† Muistoissamme 30.08.2017

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	vaaleanpunaruunikko, 158 cm
syntynyt	11.10.2015, 22-vuotias
osaaminen	ko: Helppo B, re: 80 cm, me: 80 cm (Harraste)
rekisterinumero	VH15-018-2064
kasvattaja	Mörkövaara
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

20.12.2015	SV-II (2v.)	27,6 p.
	rakenne 7,6 p., suku 10 p., käytöskoe 10 p.
20.12.2015	KV-II (2v.)	21,5 p.
	rakenne: 10 p., käynti: 3 p., ravi: 2 p., lisäpisteet: 2 p., suku: 4,5 p.
20.01.2016	SV-II (3v.)	41,6 p.
	rakenne 7,8 p., suku 10 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 8,8 p. + 0 p.
30.11.2016	ERJ-I	105,5 p.
	7,5 p. + 43 p. + 25 p. + 20 p. + 10 p.
25.02.2017	KERJ-I	107 p.
	7 p. + 40 p. + 25 p. + 20 p. + 15 p.
15.05.2017	KRJ-I	106,5 p.
	8,5 p. + 40 p. + 25 p. + 20 p. + 13 p.

Reivi on toisinaan oikean riesa niin tallissa kuin liikuttaessakin. Hoitajien harmiksi orilla on tapana keksiä erilaisia kommelluksia päivien ratoksi ja useimmiten nämä aiheuttavat enemmän harmaita hiuksia kuin arvata saattaa. Reivi ei varsinaisesti ole paha tai ilkeä, kunhan on jäänyt lapsen tasolle mitä aivotuksiin tulee ja niitä piisaa jokaiselle päivälle. Sidottava ehdottomasti kiinni – ja mielellään käytävälle kahta puolta – hoitaessa ja varustaessa. Ei tykkää mistään extra pitkistä harjaustuokioista, mutta peruspuunauksen ajan malttaa olla aloillaan. Varustaessa pullistelee aivan varmasti, joten vyötä täytyy kiristää vielä ennen selkäännousua ellei halua päätyä naamalleen hevosen toiselle puolelle.
    Taluttaessa ei useimmiten harrasta suurempaa pöllöilyä, mutta laitumelta tai tarhasta ori on mestari karkaamaan ja tunnetusti joukossa tyhmyys tiivistyy ja koko lauma lähtee tutkimusretkelle Reivin johtamana. Ei taida edes kahden käden sormet riittää, kun lasketaan niin taas-teidän-hevoset-on-täällä-meidän-puutarhassa –puheluita.

Ratsastaessa Reiville on pakko keksiä koko ajan jotain tekemistä tai ori keksii sitä itse. Orin omat tekemiset kattaa kaiken pienestä harmittomasta sivuloikasta sisuskalut uusiksi laittavaan pukkilaukkaan. Kun Reivin energian saa kanavoitua päivän varsinaiseen aiheeseen, kulkee ori hyvin omalla moottorillaan jopa haluttuun suuntaan. Kouluratsuna ori on varsin kärsimätön, eikä todellakaan mikään unelmien liitokavio, mutta perusasiat tämä ruunikko osaa vahvasti. Meneväisen luonteensa vuoksi ehdottomasti parempi esteillä kun jokaista askelta ei ole pakko asetella millin tarkasti, vaan voi hieman irrotella ja liikkua vauhdikkaasti. Hyppää hyvin ja kieltää harvoin. Teknisesti vaativat radat eivät ole orin vahvuus, mutta taitava ratsastaja saa sen luotsattua myös sellaisen läpi. Maastoillessa Reivin kanssa on syytä varautua vauhdikkaaseen menoon, etenkin jos on ryhmässä lähdetty liikenteeseen. Ori nauttii pitkistä raviretkistä vaikka kyllä sen saa rentoutumaan käynnissäkin pahimpien energiavarastojen purkamisen jälkeen. Maastoesteillä Reivi on ehkäpä kaikkein parhaimmillaan, kun saa mennä kovaa ja hypätä. Ei kyttäile erikoisempiakaan viritelmiä, vaikka risuesteitä hieman vieroksuukin.

Vieraissa paikoissa Reivi on hankala käsiteltävä, sillä ori ei tunnu huomaavan hoitajaa lainkaan tutkiessaan ympäristöään ja vieraita hajuja. Ei mikään aloittelijan kisaratsu, mutta kokeneempi käsittelijä saa ruunikon kyllä asettumaan ja varustettua. Lämmittelyssä Reivin kanssa on selvitettävä kaapin paikka taikka muuten suoritus on varma fiasko. © Jenna

Sukuselvitys

isälinja - Vadelmaniityn Röhnö     emälinja - Pikku-Wenla

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

30.07.2016 - Päiväkirjamerkintä

Reivin kisaura on nyt peruskisojen osalta laitettu pakettiin. Silloin tällöin aiomme käydä vielä eri lajien Cup-kilpailuissa saalistamassa sijoituksia laatuarvosteluiden lisäpisteiden toivossa. Viimeinen perusstartti oli siis tänään Metsovaarassa, jossa on tullut vietettyä paljon aikaa etenkin kenttäratsastuksen tiimoilta. Itseasiassa lähes kaikki Reivin sijoitukset kenttäpuolelta on napsittu kyseisessä paikassa. Vain muutama on saavutettu Mörkövaarassa ja vielä sitäkin vähempi määrä Susirajassa, nekin aivan kisauran alussa. Harrasteluokkia on vain kovin vähän järjestetty muualla kuin juuri Metsovaarassa. Kyseinen kilpailukeskus on muuten Reivin kasvattajan omistama, joten tottahan toki olemme halunneet tukea paikan toimintaa ja siellä olemme samalla voineet sopivasti näyttää tvishalle Reivin taitoja.

Nyt on kuitenkin Reivin aika hengähtää hetki ennen kuin se pääsee tekemään lähempää tuttavuutta tammoihin. Yhden kanssa se on jo aiemmin päässyt läheisiin tunnelmiin, minkä johdosta Kärmeniemessä syntyi Alaska-tammalle komea ruunikko orivarsa Kärmeniemen Ohi-O. Mielenkiinnolla odotan sen näkemistä kilparadoilla, erittäin lupaavalta varsalta se vaikuttaa. Ja kunhan Reivin jälkeläisnäytöt saadaan kuntoon, suunnataan sen kanssa tosiaan laatuarvosteluihin. Tässä alkuvuoden aikana olemmekin saaneet iloita orin vanhempien laatuarvostelumenestyksestä, kun kumpikin on vuorollaan "käynyt hakemassa" ensimmäiset palkinnot niin Koulu-, Este-, kuin Kenttäratsastusjaoksen laatuarvosteluista. Myös Reivin isän isä sai täydennystä palkintoriviinsä yleislaatuarvostelun ja suomenhevosten laatuarvostelun palkintojen myötä, mutta valitettavasti vanha ori menehtyi pian suokkilaatistilaisuuden jälkeen. Mutta nyt kyllä kelpaa Reivin kehuskella sukutauluaan morsianehdokkaille.

21.07.2016 - Estevalmennus Mörkövaarassa, valmentajana tvisha

Valmennuksen alkaessa pohdiskelin, mitähän jekkuja Reivi tänään on minun ja Miljan päänmenoksi estevalmennukseen suunnitellut. Ratsukon päästessä alkuverkkaan oli selvää, mitä ori oli kaavaillut - se käyttäytyi vaihteeksi kuin patalaiska hevonen, jota ei paljoa hetkauttanut napakka pohje saati raippa takapuoleen. Täten Milja joutui jälleen kerran heti alusta alkaen työstämään ratsuaan reippain ottein, tosin tällä kertaa Reivi ei alkanut reagoimaan oikein mitenkään apuihin, vaikka mitä taikatemppuja sen kanssa yritettiinkin tehdä. Vaikka orin liike oli kuin hidastetusta filmistä konsanaan, päätimme silti rueta ottamaan hyppyjä mukaan sillä ajatuksella, että jospa se siitä virkoaa kun pääsee esteradalle. Lämmittelyhypyt eivät olleet täten kovinkaan teräviä, mutta ori näytti jo himpun verran lupaavammalta.

Tämän päivän valmennuksessa pääpaino oli sarjaesteissä, joten olin pystyttänyt kentälle kaksi kolmen esteen sarjaa ja yhden kahden esteen sarjan. Korkeutta näillä esteillä oli noin 60-80cm. Tuttuun tapaan Milja sai ratsastaa Reivin ensin tahdikkaaseen laukkaan ja sen jälkeen he saivat rueta itsenäisesti ylittämään sarjoja. Tosin tällä kertaa se laukka ei ollut mitään päätä huimaavan menevää, mutta loppujen lopuksi oli aivan sama laukkasiko vai ravasiko ratsukko, kunhan esteet ylittyivät mallikkaasti. Ensimmäiselle sarjalle tultaessa Reivi stoppasi vähän ennen estettä, jolloin Milja lensi ratsunsa kaulalle ja samalla ilmaan pääsi muutama ärräpää. Ratsastaja sai tästä pienestä takaiskusta heti motivaatiota topakampaan työskentelyyn, joten heti seuraavalla yrittämällä Reivi hyppäsi mukisematta sarjaesteet, ilman suurempia virheitä. Vähitellen toistojen kautta ratsukko pääsi paremmin mukaan hyppyihin, hevonen alkoi jo vähän yrittämään ja näin ollen suoritukset paranivat, vaikkei ne missään vaiheessa täydellisiä tai riittävän huolellisia valmentajalle ollutkaan. Sarjoilla Milja sai toki olla tarkkana sen kanssa, että Reivin askeleet mahtuivat esteiden väliin ja että ponnistus tapahtui sopivasta kohtaa ennen estettä, jotta vältyttiin pudotuksilta. Tässä asiassa oli ajoittain pientä hankaluutta, välillä ratsukon työskentely sarjoilla sujui oikein hyvin, mutta välillä askeleet taas eivät tuntuneet mahtuvan sopivasti väliin, jolloin Reivi yleensä hyppäsi liian läheltä, vieden puomit samalla etukavioillaan mukanaan. Tunnin mittaan näimme hevoselta siis vaikka minkälaisia hyppyjä, joista osa oli oikein hyviä ja osa taas vähän puolitiehen jääneitä suorituksia, joissa ei liiemmin ajatusta ollut.

Vähitellen lähdimme lopettelemaan, ratsukko sai siirtyä itsenäiseen tahtiin jäähdyttelemään ravissa ja loppukäynneiksi ratsastaja sai tulla alas selästä. Valmentajalla oli tunnin päätteeksi vähän ristiriitaisia ajatuksia, enkä ollut aivan varma, olisiko tässä pitänyt itkeä vai nauraa. Reivi järjesti tänään ihmisille paljon haastetta laiskuudellaan, jonka vuoksi valmennus ei missään nimessä ollut helppo. Välillä ori innostui esteillä ja näin ollen hyppäsi hyvin, mutta ajoittain taas ratsastaja ei taistelusta huolimatta saanut ratsuaan tarpeeksi tahdikkaaseen liikeeseen, jotta esteet olisivat ylittyneet vaivatta. Tästä on suunta kuitenkin vain ylöspäin, joten ei muuta kuin leuka pystyssä kohti seuraavia haasteita!

21.05.2016 - Kouluvalmennus Mörkövaarassa, valmentajana tvisha

Tämänpäiväinen Mörkövaaran ryhmävalmennus muuttui osallistujien puutteessa Miljan ja Reivin yksityisvalmennukseksi kouluratsastuksen tiimoilla. Ratsukko vaikutti aamutuimaan vähän uniselta, joten sain laittaa heidät samantien reippaasti hommiin, jotta saatiin molemmat osapuolet hyvin hereille. Koska olin tottunut siihen, ettei Reivi ainakaan heti alkuun toimi oikeinpäin ja laittaa aina vähän apuja vastaan, oli tänään suuri yllätys, kun ori alkoikin samantien liikkumaan hyvässä tahdissa eteenpäin, ratsastajan apuja huolellisesti kuunnellen. Näin ollen emme alkuverkkaan tuhlailleet paljon aikaa, kävimme nopeasti vain kaikki askellajit lävitse, samalla hevosta paljon ympyröillä taivutellen.

Tänään olin kaavaillut ratsukolle paljon ravi- ja laukkatyöskentelyä, pääosin kiemuraurilla ratsastaen. Milja sai nostaa Reivillä tasaisen ravin ja tämän jälkeen lähteä tekemään pitkille sivuille loivat kiemurat, tai kaaret, miksi sitä ikinä kutsutaankaan, ja lyhyille sivuille tuli tehdä suuret pääty-ympyrät. Tehtävä ei sikäli haasteellinen ollut, mutta näin saimme Reivin jälleen kuuntelemaan paremmin ratsastajan pohjetta ja ohjaa, joka toivotusti tuottikin tulosta. Loivissa kiemuroissa tuli ratsastaa pitkän sivun alusta lähes kentän keskelle ja keskipisteestä ratsastaa takaisin uralle, muistaen selvät asetukset. Pääty-ympyröillä Milja sai puolestaan taivuttaa Reiviä melkeinpä liioitellusti sisäänpäin, tarkkaillen kuitenkin, että koko hevonen taipuu, eikä vain pelkkä kaula. Ravissa tehtävän sujuessa molempiin suuntiin, sai ratsukko toistaa saman vielä laukassa. Laukassakaan ei näissä tehtävissä liiemmin ongelmia ollut, tosin Reivin menohalujen vuoksi Milja sai muistaa jakaa jatkuvasti hevoselleen napakoita pidätteitä, ettei vauhti yltynyt liikaa. Tästä jatkoimme kolmikaarisen kiemurauran pariin, jälleen kerran ensin ravissa suorittaen ja sen jälkeen laukassa. Haastetta tehtävään lisättiin vielä sillä, että aina kaarissa tuli tehdä pienet voltit. Ratsukko lähti suorittamaan tehtävää todella hyvin, ravi oli tasaista ja Reivi reagoi nätisti ratsastajan apuihin, taipuen kaarissa ja ympyröillä hienosti. Kun kiemuraura oli ratsastettu useaan otteeseen onnistuneesti ravissa läpi, sai ratsukko luvan jatkaa laukassa samaa tehtävää tehden. Kuten arvata saattoi, oli orin laukka sen verran reipasta, ettei kiemurat pysynyt enää symmetrisinä, vieläpä ne yli-suuret voltit mukaan lukien. Laukkassa tämä oli siis huomattavasti haastavampi, Miljan piti keskittyä kunnolla siihen, että hevonen laukkasi nätisti pienin askelin eteen ja että pysyttiin oikeaoppisesti kiemurauralla, ilman niitä venyviä kaaria.

Yli tunnin ajan ratsukko sai pyöriä kiemuroilla, kunnes oli aika lähteä lopettelemaan. Hevosella olisi selkeästi vielä virtaa riittänyt, mutta Milja näytti olevan sen verran hapoilla, että loppuverkan sai suorittaa melko kevyesti ravissa taivutellen. Kokonaisuudessaan valmennus sujui Miljan ja Reivin osalta hyvin, ori yllätti heti alusta positiivisesti, kun se malttoi keskittyä tehtäviin eikä vain höyrynnyt omiaan. Ravitehtävät onnistuivat kerta toisensa jälkeen oikein kivasti, mutta se laukka vaati ratsukolta hieman enemmän, jotta saatiin hyviä suorituksia aikaiseksi. Jälleen kerran Miljalle suurta plussaa päättäväisestä ja huolellisesta työskentelystä selässä.

23.03.2016 - Estevalmennus Mörkövaarassa, valmentajana tvisha

Milja ja Reivi saapuivat tänään toisen kerran Mörkövaaran valmentautumaan, tosin tällä kertaa lajina oli esteratsastus. Ori oli heti kentälle saavuttuaan täynnä virtaa ja intoa, se paineli puhkuen menemään korvat taivaissa eteenpäin. Näin ollen Milja sai keskittyä alkuverkassa siihen, että sai hevosensa hallintaansa ja vielä ratsastettua siihen pisteeseen, että avut menevät Reiville läpi. Kovaa työtä se jälleen vaati, mutta vähitellen orin liike alkoi tasaantua, jonka myötä ratsukko sai ottaa muutamat lämmittelyhypyt pienille esteille.

Lähdimme vähitellen jatkamaan kentälle rakentamani esteradan pariin, jossa oli seitsemän erilaista estettä 60-80cm korkeuksilla. Tänään kävimme läpi siis esteradan hyppäämistä, pitäen silmällä erityisesti huolellisia lähestymisiä ja tasaista radalla etenemistä. Milja sai etsiä Reiviltä hallitun, mutta menevän laukan ja sen jälkeen he saivatkin rueta itsenäisesti suorittamaan rataa. Ensimmäinen kierros meni ratsukolta lähinnä yhteisen sävelen etsimiseen, Reivi eteni radalla vähän turhankin reippaasti, joten pidätteet tulivat Miljalla käyttöön. Toinen kierros oli jo huomattavasti parempi, nyt ori reagoi vahvemmin pidätteisiin, eikä enää vain kiitänyt menemään, joka näkyi positiivisesti hypyissä. Hypyt sujuivat kokonaisuudessaan tällöin hyvin, Reivi ponnisti yleensä esteelle juuri oikealla kohtaa ja Milja piti selässä huolen siitä, että lähestymiset olivat suoria. Muutaman kerran valmennuksessa orin jalat menivät solmulle esteelle ponnistamisen jälkeen, jonka vuoksi puomit tulivat kolinalla alas. Näin ollen ratsastaja sai myös keskittyä siihen, että hevonenkin rehellisesti keskittyy hyppyihin, eikä vain automaattisesti leijaile pää pilvissä eteenpäin. Toistojen kautta meno parani jatkuvasti, eikä viimeisellä kierroksella enää juuri virheitä esiintynyt.

Tunnin työskentelyn jälkeen lähdimme lopettelemaan ja ratsukko sai näin ollen siirtyä itsenäisesti loppuverkan pariin. Reivi oli tässä vaiheessa jo hitusen hyytynyt reippaan tunnin tuloksena, jonka vuoksi he saivat mennä melko rauhallisessa tahdissa pitkillä ohjilla. Täytyy sanoa, että olen enemmän kuin tyytyväinen tämän ratsukon suorituksiin tänään. Vaikka aluksi orilla virtaa riitti, joka myös vähän rokotti suorituksia, parani heidän yhteistyö äärimmäisen hyvin tunnin edetessä, eikä lopussa heillä ollut enää mitään epäselvyyksiä. Reivissäkin selkeästi asuu taitava estehevonen, mutta sen esille tuominen vaatii vain jämäkkää ratsastusta ratsastajalta.

11.02.2016 - Kouluvalmennus Mörkövaarassa, valmentajana tvisha

Nuori Reivi saapui tänään ensimmäistä kertaa valmennettavakseni Mörkövaaraan ja suurella mielenkiinnolla odotin, minkälainen hevonen tästä orista on kehittynyt. Alkuverkassa Reivi oli melko tahmea, se painoi Miljan apuja vastaan ja pyrki ikään kuin koko ajan menemään sieltä, mistä aita on matalin. Pyysin ratsastajaa ottamaan paremmin ohjat käteensä ja laittamaan hevosen kunnolla töihin, ilman minkäänlaista vastaanlaittoa. Vähitellen taivuttelujen ja siirtymisien kautta Reivi pehmeni ja alkoi liikkumaan tasaisesti, rennolla askeleella eteenpäin.

Ajattelin käydä tänään tämän ratsukon kanssa läpi lähinnä vain perusasioita. Aloitimme käyntityöskentelystä, tehden jokaisen sivun keskellä pysähdys ja kolmen askeleen peruutus. Lisäksi Milja sai tehdä voltteja aina kun vain siltä tuntui. Reivin ollessa paremmin ratsastajan apujen varassa, se asteli tyytyväisenä eteenpäin, tehden pysähdykset heti merkistä. Peruutuksissa ori laittoi hieman vastaan, mutta hienosti ratsastaja oli tästä välittämättä ja antoi tällöin vain entistä napakammat avut. Tämän tehtävän ollessa paketissa jatkoimme tekemään keskihalkaisijalta pohkeenväistöjä, joita kokeilimme myös ravissa. Käynnissä Reivi väisti todella kivasti, mutta ravissa se tyytyi enemmälti astelemaan eteenpäin, kuin että olisi rehellisesti väistänyt. Ravityöskentelyä jatkoimme kahdeksikon muotoisella kiemurauralla niin, että aina halkaisijakohdassa tuli tehdä pysähdys. Alkuunhan tämä tuotti Miljalle pientä ongelmaa, sillä Reivi ei olisi millään malttanut pysähtyä suoraan ravista aloilleen. Jälleen kerran topakat pidätteet tulivat tarpeeseen, ennen kuin ori ymmärsi mitä tältä haluttiin ja teki sen mukaan. Viimeisenä siirryimme keskiympyrälle, tekemään laukka-käynti-laukka siirtymisiä. Laukannostot sujuivat todella hyvin, heti Miljan pohkeen siirryttyä taaksepäin Reivi ampaisi laukkaan, tosin sitä joutui tasapainottamaan melkolailla.

Vajaan tunnin työskentelyn jälkeen lähdimme lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Virtaa Reivillä vielä riitti, jonka vuoksi Milja sai ratsastaa tätä ihan reippaassa ravissa eteen, samalla paljon taivutellen. Reivi oli tänään hyvin positiivinen yllätys, alkuun se näytti vähän kankealta ja testasi ratsastajaansa, mutta loppua kohden suoritukset vain paranivat kerta toisensa jälkeen. Lopussa hevonen liikkui todella hyvällä temmolla ja kauniissa raamissa eteenpäin, kuunnellen selästä tulevia apuja huolellisesti. Miljalle pointsit hevosen reippaasta työstämisestä!

Historiaa ja luonnetta omistajan sanoin

Lokakuun kymmenes päivä juhlittiin sekä syntymäpäiviäni, että Mörkövaaran 300. kasvatin syntymää. Kuinka ollakaan, tämä komea orivarsa päätyi Fiktioon. Kuten edellisen kasvatin kohdalla, myös tälle varsalle sain itse päättää nimen. Kun vihdoin ehdin sitä oikein ajan kanssa miettiä, se tulikin melkein itsestään. Nimittäin mikäs olisikaan sille parempi kuin Reivi. Sen lisäksi, että nimi viittaa juhliin, mukailee se myös isälinjan R-kirjaimella alkavien nimien linjaa ja onhan osa nimestä tavallaan emänkin nimestä napattua. Ja vielä yhdeltä kannalta kun ajattelee, niin meillähän on mörkövaarasta myös Jaarli, joten "Kreivi", eli "suomalaisittain" Reivi, sopii sille kaveriksi kuin nakutettu.

Luonteeltaan Reivi on hyvin sosiaalinen ja leikkisä. Se on utelias ja koettelee rajojaan usein tekemällä etenkin niitä asioita, joista se jo tietää, ettei saisi tehdä. Esimerkiksi vapauttamalla koko laumansa laitumelta. Joka päivä saa miettiä, että mitäköhän se Reivi on tälle päivälle keksinyt.

Ratsastaessa orista löytyy paljon omaa tahtoa ja se testaa mielellään ratsastajaansa. "Mitähän se sanoo, jos rientäisin radan poikki joka toisella askeleella pukittaen?" Vaikka ratsastaja olisi Reiville tuttu, se haluaa tehdä aina silloin tällöin pieniä kepposia ja päättää yhtäkkiä, että nyt tehdäänkin näin eikä noin.