rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
väri, säkäkorkeus | punarautias, 143 cm |
syntynyt | 02.12.2013, 31-vuotias (4v. 02.04.2014) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 50 cm, Noviisi valjakkoajo |
rekisterinumero | VH13-018-1352 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | VIR MVA Ch, KTK-II, SV-II, VVJ-I, KRJ-II, SLA-I*, YLA1, jälkeläisluokka C |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
Melodia jatkaa toista Fiktion kahdesta ensimmäisestä valjakkopainotteisesta linjasta. Tämä M-linja on edennyt S-linjaa hitaammin, sillä siinä vaiheessa kun Melodia syntyi, oltiin toisessa linjassa jo yksi sukupolvi edellä. Mutta hiljaa hyvä tulee.
Melodia on reipas, menevä suomenhevostamma, joka on aina yhtä innoissaan töihin lähtemisestä, oli kyse sitten kevyestä maastoilusta tai rankemmasta kenttätyöskentelystä. Tamma ei ole ilkeä, mutta sen verran omanarvontuntoinen ja hoidettaessa kärsimätön, ettei se sovi aivan vasta-alkajien käsiin. Kokeneen ihmisen kanssa Melodia toimii hyvin, kunhan sen kanssa tekee asioita, eikä jää haaveilemaan.
Ripeät otteet ovat eduksi Melodian kanssa, tamma ei juuri välitä pitkistä harjaus- ja rapsutussessioista. Hevonen kyllä nauttii perusteellisesta harjauksesta, muttei malta seistä harjattavana puolta päivää. Fiksuna, hyvin käyttäytyvänä tapauksena Melodian voi hoitaa niin karsinassa kuin käytävällä, sillä ei ole väliä. Kaikki hoitotoimenpiteet, varustaminen, eläinlääkärin ja kengittäjän vierailut sujuvat rutiinilla, Melodia osoittaa tyytymättömyyttäänkin vain irvistelemällä kestäen inhottavatkin asiat (valjasvöiden kiristäminen, raspaus, rokotus) ilman irvistelyä isompaa protestointia. Melodia on sen verran fiksu tamma, että tietää kaiken olevan nopeammin ohi, kun käyttäytyy hyvin.
Talutettaessa hevonen kulkee ripein askelin, ja vaikkei Melodialla kiire olekaan se kävelee helposti hitaan taluttajan ohi. Tamma ei kuitenkaan kävele ihmisen yli tai lähde omille teilleen, se on vain reipas. Lastaaminen sujuu hyvin, kunhan tamma on ensimmäinen rekkaan/koppiin menevä, ja väliseinä on niin isosti auki kuin mahdollista. Kapeaan väliin Melodia ei mene kuin liinoilla vetämällä, väliseinän ollessa kunnolla auki suomenhevonen kävelee koppiin kuin karsinaansa menisi. Matkustamisesta tamma ei ole moksiskaan, kunhan ruokaa riittää koko matkalle.
Reipas, eteenpäinpyrkivä, nöyrä, palveleva ja teräväpäinen – tätä hevosta voisi kehua ties kuinka pitkään! Melodia on erinomainen ajettava, jolta löytyy liikettä ja osaamista vaativiin valjakkoluokkiin. Tammalla on tahdikkaat, matkaavoittavat askeleet ja hyvä yliastunta, laukka on Melodian askellajeista paras. Herkkänä ajettavana Melodia reagoi liian kovaan käteen tai turhan ronskiin pidätteeseen seisahtumalla paikoilleen ja juurruttamalla kavionsa maahan, kunnes tuntuma suussa tuntuu mieluisammalta. Pehmeällä, vakaalla ohjastuntumalla Melodia toimii moitteetta ja mukisematta. Mikäli suomenhevonen ei tajua jotain saamaansa apua se hidastaa vauhtiaan, joskus ihan pysähtyy, jääden odottamaan selkeämpää ohjeistusta. Kokeneen kuskin kanssa meno on sulavaa, aivan kuin hevonen tietäisi etukäteen, minne mennä ja mitä tehdä. Tamma toimii moitteetta kaikissa valjakkoajon osakokeissa, vaikka maratonosuus (ja maastoilu ylipäätään) on sen ehdoton suosikki. Koulu- ja tarkkuuskokeissa hevonen suorittaa saamansa tehtävät samalla motivaatiolla kuin maratoninkin, eikä Melodia ole laiskaa päivää nähnytkään. Rauhalliset käynti-/raviköpöttelylenkit kannattaa suorittaa maastossa, jos mahdollista, kentällä pyörimiseen tamma kyllästyy nopeasti (kunnon työnteko on aina asia erikseen).
Kisapaikoilla Melodia on yhtä asiallinen kuin kotonakin, ryhti tosin paranee ja tamma on reaktiivisempi ajettava. Hyvien hermojensa ansiosta tamma ei juuri stressaa tai jännitä, mahdollinen pieni kisajännitys poistuu viimeistään verryttelyjen aikana. Kisatilanteessa Melodia on sama nöyrä, palveleva ja työintoinen hevonen kuin kotonakin, ajettavuuteen vain tulee lisää herkkyyttä. Parhaimmillaan Melodia on maratonkokeessa puskiessaan eteenpäin tasaisen vahvasti kuin höyryjuna. Tamma nauttii esteosuuksista suunnattomasti, vaikka vesieste onkin hevosen ehdoton suosikki. © Susiraja
rakenne 7 p., suku 10 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 7 p. + 0 p. (63.14%) = 39 p.
Hyvätyyppinen, pyöreärunkoinen. Leveähkö kaula, jyrkähkö lapa, hyvä loiva lautanen. Sirohkot etusääret, muuten hyvät jalat..
i. Räminä rt, 145 cm | ii. VIR MVA Ch S.A Uusi-Kalle prt, 157 cm KTK-III |
iii. Kallen Muskotti rt |
iie. Takeen Sirpa rt | ||
ie. Sikuriina ROV rt, 147 cm SLA-II, YLA2 |
iei. Sommerus rt | |
iee. Flikk ROV prt | ||
e. VIR MVA Ch Fiktion Malviina prt, 141 cm KTK-III, VVJ-I, SLA-I, YLA2 |
ei. VIR MVA Ch Kuurnan Vokka prt, 139 cm KTK-III, VVJ-II |
eii. Aapikka prt, 141 cm |
eie. Kuurnan Perho rt, 137 cm | ||
ee. Ch Maktaleena vrt, 146 cm KTK-II, VVJ-II |
eei. Eelias vprt, 148 cm | |
eee. Minta prt, 139 cm |
isälinja - S.A Uusi-Kalle emälinja - Maktaleena
iii. Kallen Muskotti oli yhtälailla hyvärakenteinen ori mutta pitemmälle koulutettu kuin jälkeläisensä. Vaativan B:n luokissa kisannut ori pärjäsi myös esteratsastuksessa ja meni kenttää. Kansalliselle tasolle yltänyt rautias, yllättävän isokokoinen hevonen, loisti vanhaan ikään asti ja kuoli vasta 26-vuotiaana vanhuuteen.
iie. Takeen Sirpa on suomenpienhevonen ja pienestä koostaan oikein mainio ratsu. Korkealle koulutettu monitoimiva harrastehevonen elelee helppoa elämää Keski-Suomen suunnalla. Väriltään tamma on rautias isoilla merkeillä ja taitoa löytyy joka lajin suuntaan. Erityisesti tamman kanssa kisataan valjakossa ja kouluratsastuksessa. Takeen Sirpa on saanut kolme varsaa.
iei. Sommerrus on komea rautias pienhevosori, joka on aika tunnettu Suomessa erityisesti omalla paikkakunnallaan Porissa. Ori on kilpaillut hyvin menestyen kouluratsastuskilpailuissa vaativissa luokissa. Näyttelypuolelta ori on myöskin kerännyt katseita - ori onkin palkittu toisella palkinnolla oripäivillä. Useat Sommerrukset jälkeläiset ovat menestyneet hyvin niin näyttelypuolella, kuin kouluratsastuksessa. Ori viettää tällä hetkellä ansaittuja eläkepäiviä Porissa pienellä maatilalla.
iee. Flikk ROV on punarautias tamma, joka asuu Lapissa ratsastuskoulussa tuntihevosena. Flikka onkin todella kiltti ja rauhallinen tamma aloittelijoiden kanssa, kun taas esteillä tamma oli kuin ruutitynnyri. Tämä tamma rakasti hyppäämistä ja kilpailikin esteillä silloin tällöin voittaen useimmiten hyvän hyppytyylinsä ansiosta.
eii. Aapikka oli pienhevonen ties kuinka monennessa polvessa. Ori kilpaili pääasiassa valjakkoajossa, mutta nähtiin sitä kouluradoillakin. Eikä menestyksestäkään ollut puutetta. Ori oli kantakirjattu pienhevossuunnalle kolmannella palkinnolla. Jälkeläisiä sillä on kuusi, joista puolet on tammoja ja puolet oreja/ruunia. Eläkepäiviään Aapikka vietti kasvattajansa luona, jolloin se pääsi vielä silloin tällöin vetämään kärryjä. Nykyään ori on jo haudan levossa.
ie. Kuurnan Perho oli pienestä koostaan erinomainen lajissa kuin lajissa. Säpäkkä tamma ylitti esteet vauhdilla, mutta taidolla. Malttia löytyi silti kouluradan suorittamiseen. Kummassakin lajissa se menestyi hyvin, sijoituksia on yhteensä nelisenkymmentä. Vanhemmalla iällä tamma näytti taitonsa myös valjakkoajossa omistajan innostuttua lajista. Viimeiset elinvuotensa Perho vietti pienellä tilalla keskellä Suomen kauneinta metsää. Sillä on vain yksi jälkeläinen.
ei. Eelias ei ollut erinomaisella rakenteella pilattu. Lukuisien ruusukkeiden ja pokaalien lisäksi se oli saanut 8-vuotiaana rakenteensa puolesta myös kunniamaininnan "Vuoden ori". Hankalan ja vaativan luonteensa vuoksi ori ei ollut pienten lasten tai aloittelijoiden ratsu, mutta kokeneen ratsastajan alla se pärjäsi hyvin esteratsastuksessa. Sen sijaan kouluratsastustuloksia tällä vauhdikkaalta orilta ei paljon ole, koska sen keskittymiskyky ei ollut oikein riittävä koulukiemuroihin. Eeliaksella on viisi jälkeläistä, eli sitä ei kovin monen suomenhevosen suvusta tapaa.
eee. Lempeä ja herttainen Minta oli vain 139 cm korkea, mutta sillä oli sitäkin enemmän huikeita tuloksia valjakkoajokilpailuista. Tamman sydän oli puhdasta kultaa ja se on periyttänyt kilttiä luonnettaan jälkikasvulleen. Mintalla on varsoja kolme kappaletta, tamma ja kaksi oria. Kaikki kolme varsaa ovat tehneet hienon uran emänsä tavoin valjakkohevosina. Minta menehtyi vanhuuteen 25-vuotiaana. Isän puolen sukuselvitys © HM/Sarpa
〉 3 kpl: 2 oria, 1 tamma
tamma | Fiktion Minea | s. 20.02.2015 | KTK-II, KV-II, SV-I, sijoituksia kilpailuista | isä Fiktion Vihma |
---|---|---|---|---|
ori | Fiktion Valenssi | s. 24.07.2015 | KTK-II, sijoituksia kilpailuista | isä Seljasaaren Velmandeera |
ori | Fiktion Murukahvi | s. 01.05.2016 | sijoituksia kilpailuista | isä Fiktion Mokka |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
〉 40 VVJ-sijoitusta, 46 KRJ-sijoitusta, 15 Cup-sijoitusta
27.02.2016 Hervannan Oriasema, RCH (4-4-4-3½-4-4-4½-4-3½-4=39,5p), tuom. dookie
15.11.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV5), tuom. alaera
15.08.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV2), tuom. Ram.
15.05.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV4), tuom. Lissu T.
05.06.2014 Järviluoto, irtoSERT, päätuom. Kerppa
06.05.2014 Elisan yksityiset, MVA-SERT (BIS2), päätuom. Christa W.
02.05.2014 Kärmeniemi, MVA-SERT (BIS5), päätuom. Vibaja
24.04.2014 Haavelaakso, irtoSERT, päätuom. Kerppa
15.01.2014 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk. (LKV5), tuom. Ram.
Ykköspalkintohan sieltä VVJ:n laatiksesta tammikuussa tuli! Pisteitä kerääntyi yhteensä sata ja yksi, eli ei se nyt ihan tiukille mennyt. Seuraavana vuorossa on sitten suomenhevosten laatuarvostelu, joka järjestetään tämän kuun kahdeskymmenes päivä. Kun edellisellä kerralla oli puhetta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, niin Melodialle se tuo ainakin yhden laatiskäynnin lisää. Tarkoitus olisi nimittäin suunnata KRJ:n laatuarvosteluun toukokuussa! Sieltä ei ole odotettavissa kakkospalkintoa parempaa, mutta eipä siinä mitään, onhan sekin jo huikea saavutus tälle pienelle tammalle, jonka emän puolen lähisuku on ollut tyystin valjakkokäytössä. Isän puolella ollaan oltu monipuolisempia. Ennen yleislaatuarvostelua on tarkoitus teettää ainakin varsa tai pari ja sen jälkeen ehkä vielä yksi, mikäli kunto kestää.
Melodia taitaakin olla yksi seuraavista Valjakkoajojaoksen laatuarvosteluun menijöistä. Tammikuun tilaisuuteen on jo ilmoitettu shetlanninponit Queenie ja Iairos, joten ihan yksin ei Melodian tarvitsisi sinne lähteä. Tällä hetkellä tosin pisteet ovat vähän siinä hilkulla, että saisiko tamma ykkösen vai ei, se riippuu pitkälti rakennepisteistä. Niinpä vielä jonkin aikaa katsellaan ja kuulostellaan saataisiinko jostain edes yksi tai kaksi pistettä raavittua kasaan ennen kuin ilmoitan tamman mukaan. Olisihan se nimittäin hienoa saada ykköspalkinto jo ensimmäisellä kertaa, kun siihen mahdollisuuksia on. Melodian veli Kuunarikin palkittiin aikoinaan kertaheitolla I-palkinnolla. VVJ:n laatuarvostelun jälkeen Melodia todennäkösesti kuskataan vielä yleislaatuarvosteluun ja suomenhevosten laatuarvosteluun, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Kirpeä, kaunis pakkaspäivä oli omiaan ulkotreeniin, jollainen olikin tiedossa Fiktion mailla. Olin jälleen tullut valmentamaan Miljaa ja yhtä hänen hevosistaan valjakkoajon parissa. Tämänkertainen hevonen oli kaunis raudikko, Melodia, jolle pitäisin valjakkokoulutreenin noviisiluokkien liikkeistä.
Verryttelyt sujuivat jouhevasti reippaassa tahdissa, Melodia oli reipas ja nöyrä ajettava, jonka kanssa ongelmia ei ollut. Tamman lihasten lämmettyä tarpeeksi aloitimme ensimmäisen valmennustehtävän, joka oli harjoitusravia suoraan pysähdyksestä ja pysähdys suoraan harjoitusravista. Pysähtymiset olivat tarkat ja siistit, liikkeellelähdöt sujuvia ja vailla kiirettä. Raudikon ravi oli letkeää ja tahdikasta, Miljan ohjasote vakaa ja pehmeä - ei moitteen sijaa tässä vaiheessa, hyvä te!
Jatkoimme harjoitusravissa, seuraavana suoritettavana nelikaarinen kiemuraura. Tehtävässä arvioitiin etenkin ravin tahtia, hevosen tasapainoa sekä asetusta ja taivutusta unohtamatta hevosen suoruutta kaarten välissä. Valjakosta ja sen työskentelystä huomasi, että takana on useampi rata sekä kiemuraura, sillä tämänkään tehtävän kanssa ei ilmennyt ongelmia. Melodian tasapaino oli hyvä, ravin tahti ei hidastunut tai kiihtynyt turhia missään vaiheessa kaarta, Milja asetti ja taivutti tammaansa riittävästi sekä muisti suoristaa raudikkonsa kaarteiden suorille osuuksille. Tehtävä sujui yhtä mallikkaasti sekä oikeaan, että vasempaan kierrokseen.
Viimeisenä tehtävänä oli, edelleen harjoitusravissa, temponlisäys radan halki. Melodia liikkui edelleen yhtä reippain, eteenpäinpyrkivin askelin kuin ennenkin, ja temponlisäys oli selkeä ensi suorituskerrasta lähtien. Milja ohjasti tottunein ottein tämänkin tehtävän, ei moittimista edes nyrkkien asennosta. Kaiken kaikkiaan hienoa työskentelyä läpi valmennuksen, niin ohjastajalta kuin hevoseltakin. Loppuverryttelyt valjakko sai suorittaa itsenäisesti.
Valmennusputkeni Fiktiossa alkoi tänään ihastuttavan pienhevostamma Melodian ja Miljan kanssa valjakkoajon parissa. Pakkasmittari oli näyttänyt reilua kymmentä astetta, aurinko paistoi ja ilma oli muutoinkin suotuisa kentällä olemiseen, joten suuntasinkin autoltani jo verryttelemässä olevan valjakon luokse. Tervehdin ohjastajaa, ja pikaisten kuulumisten vaihtojen jälkeen ryhdyin seuraamaan uuden tuttavuuden menoa. Melodia näytti mukavan eteenpäinpyrkimyksen omaavalta ja kuuliaiselta ajettavalta. Samalla kun valjakko verrytteli, Milja kertoili hieman tamman luonteesta ja ajettavuudesta, ja Melodia osoittautuikin varsin näppäräksi valjakkohevoseksi.
Verryttelyn aikana kävin tiputtelemassa kentälle kartioista portteja, joiden parissa oli tarkoitus hioa tarkkuusajoa. Olin asetellut kartiot niin, että rataan sisältyi reippaampia, suorempia pätkiä sekä hitaampaa vauhtia vaativia, tiukempia kurveja. Alkuun pyysin valjakkoa ajamaan radan läpi käynnissä, jotta kulku tulisi tutuksi. Milja ohjasti Melodiaa siististi ja tarkasti, joten annoin luvan siirtyä raviin heti seuraavalle kierrokselle. Kartioiden väli oli reippaasti vaunuja isompi, joten homma ei ollut kovin vaativaa läpiajojen osalta. Melodia kuunteli tarkasti ohjastajansa apuja, ja muutteli nopeuttaan ja askelpituuttaan niiden mukaisesti. Kun rata ei tuottanut ravissakaan ongelmia, kipaisin kaventamaan kartioiden välejä kapeammaksi, ja annoin Miljalle luvan ottaa myös laukkaa mukaan halutessaan. Ensimmäinen laukassa läpäisty kartioportti otti kuitenkin osumaa, kun Melodia kääntyi hieman liian ajoissa ja jyrkästi. Valjakko sai ajaa samaa kuviota useamman kerran, ja hommaan sisällytettiin koko ajan enemmän vauhtia. Milja ohjasti edelleen yhtä tasaisella ja pehmeällä kädellä, ja Melodiasta huokui nautinto työntekoa kohtaan. Siirtymät ja käännökset olivat tarkkoja ja teräviä, eikä kartioitakaan kaatunut paria enempää. Kaventuneet kartiovälitkään eivät vaikuttaneet negatiivisesti valjakon suoritukseen, vaan Melodia tuntui kuuntelevan ja tekevän hommia entistä tarkemmin. Suorituksiin tyytyväisinä annoin valjakolle luvan jatkaa loppuverryttelyiden parissa, ja ryhdyin itse keräämään kartioita pois kentältä.
Melodia nappasi jälleen kerran ruusukkeen VSR:n kuukausittaisesta Cup-kilpailuista! Tamma on haalinut kasaan nyt yhteensä yhdeksän sijoitusta näistä Cupeista ja lisäksi vielä VVJ:n vastaavista viisi. Niistä ropiseekin mukavasti lisäpisteitä laatuarvosteluissa. Esimerkiksi VVJ:n laatuarvostelussa ne voivat auttaa niinkin paljon, ettei Meldoia tarvitse toista kilpaillutta jälkeläistä saavuttaakseen ensimmäisen palkinnon. Aika näyttää pystyisimmekö osallistumaan kyseiseen laatuarvosteluun vielä tämän vuoden puolella, mutta ainakin viimeistään ensi vuonna.
Cupeissa käymistä lukuunottamatta Melodian elämä on ollu viime aikoina hyvin rauhallista. Yhden varsan se tosin pyöräytti, joten sen kanssa toimintaa riitti, mutta nyt se on vieroitettu ja nykyään orivarsa Valenssi asustelee Tuikun Tallilla. Esikoinen Minea sen sijaan on tämän vuoden puolella haalinut kasaan kolme komeaa palkintoa. Ensin 2-vuotiaana tamma palkittiin kouluvarsojen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, sitten seuraavana vuonna ensimmäisellä palkinnolla suomenhevosten varsa-arvioinnissa ja nyt tässä kuussa Minea kantakirjattiin P-suunnalle toisella palkinnolla. Saapahan äiti olla ylpeä!
Melodian vanhemmat tai isovanhemmat eivät ole käyneet minkäänlaisessa varsa-arvioinnissa, mutta Melodiapa on! Tänään oli jälleen VSR:n kuukausittain järjestettävä suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus, jonne matkasin kuuden varsan voimin. Kaksivuotiaista mukaan lähtivät orit Loistava, Attila ja Voitontanssi ja kolmivuotiaista Melodian lisäksi Juki ja Eevi. Melodian vuoro oli viimeisenä ja siihen mennessä oli tullut kolme ykköspalkintoa ja kaksi kakkospalkintoa. Rakennearvostelu meni ihan hyvin, pisteitä tosin odotin ehkä yhden enmmän, mutta oli seiskakin ok. Suvustaan tamma sai oletetusti täydet kymmenen pistettä. Käytöspisteetkin jäivät hieman odottamaani alemmiksi, mutta eivät suinkaan huonoiksi. Ratsastuskokeen arviointiosuudesta tuli seiska, mutta kouluohjelmassa sijoituimme toisiksi viimeisiksi, joten siitä ei tullut ekstrapisteitä. Kaikenkaikkiaan suoritus meni ihan hyvin, vaikka parantamisen varaa olisi ollutkin. Melodia palkittiin siis SV-II-palkinnolla, mutta ei se ykkönenkään kovin kauas jäänyt.