Fiktion Tähtivälke

† 22. lokakuuta 2015

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	vaaleanrautias, 156 cm
syntynyt	13.01.2013, 33-vuotias (4v. 14.05.2013)
osaaminen	ko: Helppo A, re: 60 cm, Noviisi valjakkoajo
rekisterinumero	VH13-018-0323
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-II, SV-II, VVJ-I, KRJ-I, SLA-I*

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!

"Hei, minä olen Fiktion Tähtivälke, erittäin kaunis vaalea tamma ja tottakai erittäin herttainen tapaus. Olen aika energinen tapaus, enkä tykkää yhtään jos minua taluttava ihminen nykäisee riimunnarusta minua hillitäkseen. Saatan hurjimpina päivinä vaikka loikata asiasta pystyyn protestiksi, mutta aika harvoin. Minulla on kuulemma nämä hurjimmat päivät naisten vaivojen aikaan, mutta olen asiasta eri mieltä. Tykkään hirmuisesti kun minua hoidetaan, kaikkein parasta on kun minua harjataan sellaisella kumisen tuntuisella pyöreällä jutulla. Myös se on ihanaa, kun hoitaja antaa minulle herkkuja, niiden eteen teen mitä vain - osaan jopa kumartaa. Vihaan vettä ja mutaa, hyi yök! En ole kovin suostuvainen menemään vesilätäköihin ja olen hoitajalta päässyt pari kertaa karkuun, kun olen tarpeeksi protestoinut tarhaan menon kanssa kauheimmilla kurakeleillä. Vesikarsina on minusta se tallin hirvein paikka, jos siellä olisi kilokaupalla porkkanoita voisin harkita, mutta kun ei nuo tyhmät ihmiset sitä tajua.

Tykkään työnteosta, siinä voin olla ihan täysin rehellinen, vaikka toisinaan pienet jekut ovat mukavia. En kuitenkaan tykkää kaikista ihmisistä, joita selkääni on laitettu ja olen aika taitava antamaan tälläisille hyvin pikaiset lähtöpassit. Minusta kaikkien ratsastajien pitäisi olla hyvin nätisti siellä selässäni, kuitenkin ilmaiseksi niitä suostun kantamaan. Suuni on hirmuisen herkkä ja kylkeni arat, tunnen kyllä ne pidätteet ja eteenajamiset ihan sen suurempaakin survontaa ja repimistä. Minusta on mukavaa saada tehdä haastavia kiemuroita ja muita juttuja, joita kutsutaan vissiin kouluratsastukseksi. Esteitäkin minulla on hypätty, mutta se ei ole minusta niin kovin kivaa, kyllä minä niitä hyppään jos pakko on, mutta jätän ne mielelläni muille. Parasta on kuitenkin päästää kentän pölyjen ulkopuolelle ja lähteä katselemaan lähialueen maisemia. Hih, olen yleensä aika nätisti, mutta tilaisuuden tullen saatan innostua ja muutaman kerran olen ottanut ohjat omiin käsiini, kun se selässä kiikkuva tapaus on himmaillut minun makuuni ihan liikaa.

Minusta on kivaa matkustaa humisevalla aluksella, koska se lupaa yleensä sellaista kivaa perhosparvea vatsaan. Minua jännittää hitusen olla suuren yleisön edessä, mutta koska olen niin hieno ja viisas neiti, nielen jännityksen ja toimin omasta mielestä todella nätisti yleisön edessä. Joskus pöydät, joiden takana istuu tuimia ihmisiä hiekkakentän laidalla jännittävät kyllä niin paljon, että niiden ohi pitää mennä todella nopeasti. Minusta on ihan super kivaa saada sellainen härpäke suitsiini ja päästä kirmaamaan kisojen päätteeksi muiden kanssa ympäri kenttää. Tosi usein ne muut vaan menee ihan liian hitaasti ja olenkin usein ottanut ohjat omiin käsiini ja painellut muiden ohi. Nykyään tuntuu vaan, että ratsastaja menee hakemaan sen härpäkkeen ilman minua useimmiten, törkeetä sanon minä - kaikki ilo viedään!"

• SV-II-palkittu 15. toukokuuta 2013: rakenne 7 p., suku 10 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 6,3 p. + 10 p. (60.776%), luonne 16 p. = 61,3 p.
• Kantakirjauslausunnot 5. kesäkuuta 2013:
  

  - Hyvät tyypit, pitkähkö pyöreä runko, korkeä säkä, kaunis kaareva kaula, hieman lyhyt lautanen, ej hieman sapeliset.
  R-suunta, pisteet: 18 p. + 18 p. + 18 p. + 18 p. = 72 p.

• VVJ-II-palkittu 30. maaliskuuta 2014: 7,88 p. (7,75+8) + 40 p. + 20 p. + 20 p. + 3,5 p. = 91,38 p.
  

  - "Sporttisen oloinen tamma, kaunis pää, kevyehkö kaula ja aavistuksen korkea säkä. Hyvä runko."
  - "Kaunis ilme, hyvät leimat. Iso pää, lihakseton mutta kauniin mallinen ja hyvin liittynyt kaula. Hiukan pysty lapa, ok säkä. suora selkä, suora lanne, lyhyet laskevat lautaset. Hyväasentoiset ja hyvin liittyneet etujalat, pitkäsääriset takajalat."

• VVJ-I-palkittu 30. maaliskuuta 2015: 7,5 p. (7+8) + 41 p. + 22 p. + 20 p. + 15 p. = 105,5 p.
• KRJ-I-palkittu 15. lokakuuta 2015: 8 p. + 42 p. + 25 p. + 20 p. + 10,5 p. = 105,5 p.
• SLA-I*-palkittu 20. lokakuuta 2015: 15 p. + 22 p. + 25 p. + 25 p. + 18 p. = 105 p.
  

  Kokonaisuudessaan häikäisevän erinomainen tamma!
  1. Hyvät leimat ja tyyppi (4p.)
  2. Ok pää, ok lihaksettoman oloinen kaareva kaula, hyvä säkä, ok lapa (4p.)
  3. Hyvä, mutta pitkähkö runko, laskeva lautanen (4p.)
  4. Ej sapeliset, hyvin liittyneet, takajalat pitkäsääriset (3p.)

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Ekonomi     emälinja - Tähti-Sumu

Jälkeläiset

⟩ 2 kpl: 1 ori, 1 tamma

Kilpailutulokset

⟩   55 KRJ-sijoitusta, 42 VVJ-sijoitusta, 7 Cup-sijoitusta, 1 VSR-sijoitus

Näyttelytulokset

VSN-pistetilanne: 16 p.
28.04.2013 Championtalli, SW3 (4+4,5+5+5+4,5+4+4+3,5+3,5+4=42), tuom. Peppi S.

15.06.2013 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV1, BIS4), tuom. Peppi S./Jessika

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

03.08.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Sachiyo

Odotin maneesin reunalla päivän valmennettavaa ratsukkoa. Olin suunnitellut melko rankan, mutta hieman lyhyemmän valmennuksen, joka sisälsi paljon laukkatehtäviä. Tähtivälke saapui ratsastajansa kanssa pian maneesiin. Tervehdin ratsastajaa ja autoin hänet tamman selkään. Pyysin heitä aloittamaan alkukäynnit ja kerroin samalla, mitä tekisimme tänään. Ensin lämmittelisimme kunnolla erilaisten siirtymisten ja ratsastusteiden muodossa. Lämmittelyn jälkeen lähtisimme harjoittelemaan vastalaukkaa sekä keskiympyrällä että ympyräkahdeksikolla ja lopputunnista kävisimme läpi vielä hieman avo- ja sulkutaivutusta.

Kun Tähtivälke näytti rentoutuneen ratsastajan alla, pyysin heitä nostamaan ravin. Huutelin maneesin keskeltä tehtäviä, joita ratsukon tuli suorittaa. Ratsukko teki oikein mallikkaasti erilaisia siirtymisiä, pysähdyksiä, takaosankäännöksiä sekä pohkeenväistöjä. Lopuksi pyysin ratsastajaa tekemään itsenäisesti uraa pitkin siirtymisiä käynnin ja laukan väliltä. Tähtivälke kuunteli hyvin ratsastajan apuja, ja se toimi hyvin kuuliaasti ratsastajan alla. Pian annoin ratsastajalle luvan antaa hevoselle pitkät ohjat siksi aikaa, kun kerroin, miten lähtisimme suorittamaan vastalaukkaharjoituksia.

Ensin oli tarkoitus kulkea ympyräkahdeksikolla vain yhtä laukkaa niin, että toinen ympyrä kuljettaisiin vasta- ja toinen myötälaukkassa. Kun kahdeksikkoa oltaisiin tehty jonkin aikaa, siirryttäisiin keskiympyrälle harjoittelemaan lähinnä tasapainoa vastalaukassa. Pyysin ratsastajaa kokoamaan ohjat jälleen, nostamaan laukan ja siirtymään ympyräkahdeksikolle.

Kahdeksikon suorittaminen alkoi mallikkaasti, mutta vastalaukkaan siirtymisessä oli ongelmia. Tähtivälke yritti lähes automaattisesti vaihtaa laukan toiseen, joten pyysin ratsastajaa käyttämään selkeämpiä apuja. Neuvoin myös, että mikäli tamma vaihtaisi laukan, voisi tämän kanssa lähteä uudestaan sille ympyrälle, joka juuri suoritettiin, ja tällä tavoin huijata hevonen kulkemaan pyydetyllä tavalla. Tähtivälke kuitenkin tottui nopeasti ajatukseen vastalaukasta, ja pian kahdeksikko alkoi näyttää oikein mallikkaalta. Ratsukko vaihtoi suuntaa pyynnöstä, eikä toiseen suuntaan tehtävä tuntunut sen vaikeammalta. Kehuin ratsukkoa ja annoin heille luvan siirtyä hetkeksi käyntiin ennen kuin lähtisimme keskiympyrälle.

Muutaman käyntikierroksen jälkeen ratsastaja nosti itsenäisesti laukan ja siirtyi ympyrälle. Vastalaukka näytti saman tien hyvältä, ja ratsastaja osasi pitää hyvin tasapainon kunnossa sekä tukea ohjilla hevosta. He laukkasivat ympäri todella hyvässä laukassa, enkä voinut kuin ihailla ratsukon yhteistyötä. Toiseen suuntaan laukatessa ratsukko meinasi ensin kallistua liikaa sisäänpäin, mutta ratsastaja osasi korjata virheensä hyvin itse.

Kun vastalaukasta oli selvitty, pyysin ratsastajaa siirtymään uralle. Tunnin lopuksi kävisimme vielä nopeasti läpi, miten taivutukset onnistuivat. Pyysin ratsukkoa kulkemaan uraa pitkin niin, että joka toinen pitkä sivu tehtäisiin sulku- ja joka toinen avotaivutuksena. Ratsastaja sai heti juonesta kiinni, ja he lähtivät suorittamaan taivutuksia hyvin varman oloisesti. Tähtivälke taipui kauniisti koko vartalostaan, ja sen jalat astuivat hienosti. Myös ratsastaja pysyi rauhallisena selässä ja tiesi selvästi, mitä teki.

Koska taivutukset näyttivät oikein mallikkailta, annoin ratsastajalle luvan pitkiin ohjiin. Kehuin ratsukkoa upeasta yhteistyöstä ja annoin vielä muutamia neuvoja tasapainon säilyttämiseen vastalaukassa. Kehotin ratsastajaa myös käyttämään hyväkseen niksiä ympyräkahdeksikolla, mikäli hevonen meinaisi vaihtaa itsestään laukkaa. Katsoin vielä hetken aikaa ratsukon loppukäyntejä, kunnes kiitin ratsastajaa valmennuksesta ja lähdin ulos maneesista jatkamaan päivääni.

14.03.2015 - Valjakkoajovalmennus, valmentajana narri

Fiktion Tähtivälke oli minulle täysin uusi tuttavuus, mutta olimme puhelimessa käyneet Miljan kanssa läpi tamman luonnetta ja sitä, mitä valmennuksessa olisi hyvä käydä läpi. Tähtivälke oli ilmeisesti kuuliainen, nöyrä ja reipas tamma, jolla kuitenkin oli silloin tällöin omia vinkeitä puoliaan. Tamma oli lämmitelty jo valmiiksi maratontreeniämme ajatellen, groomi oli mukana ja itse hyppäsin myös kärryjen kyytiin saavuttuani. Tarkoitus oli mennä hieman kauemmaksi tallista treenaamaan pujottelua hieman pehmeämmällä alustalla. Koska matkaa oli, en tietenkään viitsinyt kävellä.

Paikalle päästessämme pääsimme saman tien nätisti asiaan, olihan Tähtivälke jo vertynyt moneen kertaan. Hyppäsin pois kärryiltä ja ohjeistin esteiden järjestyksen. Pohja oli tosiaan hieman tavallista pehmeämpi, lähinnä huonojen kelien vuoksi, joten tälle esteelle ei jäätäisi jumittamaan, jotta Tähtivälkkeen kintuille ei kohdistettaisi liikaa yhdentyyppistä rasitusta.

Pujottelun Tähtivälke suoritti todella tyylipuhtaasti. Tamma totteli Miljaa kyselemättä ja viivyttelemättä, vaihtoi suuntaan nopeasti ja teki tarkkaa työtä. Miljan avut olivat siistejä, eikä Tähtivälkettä revitty mihinkään suuntaan vaan tamma sai tehdä työnsä rauhassa. Toinen este tänään oli hieman kauempana, joten hyppäsin kärryille jotta pääsisimme sujuvasti vesiesteen luokse. Tarkoitus oli laukata veden läpi, kiertää kolme tolppaa toisella puolella pujotellen sinne-ja-takaisin-per–iaatteella.

Alkuun Tähtivälke ei olisi millään halunnut mennä veteen vaan reippaasta laukasta huolimatta teki äkkijarrutuksen veden äärelle ja pöristeli siinä, kuin vesi olisi ollut mikäkin hevosensyöjähirviö. Lopulta groomin oli avitettava tamman etujalat veteen taluttaen – itsehän en voinut tietenkään kinttujani kastella. Tämän jälkeen Tähtivälkkeellä ei ollut mitään ongelmaa laukata reippaasti veden läpi ja pujotella vikkelästi veden toisella puolella, samaa reittiä takaisin palaten.

10.03.2015 - Valjakkoajovalmennus, valmentajana Lissu T.

Valmennettavani oli tänään tuttu kolmikko; Milja ja Tähtivälke groomeineen. Tällä kertaa jätimme tarkkuusradan sikseen; valmennus suoritettiin maastossa. Olimme sopineet yksissä tuumin päiväohjelmaksi simppelin ladon läpi ajamisen, heinäpaalipuhottelun sekä vesiesteen läpi ajamisen.

Tähtivälke oli aivan yhtä reipas ja mutkaton ajettava kuin viime kerralla. Raudikko liikkui hyvin omalla moottorilla, askel oli mukavan pitkä ja joustava, reaktionopeus ohjastajan apuihin oli hyvä.

Valmiiksi verrytelleen valjakon kanssa pääsimme saman tien tositoimiin. Tapasimme ensimmäisellä esteellä (ladolla), ja valjakko sai aloittaa saman tien. Tähtivälke ei epäröinyt hetkeäkään, vaan ravasi ladon läpi kuin ei olisi mihinkään rakennukseen mennytkään. Seuraavat pari kertaa ladon läpi ajettiin laukassa, aivan kuten kisatilanteessakin, eikä Tähtivälke edellenkään korvaansa lotkauttanut sille, että sen piti juosta rakennuksen läpi eikä ohi. Tottelevaisuuseste selätettiin nopeasti, eikä valjakon kanssa tehty kovin montaa toistoa. Hyppäsin kärryille, ja suuntasimme muutaman kilometrin päässä olevalle hinäpaalipujotteluradalle.

Selostettuani pujotteluradan kaivoin kellon esille, ja lähtömerkistäni valjakko lähti pujottelemaan heinäpaaleja. Milja ohjasti varmoin ottein melko tiukat käännökset, groomikin pääsi kunnolla töihin tasapainottamaan kärryjä. Tähtivälke liikkui reippaasti, reagoi apuihin heti tehden nopeat, tarkat käännökset täsmälleen siinä, missä Milja halusi. Pujottelu suoritettiin virheittä ja aika hyvin ihanneaikaa kosiskellen, eikä meno kuin parantunut. Parin uusintakierroksen jälkeen muutin pujottelujärjestystä, enkä voinut kuin myhäillä tyytyväisyyttäni valjakon suorittaessa uuden radan samalla varmuudella kuin ensimmäisenkin. Vesisesteellä Tähtivälke innostui vallan kamalasti, eikä veteenajoa aloitettu ravista kuten olimme suunnitelleet – tamma nimittäin lähti itse laukkaamaan ja roiskuttamaan vettä mahdollisimman paljon. Menestyksekkään valmentajan kastelun jälkeen veteen ja sieltä pois ajaminen suoritettiin pari kertaa uusiksi (minä olin siirtynyt vähän etäämmälle turvaan) ennen kuin lähdimme takaisin tallille. Teidän kanssanne ei taida tarvita pelätä huonoa suoritusta.

28.02.2015 - Valjakkoajovalmennus, valmentajana Lissu T.

Päivän aiheena oli tarkkuusrata; pujottelua kartioden ja puomien välissä. Miljan ajettavana oli ihastuttava raudikko, Tähtivälke, joka jo verryttelyissä liikkui mukavasti omalla moottorilla. Pienet avut riittivät, Milja ohjasti siististi ja tarkasti, eikä verryttelytehtävissä kauaa kulunut. Tähtivälke vertyi nopeasti, teki töitä mielellään ja rehellisesti harkitsemattakaan vastaanvänkäämistä. Raudikko oli rento, se liikkui tahdikkaasti hyvällä eteenpäinpyrkimyksellä ohjastajansa apuja kuunnellen. Verryttelyjen koulutehtävistä siirryttiin pikku hiljaa ajamaan puomi- ja kartiokujien läpi, ennen kuin valjakko aloitti koko tarkkuusradan.

Aluksi rata oli hyvin helppo; kartioiden välinen väli oli 80cm leveämpi kuin vaunun akseli oli. Kartioportteja oli 20, joiden lisäksi valjakko piti ohjata pari kertaa kahden puomin välistä. Milja ohjasti Tähtivälkkeen hyvin kartioporttien keskellä, samoin puomien välistä. Ensimmäisen suorituskerran jälkeen kavensin väliä kymmenellä sentillä, ja uuden puhtaan suorituksen jälkeen taas kymmenellä sentillä. Milja ohjasti varmoin, tottunein ottein, Tähtivälke ravasi reippaasti ja tahdikkaasti, pallot pysyivät kartioiden päällä eivätkä puomit liikkuneet. Muutaman edelleen virheettömän suorituksen jälkeen kartioiden väli oli vain 40cm leveämpi kuin vaunujen akseli; tehtävä vastasi aika lailla noviisiluokkien kisaratoja. Valjakosta kuitenkin näkyi kokemus, sillä kaventuneet välit eivät tuottaneet yhtään enempää ongelmia kuin aiemmat, leveämmät kartiovälitkään. Vaunujen renkaat eivät osuneet kertaakaan kartioihin tai puomeihin, ja jälleen virheettömän suorituksen jälkeen oli hyvä lopetella. Ei tosiaan ihme, että olette tehneet tulosta valjakkoajossa, tarkkuuskoe ainakin on hanskassa!