energinen, kuuliainen ja herkkä ratsu, joka keskittyy annettuihin tehtäviin hyvin. Se on myös äärimmäisen rehellinen niin hyvässä kuin pahassa, jos siltä osaa pyytää tekee Sulho oikeastaan mitä vain osaamisensa rajoissa. Mutta jos ei, luistaa Sulho myös rehellisesti sieltä mistä aita on matalin. Sulhon kanssa kuitenkin työnteko on aina nautinto, se ei stressaa ympärillä olevasta meiningistä lainkaan, eikä yksinolostakaan ori ole moksiskaan. Sulho toimii hyvin myös esteillä, mutta tekniikaltaan se ei ole niin laadukas, että estekorkeus voisi nousta korkeuksiin. Esteiden lisäksi maastoilu on se millä orin treeniin tuodaan vaihtuvuutta, se on rento ja sopivassa suhteessa reipas maastokaveri, mutta ihan varmin se ei ole, joten hereillä selässä kannattaa olla.
Sulho rakastaa esillä oloa todella paljon. Se innostuu jo trailerin nähdessään ja onkin lastattavuudeltaan hyvin helppo. Se on reissannut pienestä pitäen ja pistää aina parastaan yleisön edessä. Sulho sopiikin näytöksiin erinomaisesti, se ei arastele oudoimpiakaan maisemia. Kisauran jälkeen Sulhon kanssa ollaankin kierretty jos jonkinmoista kissanristiäistä aina omien aikataulujen puitteissa, mikäs siinä kun ori selkeästi hommastaan pitää!
rakenne 9 p., suku 9 p., käytöskoe 15 p. = 33 p.
"Hyvät tyypit, sopusuhtainen runko, kaareva piktä kaula, laskeva lautanen, melko hyväasentoiset jalat."
R-suunta, pisteet: 20 p. + 18 p. + 20 p. + 19 p. = 77 p.
i. Suortti m, 158 cm | ii. Spurtti trn, 158 cm | iii. Suora tprt, 157 cm |
iie. Metsän Tähti rn, 154 cm | ||
ie. Manteli m, 153 cm | iei. Hessu-Hopia m, 156 cm | |
iee. Lumikide rt, 152 cm | ||
e. Hovian Tilda rt, 157 cm | ei. Hovian Onni tprt, 143 cm | eii. Hovian Artturi tprt, 146 cm |
eie. Hengetär tprt, 148 cm | ||
ee. Hovian Titta trt, 157 cm | eei. Hovian Tiitus m, 158 cm | |
eee. Hovian Laila prt, 156 cm |
ii. Kuulin tarinan, jonka mukaan Spurtti olisi saanut nimensä sen mukaan, että se oli pienestä lähtien kova "karkailemaan". Ja karkuun se lähti sellaisella vauhdille, että oksat pois! Mutta matka tyssäsikin lyhyeen kun pikkumiehelle tuli äitiä ikävä. Niinpä karkumatka jäi pelkäksi spurtiksi. Vanhemmalla iällä ori kunnostautui kouluratsuna ja sijoittui useita kertoja aluetasolla helpoissa luokissa. Kisauran päätyttyä se astui pari ratsastuskoulun tammaa, joista toinen jäi tyhjäksi ja toinen varsoi mustan orivarsan Suortin. Spurtin lähennellessä parinkymmenen vuoden ikää sen jalat alkoivat mennä sen verran huonoon kuntoon, että omistaja katsoi parhaimmaksi päästää orin vihreämmille laitumille.
ie. Manteli osallistui nelivuotiaana laatuarvosteluun, jossa siltä odotettiin suuria. Kasvattaja-omistaja sai kuitenkin pettyä karvaasti tamman jäädessä jumbosijalle. Mies otti asian sen verran raskaasti, että päätti oitis myydä tamman. Manteli päätyi sitten ratsastuskoululle, jossa siitä tulikin erittäin pidetty tamma. Kun tuntiratsun hommista pääsi eläkkeelle, se päätettiin vielä asuttaa kerran tai pari lähitallin orilla. Suortti jäi kuitenkin sen ainoaksi varsaksi, sillä Manteli jouduttiin lopettamaan kuukausi orivarsan vieroituksen jälkeen pahaksi äityneen ähkyn vuoksi.
〉 6 kpl: 2 oria, 4 tammaa
tamma | Fiktion Sirke | s. 21.07.2013 | KTK-II, kilpaillut porrastetuissa | emä Fiktion Paronitar |
---|---|---|---|---|
ori | Fiktion Sihvo | s. 09.10.2013 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Fiktion Hali |
tamma | Fiktion Marionetti | s. 08.11.2013 | KTK-II, sijoituksia kilpailuista | emä Fiktion Mariini |
tamma | Fiktion Tuulikello | s. 18.06.2014 | emä Fiktion Tessa | |
tamma | Fiktion Samaire | s. 09.09.2014 | KTK-III, kilpaillut porrastetuissa | emä Fiktion Serafiina |
ori | Fiktion Sulhaspoika | s. 02.10.2014 | KTK-II, SV-II, sijoituksia kilpailuista | emä Fiktion Popliini |
〉 55 KRJ-sijoitusta, 40 VVJ-sijoitusta, 2 VSR-sijoitusta, 6 Cup-sijoitusta
15.11.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk., tuom. Ram.
02.09.2015 Haavelaakso, MVA-SERT (BIS1), päätuom. Siiri K.
18.11.2014 Huvitutti, irtoSERT, päätuom. Pulmu N.
15.01.2014 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk., tuom. Ram.
17.05.2013 Hupilan Suomenhevoset, MVA-SERT (BIS2), päätuom. Peppi S.
02.04.2013 Moondance, irtoSERT (BIS2), päätuom. Peppi S.
VSN-pistetilanne: 68 p.
28.04.2013 Championtalli, SW2 (4+5+5+4,5+4+4+4,5+5+3+3=42), tuom. Peppi S.
26.04.2013 Optimal Warmbloods, RCH (4+4,5+3,5+4+5+3,5+4+3,5+3,5+3,5=39), tuom. Niina
28.03.2013 Moondance, SW1 (4,5+4+4+4,5+4,5+3,5+5+4,5+3,5+3,5=41,5), tuom. Niina
18.02.2013 Optimal Warmbloods, RCH (4+4+3,5+4,5+5+3,5+4+4+4+4=40,5), tuom. Niina
01.02.2013 Presta Racing Center, SW1 (4,5+5+5+5+4,5+4+4+5+4+4=45), tuom. Peppi S.
Päivän aiheena olivat avo- ja sulkutaivutus sekä keskilaukka. Alkuverryttelyissä teetin ratsukolla paljon pysähdyksiä ja peruutuksia, siirtymisiä, taivutuksia ja pohkeenväistöjä Sulhon jumppaamiseksi ja alkusoitoksi varsinaisille valmennustehtäville. Ruunikko oli mukavan herkkä, hyvin reagoiva hevonen, josta Milja sai ratsastettua todella komeaa liikettä – etenkin se ravi!
Sulhon ravin kokoaminen kävi Miljalta helposti, ja niin avot kuin sulut suoritettiin varmalla, rutinoituneella osaamisella. Liikkeet sujuivat yhtä hyvin oikealle kuin vasemmalle, ilman haparointia tai tasoeroa. Sulho liikkui todella hyvin työskennellen rehellisesti joka lihaksellaan, tuoden takaosansa kunnolla alle etuosan keventyessä juuri sopivasti. Keskilaukkaa työstettiin puoliympyrällä, jota pienennettiin koko ajan. Sulho laukkasi hyvässä tasapainossa ja tahdissa, oli kuvio minkä kokoinen tahansa. Milja ratsasti hyvin jo pelkillä painoavuillaan, ratsukon työskentely oli harmonista ja sopusointuista. Valmentajan tehtävä tuntuikin olevan lähinnä ihastella komeaa hevosta ja loistavaa yhteispeliä.
Heti valmennuksen aluksi pyysin Miljaa ja Sulho nostamaan laukan ja laukkaamaan muutaman kierroksen rentoa mutta energistä laukkaa raviverryttelyn sijaan. Sulho näytti vertyvän laukasta hyvin ja liikkui pitkällä hienolla askeleella eteenpäin. Vasta tämän jälkeen ratsukko suoritti pientä venyttelyä ravissa ympyröitä ja väistöpätkiä tehden.
Kun sekä ratsu että ratsastaja olivat kunnolla lämmenneet ja notkistuneet kehotin ratsukkoa tekemään pitkillä avotaivutusta ja lyhyillä sivuilla pysäytykset peruutuksineen. Avoissa Sulholla oli hieman samantyylistä ongelmaa kuin aiemmalla valmennuskerrallamme pohkeenväistössä. Ulkoavut eivät olleet täysin läpi ja ori poikitti hieman liikaa taivutuksessa. Muutaman kerran Milja sai myös sisäpohkeella komentaa oria taipumaan muualta kuin kaulastaankin. Loppujen lopuksi kun avut olivat kohdallaan, kulki Sulho nätisti kolmea uraa pitkin ja suoritti lähes puhtaan avotaivutuksen. Pysäytyksissä ori oli täsmällinen ja kuunteli Miljan avut hyvin. Peruutukset eivät aina olleet sata prosenttisen suoria, mutteivat huonojakaan. Laukkaa aloimme työstämään loivan kiemurauran muodossa. Vastalaukka kuitenkin sujui Sulholta niin hyvin, ettei ollut järkeä jäädä vääntämään jo perillä olevaa asiaa. Käskin Miljaa tulemaan muutaman lyhyen pätkän avotaivutusta laukassa. Tämä oli selvästi vastalaukkaa haastavampi tehtävä, mutta Sulho suoriutui siitäkin hyvin. Selvästi ravissa tehdyt avotaivutukset olivat menneet rautiaan komistuksen mieleen positiivisina kokemuksina. Ratsukko teki vielä päädyissä voltteja avojen välillä eri temmoissa. Muutaman avopätkän ja voltin jälkeen ratsukko saikin siirtyä raviin ja kehotin Miljaa antamaan Sulholle hieman pidempää ohjaa jotta ori sai venyttää itseään kunnolla.
Saapuessani pitämään valmennusta Sulholle ja Miljalle sain todeta, että ratsukko oli jo kentällä kävelemässä. Kehotinkin Miljaa heti ottamaan ohjat ja taivuttelemaan oria käynnissä pienten väistöpätkien ja eri kokoisten volttien avulla. Sulho liikkui koko ajan kivasti eteen eikä vauhti hiipunut edes volteilla niin kuin monesti käy. Ravissa ratsukko jatkoi samalla linjalla, eli paljon taivuttelua. Kehotin Miljaa tekemään myös muutamia siirtymiä askellajien välillä ja sisällä, eli kokoamaan tai lisäämään.
Hetken päästä ratsukko jätti voltit pois ja siirtyi tekemään siksakpohkeenväistöä, eli ensin väistettiin pituushalkaisijalta noin viisi askelta oikealle, 10 vasemmalle, 10 oikealle ja jatkettiin näin toiseen päätyyn asti. Sulho laittoi väistössä jalkansa kiltisti ristiin, mutta meni välillä hieman lapa edellä, joten kehotin Miljaa tarkistamaan ulko-ohjan tuen. Hieman napakammalla tuella Sulho väisti hyvin ja Milja onnistui lähes joka kerta laskemaan askeleet jottei väistöistä tullut liian pitkiä. Kun väistöt saatiin onnistumaan, vaihdettiin tehtäväksi vaihdot ja kokoaminen, eli ravi vaihtui laukaksi. Ratsukon tuli kääntää aina kulmasta lävistäjälle ja mennä näin tiimalasin muotoista kuviota kentällä. Lyhyille sivuille kutenkin tehtiin voltit kootussa laukassa ja suunnan muuttuessa lävistäjällä tuli laukanvaihto. Sulholle ja Miljalle vaihto tuntui olevan helppo homma ja ainoastaan kerran siinä sattui pieni moka ja laukka vaihtui kokonaan vasta yhden ristilaukka-askeleen jälkeen. Koottu laukka oli selvästi hieman haastavampi tehtävä, muttei mitenkään ylivoimainen. Sulho ei aluksi meinannut vastaanottaa kokoavia apuja, mutta muutaman volttikierroksen jälkeen homma alkoi pelittämään. Seuraavilla volteilla Milja sai orin koottua jo paljon nopeammin. Loppukäynnit ja ravit ratsukko lähti suorittamaan maastoon hyvin menneen valmennuksen kunniaksi.
Sulhon huikea kisaura on viimein saatu päätökseen. Tänään se oli viimeisissä kilpailuissaan ja voitti koko roskan! Periaatteessa tämä oli kyllä jo toinen kerta, kun ori jäi eläkkeelle kilpailujen saralla. Se kisasi ensin nimittäin vain kouluratsastuksessa, mutta sitten aloimmekin treenata valjakkoajoa ja pitihän senkin kilpailemista kokeilla. Niinpä meillä on nyt tässä hieno koulu- ja valjakkosuomenhevonen, joka on pärjännyt paitsi "tavallisissa" kilpailuissa, sijoittunut myös KRJ- ja VSR-Cupeissa.
Tulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu ainakin Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu ja Suomenhevosten laatuarvostelu. Lisäksi olisi hienoa saada orista muotovalio. Tällä hetkellä sillä on sertit kasassa championiin ja arvonimeä onkin anottukin jo. Onhan Sulho jo pari kertaa palkittukin, nimittäin 2-vuotiaana varsa-arvioinnissa I-palkinnolla ja 4-vuotiaan toukokuussa 2013 se kantakirjattiin II-palkinnolla.
Olin saanut mahdollisuuden käydä ratsastamassa yhden Fiktion orin, Sulhoksi kutsutun, enkä millään voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Olen aina ihallut kyseisen tallin hevosia ja käytän niitä mielelläni myös jalostukseen, joten tietynlainen taka-ajatus oli myös tällä reissulla tutustua hieman paremmin erääseen kantakirjattuun oriiseen. Olin pyytänyt saada hoitaa orin ihan itse alusta alkaen, eli ensitöikseni hain sen tarhasta sisälle. Vieressäni hieman kevyestikin liikkuva ori oli kuitenkin selkeästi kiltti, mutta hieman showmies. Ori oli päässyt tarhassa yllättävänkin rapaiseen kuntoon, joten sain kyllä varsin mukavan ja pitkäkestoisen hoitohetken aikaiseksi, jonka aikana pystyin tarkkailemaan orin suhtautumista outoon ihmiseen. Johdonmukainen toiminta ja reipas asenne ei näyttänyt aiheuttavan mitään ihmeellistä orin olotilassa, vaan se seisoi varsin tyytyväisenä pesukarsinalla ja nautti silminnähden sukailusta sekä harjailusta. Varustaessa Sulho jo hieman tuntui innostuvan ja olinkin varsin tyytyväisenä menossa maneesiin ratsastamaan.
Selkäännoustessani hieman tunnustelin ja kokeilin orin herkkyyttä paineen vaihtelulle satulassa. Orissa oli sopivaa herkkyyttä ja selkeästi hevonen kuunteli mitä siellä satulassa keikutaan. Olin heti ensikosketuksella jo varsin tyytyväinen. Sopivan lyhyt pitkinohjin kävely, josta pikkuhiljaa ohjien kokoaminen tuntumalle ja pikku hiljaa työskentelemään. Kokeilin ensin sivusuunnan apuja, eli hieman väistämistä käynnissä molempiin suuntiin. Ori oli ilhduttavan reagoiva, vaikka työskentelee myös valjakkoajon parissa. Ravissa työskentelin ensin hyvin perusteissa ratsastaen tarkasti kaarteet, taivutellen ja asetellen oria, mm. volttien avulla. Tämän jälkeen tein muutamia raviväistöjä niin suoralla uralla, kuin radan leikkaavallakin uralla. Lyhyet pätkät myös avotaivutusta, jonka jälkeen päädyinkin jo laukkailemaan, ensin hieman irtonaisemmin ja sen jälkeen hieman enemmän koottuna. Tein joitain yksittäisiä laukanvaihtoja, pientä temmonvaihtelua sekä joitain voltteja. Sulho tuntui ratsuna varsin mainiolta ja täytyy sanoa, että selässä tuli filisteltyä kyllä ns. "koko rahan edestä". Laukasta toviksi jälleen rennompaan ravityöskentelyyn, jonka jälkeen käyntiä pitkin ohjin.
Ratsatuksen jälkeen perushuolto, eli varusteet pois, jonka jälkeen hien pois peseminen sienellä sekä kevyt harjaus kuivista kohdista. Ori sai päälleen ohuehkon fleeceloimen kuivatteluun ja sai jäädä talliin karsinaan kuivumaan. Keskustelin ratsastuksen jälkeen myös lyhyesti omistajan kanssa, lähinnä ensin siitä miten ratsastus oli sujunut ja mitä olimme tehteen. Sekä niitä näitä muutenkin suomenhevosten saralta. Täytyy sano, että Sulho jäi mieleen varsin positiivisena tapauksena ja mieltä jäi hieman kaivertamaan löytyisikö tälle orille sopiva tamma omasta tallista jonka tuoda hieman vierailulle.
Aamu valkeni aurinkoisena ja puhkuin energiaa. Niinpä ajattelin kerrankin lähteä Sulhon kanssa kahdestaan maastoilemaan. Ori ei ole nimittäin pitkään aikaan päässyt päästelemään kunnolla höyryjä, enkä kyllä sen puoleen itsekään. Kävin juoksujalkaa hakemassa Sulhon sisälle harjattavaksi. Harjasin sen nopeasti läpi, sillä eipä se kovin likainen ollut. Heitin kamat päälle ja eikun menoksi!
Jonkin aikaa tallusteltuamme tajusin, että aurinkolasit olisi ollut ihan fiksu valinta tälle päivälle. Takaisin en kuitenkaan jaksanut palata, sillä olin liian innoissani tulevasta laukkasuorasta. Viimein päästiin suoran alkuun ja saatoin avata Sulhon vauhtihanat. Oman laiskuuteni sain kuitenkin pian tuntea naamallani, sillä auringon paistaessa ikävästi suoraan silmiini, en huomannut väistää naamani reitillä ollutta oksaa. Eipä sen jälkeen tuntunutkaan enää niin mukavalta. Loppumatkan köpöttelimme sitten rauhallisesti mahdollisimman kaukana puista, minä toisella kädellä naamaani pidellen. Peliin en uskaltanut katsoa, varmaan olisin ollut mielenkiintoinen ilmestys.