† Muistoissamme 11.03.2018

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	musta, 146 cm
syntynyt	03.04.2016, 23-vuotias
osaaminen	ko: Helppo B, re: 90 cm
rekisterinumero	VH16-018-1521
kasvattaja	Siguri, Kuuralehto
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

20.07.2016	SV-II (3v.)	39,7 p.
	rakenne 6,4 p., suku 10 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 8,3 p. + 0 p.
30.07.2016	KTK-III	66 p. (P-suunta)
	17 p. + 17 p. + 16 p. + 16 p.
28.02.2018	ERJ-II	98 p.
	7 p. + 40 p. + 22 p. + 16 p. + 13 p.

Mysteri on mainio pikkuori, jonka kanssa ei tylsää tule. Siltä löytyy aina pilkettä silmäkulmasta, mutta joskus saa hieman jopa varoa sillä ärsyyntyessään saattaa hampaat vilahtaa tai takajalka viuhahtaa. Tästä syystä se hoidetaan aina pesupaikalla niin kukaan ei erehdy kulkemaan sen takaa. Mysteri steppailee ja kuopii omiaan yleensä, mutta helpommalla pääsee, kun ei välitä ja tekee hoitotoimenpiteet normaalisti siitä huolimatta. Tietenkään ihmisen päälle sitä ei pidä päästää - maalaisjärjellä tämänkin kanssa pääsee pitkälle. Nopea satuloitsija pärjää tämän kanssa mainiosti, sillä silloin päästään vähemmällä kiroamisella.

Ratsastaessa Mysteri on melkoinen energiapesäke ja sillä riittäisi menohaluja vaikka muille jakaa. Jos orin saa heti alkukäynneistä asti keskittymään kunnolla työntekoon, eikä vain päästä sitä kaahaamaan pää viidentenä jalkana, niin voi huokaista. Kun ori keskittyy tekemiseensä niin siltä taipuu lähes tulkoon metriset esteet. Rauhallisen ja päättäväisen ratsastajan kanssa Mysterin kanssa saakin erittäin hyviä ratoja, koska se pystyy tekemään tiukkoja kurveja ja nopeutta löytyy. Kouluratsuna ori ei oikein viihdy, kun ei saa päästellä täysiä, mutta ainakin lisätyt askellajit luonnistuvat, kuten myös näyttävä laukka.

Traileriin Mysteri kävelee hyvin, jos siellä on jo matkakaveri odottamassa. Ori matkustaa yleensä vain tarhakaverinsa kanssa, sillä muita se tuppaa kiusaamaan niin, että toiselta menee hermot. Kisapaikoilla ori käyttäytyy melko fiksusti, mutta siitä huolimatta ori pyritään varustamaan autoon niin, että kisapaikalla tarvitsee maksimissaan laittaa satula selkään.

Kengittäessä orin korvat tulee tukkia kunnolla pumpulilla, koska tämä herra pelkää kengän taonnan ääniä. Itse kengityksessä ori yleensä malttaa seistä, kun yksi jalka on ilmassa ja monesti orilla laitetaankin vain etu- tai takapää kerralla - mielellään vielä liikutuksen jälkeen, kun se on hieman väsähtänyt. © Veera R.

Sukuselvitys

isälinja - Tjefred     emälinja - Selkouni

Näyttelytulokset

01.11.2017 Susiraja, irtoSERT, päätuom. Welby
30.09.2016 Hattuvaara, RCH (4-4-3½-4-4-4-4-3½-3½-4=38,5p) , tuom. dookie
22.07.2016 Adina, RCH (4-4-3½-4-4-4-4-3½-3½-4=38,5p), tuom. dookie

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

24.01.2017 - Estevalmennus, valmentajana VP

Valmennus aloitettiin melko itsenäisellä verryttelyllä, sillä halusin nähdä uuden ratsukon perustekemistä. Musta pienhevosori vaikutti varsin potentiaaliselta ja paljon ratsastetulta, sillä se vastasi helposti ratsastajan pienimpiinkin apuihin. Varsinainen hyppääminen aloitettiin yksinkertaisella tehtävällä pääty-ympyrällä, joka valmisteli ratsukkoa päivän päätehtävien pariin. Olin sijoittanut pääty-ympyrälle neljä suurta ristikkoa, joiden yli tuli kulkea tasaisessa rytmissä sen suurempaa numeroa tekemättä. Alkuun Mysterin ja Miljan meno oli aavistuksen haparoivaa, mutta heti kun Milja sai ratsastettua hevosensa takaisin pohkeen eteen tehtävän suorittaminen onnistui huomattavasti jouhevammin hyvässä tasapainossa. Jatkoimme valmennusta hyppäämällä muutamia yksittäisiä esteitä ja muutaman esteen tehtäviä, jotka koostuivat muun muassa oksereista, vesimatosta sekä kolmen esteen sarjaesteestä. Yksittäisille esteille kehoitin Miljaa ratsastamaan paremmalla aktiivisuudella, sillä nyt Mysteri jäi toisinaan niin sanotusti löysäksi ja se teki täysin turhia jalkavirheitä esteille niin, että puomit eivät olleet pysyä ollenkaan tolpillaan. Valmennuksen edetessä pidempiin estetehtäviin ja monen esteen rataharjoituksiin sekä ratsastaja että hevonen tuntui ryhdistäytyvän - Mysteri tuntui hiljalleen heräävään esteratsastuksen makuun ja se keräsi paremmin jalkojaan alleen sekä esteväleissä että esteillä ja Miljan ratsastus muuttui positiivisella tavalla aktiivisemmaksi. Viimeiset radat hypättiin noin 90 senttimetrin korkeudella, ja näitä ratoja yhdisti hyvä sujuvuus ja rytmi sekä iloinen tekemisen meininki. Kun rata saatiin kokonaisuutena hyvälle mallille, kehoitin ratsastajaa vielä jumppaamaan hevosta ravissa avotaivutuksessa jotta se jatkaa tehokasta työskentelyä lavat ylhäällä sen sijaan, että ratsastaja olisi päästänyt hevosen takaisin aavistuksen etupainoiseksi.

29.12.2016 - Estevalmennus, valmentajana Sippe

Päivän viimeinen valmennettava oli musta pienhevosori Kuuralehdon Mysteri. Milja sai verkata hevostaan sileällä itsenäisesti sillä aikaa, kun minä rakensin maneesiin esteitä. Suunnittelin kahdeksan esteen radan, joka sisälsi runsaasti pitkiä teitä. Verkkahypyiksi ratsukko saisi tulla kolmen ristikon innaria, jossa joka hypyn välissä oli maapuomi. Kun olin saanut esteet valmiiksi, siirryin hetkeksi seuraamaan Miljan ja Mysterin verkkailua.

Kun ratsukko näytti valmiilta, neuvoin heitä tulemaan pienen innarin pari kertaa ravissa. Mysteri näytti innokkaalta, mutta malttoi kuitenkin ravata esteille saakka. Pienikokoinen ori hyppäsi varsin näppärästi ja mukavalla tyylillä. Verkkahyppyjen jälkeen selitin Miljalle radan, josta tultaisiin ensin vain paria estettä yksinään. Pitkän sivun alussa kaarteessa vinottain oli pysty, sitten pitkän sivun jälkeen seuraavassa kulmassa toinen. Kulmasta käännyttiin lävistäjälle, jonka lopussa oli yksittäinen trippeli. Lävistäjän jälkeen tuli pitkä tie maneesin vastakkaisessa päädyssä olevalle okserille, josta hieman lyhyempi tie kahden pystyn linjalle seitsemällä askeleella. Linjalta tuli taas melko pitkä tie pituushalkaisijalla olevalle vesimatto-okserille, siltä vielä tiukempi tie oikealle viimeiselle esteelle eli pystylle.

Aluksi tultiin yksittäisinä linjaa ja sen jälkeen vielä pari kertaa vesimatto-okseria, nämä sujuivat Miljalta ja Mysteriltä hienosti. Lopuksi tultiin vielä rataa. Mysteri laukkasi esteiden välissä reippaasti, ja neuvoinkin Miljaa istumaan hieman irti satulasta, jotta ratsastajan istuminen syvällä satulassa ei häiritsisi Mysterin hyvin etenevää laukkaa. Rata sujui hyvin, ja sitä tultiin vielä muutaman kerran eri suunnista ja hieman muunneltuna. Lopuksi päästin Miljan ja Mysterin loppuverkkaan, ja samalla annoin ratsastajalle rakentavaa palautetta tunnin kulusta.

Historiaa

Oli tullut aika hankkia Muskotista varsa, joka jäisi Fiktioon jatkamaan isälinjaa. Omasta tallista ei vain sopivaa tammaa löytynyt, sillä halusin varsan mieluiten pienhevostammasta. Päätin ensimmäisenä kääntyä Muskotin kasvattajan, Kuuralehdon, tammavalikoiman puoleen. Sieltä löytyikin heti pikaisella vilaisulla yksi vahva emäehdokas, mutta se ei ollut pienhevoskokoinen. Niinpä kaivelin vielä tarkemmin. Lopulta silmiini osui kaunis nuori ruunikkotamma, joka oli vieläpä minulle tuntemattomasta suvusta. Siltä istumalta otin yhteyttä Siguriin ja pian olimmekin jo päässeet sopimukseen tilausvarsasta. Eräänä huhtikuisena päivänä sain Kuuralehdosta puhelin, että Rinna oli varsonut juuri sellaisen mustan orivarsan kuin olin toivonutkin.