rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
väri, säkäkorkeus | rautias, 168 cm |
syntynyt | 03.11.2012, 29-vuotias (3v. 02.02.2013) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 60 cm |
rekisterinumero | VH12-018-1315 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-III, SV-II, KRJ-II, jälkeläisluokka C |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nimiään mainittavan
Ruunamaisen rauhallinen Husaari on ori joka on kerännyt varsasta saakka omaa ihailijakerhoaan talliporukasta. Ori on hyväkäytöksinen ja ystävällinen pusupoika. Sen lempihommaa on höplötellä huulillaan ihmisen naamaa. Husaari on muutenkin tavattoman leikkisä poika, se rakastaa harrastaa hippaa ihmisen kanssa. Se antaa kyllä tarhasta nätisti kiinni, mutta huomattuaan ihmisen "haastavan" sitä leikkiin on ilo ihan mieletön. Ori myös on suunnattoman utelias, harjakassin jos jättää sen ulottuville on Husaari alta sekunnin tutkimassa sen sisältöä. Vaikka Husaari onkin leikkisä ja touhukas ori, se on kuitenkin rauhallinen hoitotoimien aikana, taluttaessa kulkee pelkällä riimulla ja erikoistilanteet eivät oria hätkähdytä.
Ratsain Husaari on ihan miellyttävä, joskin hieman vahva edestä. Ori toimiikin parhaiten ääniavuilla joka onkin sangen mukavaa kun kouluradalla pitäisi olla hiiren hiljaa. Jarrut eivät kuitenkaan katoa vahvuudesta huolimatta, ori helposti vain jää nojaamaan ohjastuntumaa vasten, joten oria pitää irrotella edestä lähes kokoajan. Ori toimii kuitenkin hyvällä omalla moottorilla, joten liian laiska se ei ole. Husaarin kanssa kilpaillaan myös valjakkoajossa, se toimii ajaessa hyvin - toisinaan tuntuu että jopa paremmin kuin ratsain. Ajaessa orista tulee automaattisesti jotenkin ryhdikkäämpi ja vahvuus katoaa sen siliän tein kun se kärryt peräänsä saa. Husaari rakastaa valjakkoajossa nopeaa tempoa ja sille ongelmia tuottaakin koulukoe kun ori ei millään meinaisi malttaa, treenillä vuosien saatossa kuitenkin tämäkin ongelma on saatu ihan hyvin pois ja nykyään voi sanoa Husaarin olevan mainio peli oikeastaan missä vain.
Kisapaikat eivät tätä oria hätkähdytä, se jaksaa seisoskella rauhassa vaikka useamman tunnin trailerissa tai sen vieressä ihmisen seurassa. Trailerissa seuraksi riittää heinä. Husaari on hieman haastava lastattava koska sillä on hurja kiire traileriin sisälle ja sieltä pois. Saakin olla melkoisen ovela että ehtii kiinnittää takapuomin ennen kuin ori sinkaisee takaisinpäin. Verryttelyssä Husaari kiihtyy kovasta hevosvilinästä, joten hienoinen varovaisuus pitää muistaa. Orin kanssa onkin parempi jättää verryttelyaika hieman lyhyeksi kuin kiihdyttää oria liikaa.
rakenne 8 p., suku 6 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 6,8 p. + 5 p. (67.152%) = 40,8 p.
- Hyvänpuoleiset tyypit, kaareva kaula, pyöreä runko, hieman jyrkähkö lautanen, painuneet ej vuohiset, hieman lyhyet vuohiset.
R-suunta, pisteet: 16 p. + 17 p. + 16 p. + 16 p. = 65 p.
i. Wuorelan Vänrikki KTK-II rt, 168 cm |
ii. Marsalkka KTK-II vrt, 170 cm | iii. Sotamies vrt, 165 cm |
iie. V.K. Soilikki prt, 158 cm | ||
ie. Harmatar prt, 150 cm | iei. Elon Harma tprt, 165 cm | |
iee. Virna vrt, 158 cm | ||
e. Kimara rt, 156 cm |
ei. Kebabo rt, 162 cm | eii. Kapuro rt, 165 cm |
eie. Herkku Habari prt, 152 cm | ||
ee. Kirmakka rn, 150 cm | eei. Gustav vrt, 154 cm | |
eee. S.T. Varmakka rn, 151 cm |
isälinja - Marsalkka emälinja - Kirmakka
〉 8 kpl: 3 oria, 5 tammaa
tamma | Fiktion Tuomi | s. 10.10.2013 | KTK-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Metsäkartanon Tamina |
---|---|---|---|---|
ori | Fiktion Attila | s. 12.12.2013 | KTK-II, VIR MVA Ch, SV-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Metsäkartanon Veega |
ori | Vaapukan Porvari | s. 31.03.2014 | SV-I | emä Huurteen Piipahdus |
ori | Fiktion Soturi | s. 10.04.2014 | SV-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Fiktion Lilli |
tamma | Fiktion Lumona | s. 15.04.2014 | KTK-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Sirkkeen Linnea |
tamma | Fiktion Ajattara | s. 04.05.2014 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä ILO Wellamo |
tamma | Fiktion Hely | s. 21.11.2014 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Fiktion Valkia |
tamma | Kaiho-Kirma NU | s. 28.11.2014 | emä Ruolammen Haikea |
〉 45 KRJ-sijoitusta, 2 VSR-sijoitusta, 1 Cup-sijoitus
Komea suokkiori Husaari ja Milja verkkailivat jo ravilla Fiktion kentälle saapuessani. Olin ajatellut Miljan ja Husaarin valmennukseen pohkeenväistöjä. Ratsukko verkkaili vielä molempiin suuntiin ravilla ja sen jälkeen vielä ravillakin, jonka jälkeen aloitettiin oikeat työt.Ensiksi muistuteltiin pohkeenväistöjä mieleen yksinkertaisella tehtävällä, keskilinjan puolivälistä valitsemaansa suuntaan väistöä. Tämä näytti erittäin helpolta ja väistöt näyttivät olevan hyvin mielessä niin ratsastajalla kuin hevosellakin, joten aloitettiin melkein heti aika paljon haastavampi väistötehtävä. Tässä tehtävässä mentiin loivaa kiemurauraa, molemmat sivut pohkeenväistöä. Aluksi tehtävää tultiin käynnillä, jotta niin hevonen kuin ratsastajakin saisi tehtävän juonesta kiinni. Aluksi Husaari näytti aika raskaalta, Milja joutui jatkuvasti irrottelemaan sitä edestä. Ravissa Husaari näytti paremmalta kuin käynnissä, askellus oli keveämpää eikä oria tarvinut enää paljon irrotellakaan. Väistöt sujuivat oikein hienosti, selvästikin tuttua hommaa molemmille! Välillä saattoi tulla muutama askel suoraan, mutta sekin johtui puhtaasti ratsastajan pienestä virheestä; unohti ratsastaa ja käyttää sisäpohjetta. Kun raviväistöjä oli tultu hetken aikaa, sai hikinen hevonen sekä sen taitava ratsastaja pitää lyhyet välikäynnit, ennen kuin väistöjä tultaisiin vielä laukallakin. Laukkaväistöjä oli määrä tulla jälleen aluksi keskilinjalta, jotta se olisi helpompaa näin aluksi. Myöskään laukkaväistöt eivät näyttäneet tuottavan ratsukolle minkäänlaista ongelmaa, siirryttiinkin melkein heti loivalle kiemurauralle laukkaväistöjä tekemään. Husaari oli aluksi vähän hämillään, mutta ratsastaja opasti sille nopeasti tehtävän idean, jonka jälkeen tehtävä sujuikin moitteitta.
Milja ja komea suomenhevosori Husaari olivat aloittelemassa alkuverryttelyjä maneesissa, kun saavuin paikalle. Tervehdin ratsukkoa, ja jäin seuraamaan heidän itsenäistä alkuverryttelyjään, kommentoiden satunnaisesti ohjeita ja muistutuksia ratsastajalle. Husaari vaikutti mukavalta, mutta melko raskaalta ratsulta. Ori tahtoi jäädä nojaamaan kädelle, ja Milja sai tehdä paljon irrottelevia liikkeitä ja otteita, jotta sai Husaarin kantamaan päänsä itse ja kuuntelemaan ohjasapuja kevyemmin.
Ratsukon suoritettua alkuverryttelyt ja pidettyään hetken kävelytauon, pyysin heitä aloittamaan kolmikaarisen kiemurauran maneesin toisesta päädystä. Alkuun ratsukko sai tulla tehtävää käynnissä, jotta tiet saataisiin aluksi kohdilleen. Pyysin Miljaa asettamaan Husaaria paremmin kiemuran kaarilla, sillä Husaari ei alkuun tahtonut asettua rehellisesti. Kun tiet ja asetukset saatiin kuntoon, pyysin ratsukkoa aloittamaan varsinaisen tehtävän - noin neljän askeleen tempon hidastuksen jokaisen kaaren suoristuksessa, eli aina kun pituushalkaisija ylitettiin. Ensimmäisillä kerroilla Husaari hidasti turhankin hyvin, mutta normaaliin tempoon palaaminen venähti turhan pitkäksi ja tahmeaksi. Neuvoin Miljaa antamaan napakammat avut reippaamman tempon saamiseksi, joka teki työtä käskettyä. Yhden terävämmän eteenpyynnön jälkeen Husaari palasi normaaliin tahtiin hyvin, ja pyysin ratsukkoa tekemään seuraavaksi hidastuksien sijaan tempon lisäyksen. Tämän tehtävän ratsukko suoritti alusta alkaen paremmin, kuin hidastukset, joten muutaman lisäyksen jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään harjoitusraviin.
Ravissa tehtävä jatkuisi taas aluksi hidastuksien merkeissä. Husaari toimi samoin kun käyntihidastuksissa - liian hitaasti. Se myös ryhtyi uudestaan nojailemaan ohjastuntumaa vasten, joten pyysin ratsastajaa väistättämään oriansa pitkällä sivulla, ja ratsastamaan muuten enemmän pohkeella eteen. Temponhidastuksissa pyysin Miljalta taas nopeampaa ja terävämpää apujenkäyttöä, ja tälläkin kertaa riitti kerta suorituksen paranemiseen. Husaari muisti taas kantaa päänsä itse, ja teki siirtymät huomattavasti paremmin kuin ensimmäisellä kerralla.
Seuraavaksi oli taas tempon lisäysten vuoro. Aluksi tempojen vaihteluerot olivat melko huomaamattomia, joten pyysin ratsastajaa taas käyttämään napakampia apuja lisäyksessä. Tällä kertaa vaadittiin muutama terävämpi pohje, ennen kuin Husaari alkoi oikeasti kuuntelemaan ratsastajan apuja, ja suoritus parani taas huomattavasti.
Viimeisessä tehtävässä ratsukon tuli nostaa laukka lyhyeltä sivulta, laukata ensimmäinen kiemura, ja siirtää käyntiin keskihalkaisijalla. Toinen laukannosto tapahtuisi keskimmäisen kiemuran vastakkaisella sivulla, ja toinen ravisiirtyminen viimeisen kiemuran jälkeen lyhyen sivun keskellä. Husaari nosti laukat täsmällisesti, mutta siirtymät venähtivät muutamalla metrillä liian pitkiksi. Pyysin Miljaa lyhentämään laukkaa hieman enemmän, ja valmistelemaan siirtymisen ajoissa, jotta hän ehtisi korjata ravin tahdin sopivaksi ja suoristaa hevosen ennen seuraavaa kaarta. Muutamien toistojen jälkeen ratsukolta alkoivat sujumaan niin laukannostot kuin ravisiirtymätkin. Tässä vaiheessa Husaari vasta alkoi käyttämään takaosaansa kunnolla, ja se olikin varsin vaikuttava näky viimeisiä laukkapätkiä tehdessään. Hyvän loppurutistuksen jälkeen ratsukko sai jäädä tekemään loppuverryttelyt omaan tahtiin.
Kentällä ravasi komea ori pitkä otsaharja heiluen saapuessani paikalle. Ratsukko oli todella vaikuttavan näköinen. Heidän yhteistyönsä näytti sujuvan hyvin, vaikkakin ori näytti olevan hieman vahva edestä. Alkuveryttelyn ollessa valmis aloitimme valmennuksen heti laukkatyöskentelyllä. Laukka oli ponnekkasta ja pyöri hyvin, mutta ori vaikutti melko etupainoiselta. Neuvoinkin ratsastajaa nostamaan hieman päätä ylemmäs ja pitämään ohjastuntuman koko ajan kireänä. Laukan sujuessa kokeilimme hieman vastalaukkaa kiemurauralla. Husaari oli ehkä ensimmäinen hevonen minkä olin ikinä nähnyt tekevän tehtävän heti ensimmäisellä kerralla oikein. Korjasin hieman ratsastajan virheittä, jotta laukasta saatiin vieläkin parempi. Laukkojen jälkeen harjoittelimme vielä hieman pohkeenväistöä. Käynnissä se sujui hyvin, mutta ravissa orilla tuntui olevan vielä hieman virtaa laukkojen jälkeen. Ratsastaja saikin tehdä tavallista enemmän puolipidätteitä tehtävän onnistumisen eteen. Pian olikin aika lopettaa ja päästin ratsukon suorittamaan loppuveryttelyä.
Milja kertoi osallistuvansa ensimmäiseen kouluvalmennukseen suomenhevosorilla, mutta käytöksen perusteella kuvittelin sitä ensin ruunaksi - Husaari lampsi menemään laiskanpulskeasti ja näytti painavan ohjalle melkoisesti. Sitä ei myöskään uusi paikka haitannut lainkaan, eikä edes alkuverryttelyn aikana maneesissa loppukäyntejä kävelevä tamma saanut Husaaria hätkähtämään. Pyysin alkuverryttelyssä tekemään paljon siirtymisiä ja askeleen pidennystä, sekä lyhennystä, jotta saataisiin oriin hieman eloa ja etupäätä kevyemmäksi.
Itse valmennuksen aiheena oli tänään ensimmäisenä pohkeenväistöt ravissa ja käynnissä. Ratsukko sai tulla keskihalkaisijalle ja suoristamisen jälkeen väistää vuoron perään vasemmalle ja oikealle kohti uraa. Uralle päästyä harjoitusravilla seuraava pitkäsivu ja ennen kääntämistä keskihalkaisijalle siirtyminen käyntiin. Aluksi Husaari hieman venkoili väistössä ja kulki mielellään etupää edellä, eikä suinkaan suorassa kuten pitäisi kulkea. Pyysin ratsastajaa huomauttamaan hieman raipalla pohkeen taakse ja keskittymään hevosen suoruuteen. Tämä tuotti heti tulosta, mutta väistöt loivenivat ehkä turhankin paljon ja pyysin väistämään hieman jyrkemmin, jotta ratsukko ehtisi uralle ennen lyhyttä sivua. Kun harjoitus sujui hienosti käynnissä, niin harjoitusravista ei siirryttykään käyntiin, vaan väistöt tehtiin ravilla. Aluksi Husaari vastusti väistävää pohjetta, mutta muutaman raipalla huomautuksen jälkeen se väisti hienosti. Kun harjoitus taas sujui hyvin kumpaankin suuntaan, niin annoin luvan pienille välikäynneille.
Seuraavaksi vuorossa oli laukkaharjoitus - loiva kiemuraura ilman laukanvaihtoa pitkällä sivulla. Husaari vaihtoi ensimmäisillä kerroilla itsenäisesti laukan, mutta pian Milja sai orin hoksaamaan harjoituksen idean ja tehtävä sujui hienosti. Sama tehtiin toiseenkin suuntaan. Laukka on selkeästikin Husaarin vahvuuksia. Lisäksi se kulki jo hienosti omalla moottorillaan ylämäkeen, eikä painanut enää ohjalle. Ratsukon yhteistyö sujui hienosti, enkä keksinyt moitteita ratsastajan työskentelystä.