rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
v�ri, s�k�korkeus | vaaleanpunarautias, 143 cm |
syntynyt | 20.05.2012, 23-vuotias (3v. 19.08.2012) |
osaaminen | Vaikea yhdistetty |
rekisterinumero | VH15-018-1275 |
kasvattaja | T�htisaran tila |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | VVJ-I |
T�m� on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eiv�t liity mitenk��n kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Jenni L.
Askur on katala ori, joka keksii jotain p��si menoksi silloin kun sit� v�hiten odotat. Yhdess� hetkess� se on niin kiltti� poikaa ja toisessa puree kuolaimeen painellen menem��n mink� jaloistaan p��see. N�in yhten� esimerkkin�. Joskus sit� saa mietti� mit� ihmett� orin p��ss� oikein liikkuu, kun seuraa sen touhuja. Askurin kanssa onkin jouduttu mit� ihmeellisimpiin tilanteisiin. T�h�n ailahtelevaisuuteen kun lis�t��n rohkeus, joskus jopa uhkarohkeus, se ei ole aina paras mahdollinen yhdistelm�. Toki rohkeudella on my�s hyv�t puolensa silloin kun ori on muuten hyv�ll� p��ll�. Sen kanssa on mukava tehd� haastavampia ja erikoisempia juttuja, sill� se l�htee mukaan niin ihanan ennakkoluulottomasti. Sanoisinkin, ett� kest�vyyskoe ja erityisesti sen esteosuus on Askurin bravuuri valjakkoajossa. Koulu- ja tarkkuuskokeetkin sujuu, jos on hyv� p�iv�, mutta huonoina p�ivin� niiss� on suurempi riski sattua jotain sellaista, mit� ei pit�isi.
Kun Askuria hoitaa, se t�ytyy aina laittaa kiinni, jotta v�lttyy ik�vilt� yll�tyksilt�. Se on yleens� hankalampi hoitaa karsinassa, joten suosittelen k�yt�v��, mahdollisimman rauhallista sellaista. Silloin se voi olla jopa koko hoitohetken ajan ihana kuin mik�. Mutta sitten kun siirryt��n valjastamiseen, paras paikka onkin t�ss� tapauksessa karsina. Eli v�h�n joutuu venkslaamaan, jos haluaa p��st� "helpommalla". Mit��n loimia Askurille ei kannata ikin� laittaa, sill� ori on hetkess� saanut itsens� solmuun sen kanssa tai sitten se on onnistunut hajottamaan koko loimen.
My�s lastaukseen kuuluu hyv�t ja huonot p�iv�t. Toisinaan se menee kyytiin heitt�m�ll�, toisinaan taas ei. Matkustajana se kuitenkin on aina rauhallinen, kunhan edess� on tarpeeksi hein��. Kilpailupaikoilla Askur on erityisen kiinnostunut tammoista, tosin on se niiden per��n kotonakin, mutta tuntemattomat kiehtovat sit� viel�kin enemm�n. Etenkin isot puoliveritammat ovat sen mieleen. Joskus ne voivat kiinnostaa niinkin paljon, ett� suoritukseen keskittyminen herpaantuu.
i. Askeetti vprt, 144 cm | ii. Askar rt, 145 cm | iii. Aprahami trt, 148 cm |
iie. Louhivuoren Solita rt, 142 cm | ||
ie. Hurmatar vrt, 141 cm | iei. Euran Uuras vrt, 142 cm | |
iee. Hortensia rt, 140 cm | ||
e. Iita prt, 143 cm | ei. Lennartti vprt, 142 cm | eii. Talviniemen Lennu rt, 138 cm |
eie. Roselilja prt, 145 cm | ||
ee. Loviisa tprt, 151 cm | eei. Pellonpekko rt, 153 cm | |
eee. Valpuri tprt, 152 cm |
i. Askeetti oli 144 cm korkea vaaleanpunarautias ori ja luonteeltaan todellinen kiusankappale. Askeetti oli aina napsimassa hoitajaansa takista tai heitt�m�ss� muutamaa pukkihyppy� vaunujen edess� kesken kisojen. Ori her�tti koko tallin v�ess� suurta kunnioitusta, mutta ei juuri ker�nnyt itselleen yst�vi� edes muiden hevosten keskuudesta. Askeetti suvaitsi l�helleen vain tietyt tammat sek� hoitajat, jotka eiv�t menett�neet hermojaan ensimm�isten kepposten j�lkeen. Vaikka ori ei ollutkaan luonteeltaan timanttia, se taitoi silti vaativammatkin valjakkoajon kiemurat. Kilpailuissa satoi sijoituksia, mutta menestyksest��n huolimatta ori j�tti j�lkeens� vain pari varsaa.
ii. Askar oli koulukenttien taituri ja todellinen herrasmies. T�m� pieni 145 cm korkea ori oli hoidettaessa kuin unelma, eik� se ollut ratsunakaan huonoimmasta p��st�. Tallilla liikkui aikanaan huhu, ett� Askar olisi kantanut suussaan muutamaa kukkasta aina talliin asti, ilahduttaakseen hoitajiaan. Silloin kun ori ei ollut hurmaamassa tallin v�ke�, se oli todenn�k�isesti kent�ll� suorittamassa vaativan B:n koukeroita. Ori ker�si useita mitaleja itselleen ja oli siksi suosittu jalostuksessa aina 2000-luvulle asti. Askar j�tti j�lkeens� yli kymmenen j�lkel�ist�, joista usealle periytti upean luonteensa.
ie. Hurmatar ei ollut tallin miellytt�vin tamma, vaan sill� tuntui olevan aina paha p�iv�. Vaikka t�ll� pienell� neidolla l�ytyi s�k�korkeutta vain 141 cm, se ei antanut sen haitata tekemisi��n. Hurmatar ei nimens� mukaan ollut kovinkaan hurmaava hoidettaessa ja se tuppasi luimistelemaan sek� v�l�yttelem��n hampaitaan aina varusteiden laiton yhdess�. Monikaan hoitaja ei p��ssyt t�m�n neidon hampailta pakoon. Vaunujen edess� Hurmatar oli kuin eri hevonen. Se oli kuulias, eik� temppuillut mit��n k�skyj� vastaan. Tamma nettosi itselleen useat palkinnot vaikean valjakkoajon kilpailuista ja j�tti j�lkeens� kuusi j�lkel�ist�, joista kaikki olivat jostain syyst� oreja.
e. Iita oli 143 cm korkea punarautias tamma, joka oli todellinen valjakkoajojen kest�vyyskisojen kuningatar. Vaikka Iita olikin todella hentoinen pikku tamma, se yll�tti l�hes joka kest�vyyskisassa tuomarit sek� kilpakumppanit suoriutuen t�st� osiosta enn�tysajassa. Tammalle satoi palkintoja sek� astutuspyynt�j�, mutta T�htisaran tilan omistaja Elisa Saarinen ei kuitenkaan halunnut rasittaa tammaa liioilla varsomisilla. Elisa valikoi oriiden joukosta kolme yksil��, jotka p��siv�t astumaan Iitan. Tamma varsoi kolme upeaa varsaa – kaksi tamma ja yhden oriin. Varsoista kaksi myytiin muualle, mutta yksi tamma j�tettiin omaan talliin varsan is�n omistajan pyynn�st�.
ei. Lennartti tai kavereiden kesken Lennu oli upea vaaleanpunarautias 142 cm korkea ori. Se oli seisoessaan kuin veistos ja ker�sikin n�yttelykehist� useamman ruusukkeen sek� pokaaliin. Vaunujen edess� Lennu oli eteenp�inpyrkiv� sek� hieman s�hl�. Ori voitti muutaman valjakkoajokilpailun, mutta ei juuri menestynyt n�yttelykehien ulkopuolella. Luonteeltaan Lennu oli todella perus orimainen, eik� poikennut juuri valtavirrasta. Se rakasti laitumella oloa, tammoja sek� ruokailuja. J�lkel�isi� ori j�tti j�lkeens� viisi kappaletta, joista vain muutama on menestynyt kisakentill�.
ee. Loviisa oli koko tallin suosikki tamma, sill� se osasi v�h�n sit� sun t�t�. S�k�korkeutta t�lt� monitaitajalta l�ytyi 151 cm ja se oli siksi helppo ensiratsu monelle pienelle harrastajalle. Kisakentill� tammaa ei juuri n�hty, sill� se vietti koko el�m�ns� tuntiratsuna. Loviisa oli luonteeltaan lempe� ja se ei menett�nyt hermojaan kenenk��n kanssa. T�t� hyv�� luonnetta se periytti kahdelle tammavarsalle, joista toinen j�i Loviisan kotitallille jatkamaan sukuaan. © rebely
⟩ 2 kpl: 1 ori, 1 tamma
tamma | Fiktion Vanella | s. 08.02.2015 | KTK-II, sijoituksia kilpailuista | em� Viretta |
---|---|---|---|---|
ori | Fiktion Aslan | s. 15.05.2015 | sijoituksia kilpailuista | em� Apilarinteen Kerttu |
T�m� on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eiv�t liity mitenk��n kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Jenni L.
⟩ 43 VVJ-sijoitusta, 9 Cup-sijoitusta
Saattaa olla ett� t�m�np�iv�inen voitto VVJ-Cupissa j�� Askurin viimeiseksi. Mahdollisesti ilmoitan sen mukaan viel� loppuvuoden Cupeihin, mutta en ole viel� t�ysin varma. T�ll� hetkell� orilla on kuitenkin viisi VVJ-Cup-sijoitusta nelj�nkymmenenkolmen tavallisen lis�ksi. Menestyst� on tullut my�s VSR:n valjakko-cupeissa kolmen sijoituksen verran. N�ytt�� vahvasti silt�, ett� Askurilla on edess��n laatuarvostelu viel� t�m�n vuoden puolella. Sit� p�iv�� onkin odoteltu jo siit� l�htien kun orin meille ostin ja nyt ei en�� kauaa malttaisi odottaa. Askurin toinen j�lkel�inen Fiktion Aslan p��see kilparadoille ensi kuussa, joten nyt riippuu pitk�lti sen suorituksista kuinka pian Askur laatuarvosteluun p��see. Koittaako sen hetki jo ensi kuussa, vaiko vasta joulukuussa?
T�ss� on jo joku tovi odoteltu Askurin ensimm�isen j�lkel�isen syntymist�, mutta em�n� toimiva Viretta on pit�nyt meit� tiukasti j�nnityksess�. Laskettu aika tuli ja meni jo muutama p�iv� sitten, eik� varsaa vain ole n�kynyt. Tamman ollessa ensikertalainen olen tietysti h��s�nnyt sen ymp�rill�, mutta Viretta ei ole ollut siit� onneksi moksiskaan. Se rakastaa huomiota, joten tamman p��ss� se on varmasti mennyt vain normaalien huomionosoitusten piikkiin.
Mutta t�n��n Viretan karsinaan oli ilmestynyt pieni raudikko l�sip�inen tammavarsa! Kaksikko n�ytti niin suloisilta yhdess�. Illalla pohdiskelin varsalle sopivaa nime�. Jokin kaunis sen pit�isi olla ja V-kirjaimella alkava em�n mukaan tietenkin. Lopulta nimeksi valikoitui Fiktion Vanella. Tarkoitus on, ett� t�m� varsa j�isi jatkamaan Fiktiossa vanhempiensa kavionj�lki� valjakkohevosena, sek� tietenkin my�hemmin siitostammana.
Viime joulusta viisastuneena en valinnut Askuria rekiretkelle, vaikka sen ep�onnisen reissun j�lkeen olimmekin k�yneet my�s ihan onnistuneesti ajelemassa. Mutta se keksi silti jotain p��ni menoksi. Se oli nimitt�in onnistunut p��sem��n karsinastaan ja jotenkin my�s ulos koko tallista. Ulkona se oli viel� avannut pihattohevosten tarhan portin, mutta onneksi ne eiv�t olleet l�hteneet kalppimaan. Tallille saapuessani Askur seisoskeli keskell� pihaa kuin miettien seuraavaa askeltaan. Min� olin tietysti heti menossa ottamaan sit� kiinni, mutta oripa otti ja l�hti karkuun. Siin� sitten hetken aikaa juoksin orin per�ss�, kunnes luovutin ja l�hdin hakemaan tallista kauroja houkutukseksi. Ja sill� v�lin Askur asteli takaisin talliin ja omaan karsinaansa...
Partakarvat j��ss� Askur tuli minua vastaan tarhan portille. Se taisi olla halukas p��sem��n sis�lle. Mutta minulla oli muita suunnitelmia. Olihan jouluaattoaamup�iv� ja perinteeksi muodostuneen rekiajelun aika. T�ll� kertaa p��tin valjastaa reen eteen siis Askurin. Olemme pari kertaa aiemminkin kokeilleet sit� orin per��n ja silloin kaikki on sujunut mainiosti, joten ajattelin, ett� ehk� se t�n��nkin onnistuisi. Voi kuinka v��r�ss� olinkaan...
Alku viel� meni moitteettomasti, mutta sitten Askur sai aivan ihmeellisen tyhm�ilykohtauksen. Seuraavassa hetkess� tajusin reen olevan kumollaan orien vilist�ess� jo useita metrej� kauempana poikki menneet remmit lepattaen. Itse olin edelleen istuvassa asennossa kumollaan olevan reen kyydiss� ja mietin miten n�in p��si k�ym��n. Sitten mieless� v�l�hti, ett� varmaan ori pit�isi saada kiinni. Mutta siin� vaiheessa kun sain pungerrettua itseni yl�s, olikin Askur vierell�ni aivan kuin se olisi seissyt siin� koko ajan.
Ensimm�isen� tarkistin, ettei orille ollut k�ynyt kuinkaan. Se oli el�m�ns� kunnossa. Ainoa k�rsinyt osapuoli oli katkennet remmit. Riisuin orilta kaiken ylim��r�isen ja l�hdin taluttamaan sit� takaisin tallille ajatuksenani palata hakemaan loput kamppeet my�hemmin. Koko matkan se oli ihan kuin mit��n ei olisi tapahtunutkaan. Vaikka t�m� ei ollutkaan ihan perinteinen jouluaatto tallilla, sai Askur silti jouluherkkunsa muiden tapaan ja min�kin p��sin ajoissa viett�m��n mukavaa ja rauhallista iltaa, kun pari ihanaa talliapulaistani k�viv�t hakemassa reen ja muut sill� aikaa kun jaon hevosille ruokia.
Fiktioon saapui v�h�n eri puolilta Suomea kuusi uutta valjakkohevosta. T�htisaran tilalta tulivat pienhevosori Iitan Askur ja niin ik��n pienikokoinen, muttei aivan pienhevosen mitoissa oleva Revontulia. Olin k�ynyt katsomassa kaksikkoa parikin kertaa ja vaikka en oikein alkuun l�mmennyt Askurin luonteelle, p��tin kuitenkin ostaa senkin pois, sill� liikkeet ja osaaminen puhuivat puolestaan. Uskonkin, ett� t�st� orista tulee viel� aikanaan kelpo valjakkohevonen vaikeisiin luokkiin. Ja tuleva morsmaikkukin sille on jo valittu, nimitt�in my�hemmin t�n��n saapuva Saariston Teuvon kasvatama musta pienhevostamma Viretta. Tulevaisuuden suunnitelmia on jo siis tehty. Lis�ksi haaveena olisi p��st� osallistumaan sen kanssa ainakin yhteen laatuarvosteluun, mielell��n Valjakkoajojaoksen omaan. Siihen on kuitenkin viel� reilusti matkaa, nyt alkaa vasta kunnollinen tutustuminen toisiimme.