Fiktion Attila

† 15. syyskuuta 2015

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	tummanpunarautias, 167 cm
syntynyt	12.12.2013, 21-vuotias (3v. 13.03.2014)
osaaminen	ko: Helppo B, re: 65 cm
rekisterinumero	VH14-018-0492
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-II, VIR MVA Ch, KRJ-I, SV-II, SLA-I, YLA2, jälkeläisluokka C

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Rakennekuva © Fiktio, ratsastuskuvat © VRL-01795

Attila on kookas ja raamikas ori, jolla sydän on puhdasta kultaa. Attilan ilmekin on jo perin ystävällinen ja tässä tapauksessa se ei valehtele yhtään. Attila on käytökseltään suorastaan ruunamainen, se ei hörhöile turhia oikeastaan missään tilanteessa. Moni onkin epäillyt sen oriutta. Attilan voi tallissakin hoitaa vapaana karsinassaan ja hoitopaikalle sen voi jättää satulan haun ajaksi ilman sen suurempaa stressiä. Erikoistoimet sujuvat ongelmitta, hieman raspatessa se nykii turhaa päätään, muttei niin paljon että tarvittaisiin rauhoitusta. Taluttaessa ori kulkee kuuliaisesti vierellä ihan perinteisellä riimu ja naru systeemillä.

Ratsastaa Attila on hieman laiskanpulskea, mutta kuitenkin suhteellisen nöyrä ja toimiva peli. Se on herkästi hieman etupainoinen ja se näkyy etenkin laukassa. Etupainoisuus on kuitenkin Attilan tapauksessa helposti selätettävissä oleva ongelma, kunhan muistaa ratsastaa vain sinne kuuluisaan ylämäkeen. Askelajeista paras orilla on ravi, käynti on helposti hieman laahaavaa juuri laiskanpulskeuden vuoksi. Ori kyllä yrittää mennä etenkin käynnissä sieltä mistä aita on matalin. Raviväistöt sillä on todella näyttävät ja heikoin numero on seitsemän mitä koskaan arvosteluissa on Attilan kanssa saatu. Attila on esteillä melkoinen maatiejyrä ja siinävaiheessa kun orin katkomien puomien lukumäärä nousi reilusti yli kymmeneen jätettiin esteet muiden heiniksi. Puomeilla ori toimii hyvin, mutta vaihtelua treeniin tuodaan kuitenkin enemmänkin maastoilun ja juoksutuksen tiimoilta. Näissä ori toimii molemmissa hyvin ja saattaa innostua vähän turhankin hurjiin rallituksiin. Onneksi herrasmiehenä se jää maastossakin odottamaan jos rallituksen päätteeksi ratsastaja joutuu maistelemaan maan antimia.

Attila on helppo lastattava, mutta hieman hermostunut kuljetettava. Harvoja on ne kerrat kun ori tulee kuljetusautosta hiettömänä ulos ja pidempään paikallaan seisominen ei ole Attilalle se juttu. Vaikkakin kotona Attila viihtyy karsinassaan oikein mainiosti, eikä ala mekkaloimaa jos ei pääse ulos oman tarhavuoron ajankohtana. Kisapaikoilla Attila on enemmän hereillä kuin kotona, mutta käyttäytyy kuitenkin asiallisesti eikä huutele turhia.

• SV-II-palkittu 2-vuotiaana 15. maaliskuuta 2014:
  

  rakenne 7 p., suku 10 p., käytöskoe 10 p. = 27 p.

• Kantakirjauslausunnot 5. elokuuta 2014:
  

  R-suunta, pisteet: 19 p. + 19 p. + 19 p. + 19 p. = 76 p.

• VIR MVA Ch-arvonimi myönnetty 9. marraskuuta 2014
• VSR:n jälkeläisluokka C myönnetty 4. tammikuuta 2015
• KRJ-I-palkittu 15. toukokuuta 2015: 9 p. + 40 p. + 22 p. + 20 p. + 15 p. = 106 p.
• SLA-I-palkittu 20. kesäkuuta 2015: 15 p. (4+4+3+4) + 21 p. + 22 p. + 20 p. + 18 p. = 96 p.
  

  Hieman raskas, mutta ryhdikäs ori. Hyvät tyypit ja leimat, leveästi asettunut kaareva kaula, pitkä runko. Hyvät jalat.

• YLA2-palkittu 25. elokuuta 2015: 21 p. (15+6) + 30 p. (18+12) + 17 p. + 16 p. + 4 p. = 88 p.

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Marsalkka     emälinja - Taikatimantti

Jälkeläiset

⟩ 7 kpl: 3 oria, 4 tammaa

Kilpailutulokset

⟩   49 KRJ-sijoitusta

Näyttelytulokset

15.05.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV4), tuom. Lissu T.
14.09.2014 Virtuaalitalli Vaapukka, irtoSERT, päätuom. Kerppa
21.07.2014 Elisan talli, MVA-SERT (BIS3), päätuom. Christa W.
06.05.2014 Elisan yksityiset, MVA-SERT (BIS1), päätuom. Christa W.
02.05.2014 Kärmeniemi, irtoSERT, päätuom. Vibaja

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

05.01.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Lola

Suurikokoinen ja raamikas suokkiori Attila käveli laiskanpuoleisia alkukäyntejä pitkin ohjin ratsastajansa Milja selässään kentälle saapuessani. Tervehdin ratsastajaa ja kerroin tunnin aiheen, joka oli kolmikaarinen kiemuraura temmonvaihteluilla sekä siirtymillä. Olin heti päättänyt aiheen, kun olin kuullut ratsun olevan hieman laiska ja hidas syttymään.Heti alkuverkkojen jälkeen siirryttiin kiemurauralle ravissa. Heti ensimmäiseksi käskin Miljan teettää Attilalla oikein reipasta ja lennokasta ravia, ja välillä sitten oikein hidasta, melkein kuin käyntiä. Ensin sitä reipasta ja lennokasta ravia yhden kaaren verran, kunnes ilmoitinkin hidasta ravia. Tämä olisi ilmeisest ollut Attilan mielestä kivempi vaihtoehto, sillä kun kailotin uudestaan reipasta ravia ja Milja yritti saada sen liikkeelle, se testasi ensin että onko ihan pakko ja löntysteli vain. Kun ratsastaja ilmoitti napakammin että "ihan oikeasti, nyt mennään", ori tyytyi kohtaloonsa ja ravasi oikein hienosti siihen saakka kunnes täytyi taas mennä hidasta ravia. Teetin siksi vain näin lyhyitä ravipätkiä, jotta ori saataisiin kunnolla kuulolle ja liikkumaan.Kun Attila liikkui jo ihan kohtalaisesti, tehtiin samaa tehtävää laukassa. Aluksi oli kuitenkin saatava laukka pyörimään kunnolla ylämäkeen, sillä Milja oli kertonut Attilan olevan helposti hieman etupainoinen. Laukkaa pyöritettiin ensin pääty-ympyrällä josta siirryttiin kiemurauralle. Jälleen huutelin tempoa kentän keskeltä. Pontevaa ja lennokasta laukkaa sainkin nähdä yllättävän paljon, siis todella hyvin Milja sai ratsunsa laukkaamaan reippaasti ja ylämäkeen. Tähän olikin hyvä lopettaa tunti tietysti loppuverkkojen jälkeen.

03.01.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana Víva

Milja saapui komean tummanpunarautiaan suomenhevosorinsa Attilan kanssa maneesiin. Enpä ollutkaan ennen valmentanut tuota kaksikkoa, joten mietinkin hieman, että millainen vastus sieltä oli oikein tulossa. Päätin seurata tiiviisti ratsukkoa, kun pyysin Miljaa alkuverryttelemään orinsa itsenäisesti. Kuvittelin Attilasta hyvin erinlaista persoonaa, kuten vauhdikasta ja maata tempovaa ratsua, joka pukittaa kuin mikäkin villikkö hevonen, mutta Attila osoittautuikin hyvin nöyräksi ja ihan toimivaksi tapaukseksi. Noh, ne rodeopukit ja ratsastajan heittämiset maneesin hiekan antimia maistamaan saatiinkin unohtaa tällä kertaa ja sain alkaa katsomaan, että miten tämä ratsukko toimi minun käsissäni. Päätinpä siis pistää Miljan pyöräyttämään Attilan kanssa raviväistöjä. En voinut sanoa kuin wo-hou, kun tästä maata tallovasta suomenhevosesta tulikin oikein näppärä ja näyttävä liikkeinen orii. Atti väisti hyvin, eikä sooloillut omiaan. Ori oli täysillä mukana ja vaikutti innokkaalta työntekijältä. Työnteko ei siis ollut Attilan pahin vihollinen, joten pistin ratsukon menemään seuraavaksi kiemurauria laukassa. Se laukka nyt ei ollut yhtä näyttävää kuin raviväistöt, mutta parhaansa tuo hevonen, että ratsastaja teki, joten kehuahan he siitä saivat. Ei sitä piiskaa orin persuksille voinut antaa, kun kuitenkin parhaansa tekee. Kiemuraurat saivatkin jäädä sikseen, kun keksin hieman erinlaisempaa tehtävää tälle ratsukolle. Milja ja Attila saivat alkaa ottamaan siirtymisiä peruutuksista suoraan raviin. Ratsukko tekikin työtä käskettyä ja pian Milja pisti Attilan peruuttaamaan, orin miettiessä mitä kummaa sitä nyt tehdään. Ori kuitenkin peruutti mukisematta ja seuraavaksi ratsukko lähtikin raviin. Parin toiston jälkeen lopeteltiin valmennun hyvään loppusuoritukseen. Ratsukko toimi valmennuksen ajan moitteettomasti, eikä mitään moitittavaa ollut. Loppujen lopuksi jätinkin Miljan loppuverryttelemään Attilan itsenäisesti, minun lähtiessäni pois.

15.09.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana merikissa

Ilma oli mitä kamalin, vettä tuli taivaan täydeltä ja salamat välkkyivät taivaalla. Kipitelin äkkiä maneesiin jossa ratsukko jo lämmittelikin. Attila vaikutti hieman tahmealta, mutta kuunteli kuitenkin ratsastajaansa kohtalaisesti. Kun alkuverryttelyt oli ohitse aloitimme varsinaise valmennuksen. Aluksi kehotin ratsastajaa parantamaan ryhtiään ja käyttämään paremmin painoapujaan. Teimme paljon vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviä, jotta ratsukolla olisi kokoajan tekemistä. Otimme peruutuksia, lisäyksiä, siirtymisiä, paljon voltteja ja kaarevia uria. Peruutus tuotti aluksi hieman ihmetystä Attilassa, eikä se meinannut tajuta mitä ratsastaja siltä pyytää. Pientä fiksausta hommaan ja peruutus sujui sen jälkeen upeasti. Lisäykset ja siirtymiset sujuivat ratsukolta hyvin, kunhan ratsastaja kannusti oria tarpeeksi eteen. Lopputunnista Attila taipui nätisti, taivutuksista oli selvästi ollut hyötyä. Loppuverryttelyt sujuivat ratsukolta rauhallisesti.