rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
väri, säkäkorkeus | punarautias, 157 cm |
syntynyt | 07.09.2013, 32-vuotias (3v. 07.12.2013) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 65 cm, Noviisi valjakkoajo |
rekisterinumero | VH13-018-1337 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-II, Champion, VVJ-I, KRJ-I, YLA1, SLA-I*, SV-II |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
Fiktion Kepponen on ori, josta huokuu positiivisuus, ihan niin kuin sen kaksoissisaruksesta Fiktion Tähtisäteestäkin. Kepponen keksii välillä nimensä mukaisesti pieniä kepposia, mutta elämänasenne orilla on ehdottomasti huokuvan positiivinen. Mutta niinhän ne jekutkin syntyvät, kun fiilis on kohdallaan, syntyy kenen tahansa päässä pieni jekunpoikanen. Kepponen on helpohko ori, eikä se ole kovinkaan orimainen. Toki toisinaan se höhöttelee ja röyhistelee rintaansa, mutta orin saa aisoihin napakalla komentamisella. Kepposen hoitaminen on simppeliä, mutta vitsikästä puuhaa. Se huomaa yleensä poikkeuksetta aina tilaisuuden, jolloin voi levittää harjakassin sisällön tai kaataa vesisaavin pitkin poikin. Kepponen rakastaa kuitenkin huomiota ja ottaa jokaisen tervetulleena vastaan itseään rapsuttelemaan.
Myös reissaaminen on orin kanssa helppoa, sillä se matkustaa todella mutkattomasti. Uudet paikatkaan ei oria hirmuisemmin hetkahduta. Hieman se on energisempi narun toisessa päässä mitä kotona, mutta kunnioittaa ihmistä silti erinomaisesti. Muiden hevosten kanssa Kepponen tulee toimeen "ihan ok". Periaatteessa sillä ei ole ollenkaan varsinaisia kavereita, vaan vain kisakavereita, eli hevosia, joiden kanssa se reissaa kilpailuissa, mutta muuten kotipuolessa se ei niiden kanssa vietä aikaa. Siitäkin huolimatta, että ne tarhaavat joko samassa tai vierekkäisissä tarhoissa.
Kepponen on energinen ratsu, jonka kanssa on mukava työskennellä. Vaikka se on energinen, se kanavoi energiansa hyvin työskentelyyn ja on herkkä avuille. Ori haluaa miellyttää ratsastajaansa selkeästi mahdollisimman paljon. Painotukseltaan ori on kouluratsu, mutta satunnaisesti sen kanssa myös hypätään. Jekkuilevan orin mielestä kuitenkin yllättävät äkkistopit on vitsikkäämpää kuin esteiden ylittäminen. Kepponen toimii myös hyvin kärryjen edessä, se toimii siinä oikeastaan yhtä hyvin kuin ratsainkin. Ori on tasainen kokeessa kuin kokeessa. Rohkeutensa ansiosta sen kanssa ei myöskään tule ongelmia maasto-olosuhteissa.
"Hyvät tyypit, pyöreä sopusuhtainen runko, hieman lihasköyhä, vento selkä, rasittuneet jalat."
R-suunta, pisteet: 17 p. + 18 p. + 19 p. + 18 p. = 72 p.
Parhaat rakennepisteet Fiktion Kepponen & Oldfinion Kadine (17/20 p.)
i. Fiktion Ketku KTK-II rt, 158 cm |
ii. Keijun Kuje KTK-I rt, 157 cm | iii. Magnolian Kulta KTK-I rt, 157 cm |
iie. Magnolian Juku KTK-III rt, 157 cm | ||
ie. Haperon Satuprinsessa rt, 159 cm | iei. FNS Aurinkokuningas KTK-III rt | |
iee. ERK Hämärän Sankaritar vrt, 152 cm | ||
e. Fiktion Tähtivälke KTK-II vrt, 156 cm |
ei. Fiktion Vilhelmi KTK-II prt, 157 cm | eii. Kiin Veikkoseni prt, 159 cm |
eie. Koivukujan Sohvi vprt, 149 cm | ||
ee. Fiktion Tähtitomu KTK-III prt, 155 cm | eei. Fiktion Henrikki prt, 156 cm | |
eee. Heinämäen Tähtililja rt, 155 cm |
Katso myös kattavampi sukutaulu! isälinja - Rimurin Lento emälinja - Tähti-Sumu
〉 9 kpl: 4 oria, 5 tammaa
〉 Astunut tammat Vaniman Tuutunen ja Kaunon Katariina
ori | Lamourin Kipinä | s. 29.07.2013 | KTK-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Moon Nuppunen |
---|---|---|---|---|
ori | Viljalan Kummastus | s. 30.06.2014 | emä Pirunkorven Kiviyrtti | |
tamma | Fiktion Kerttu | s. 02.09.2014 | Ch, KTK-II, KRJ-I, VVJ-II, SLA-I*, YLA2, SV-I, VSR jälkeläisluokka C | emä Fiktion Elvi |
tamma | Aina TK | s. 05.09.2014 | KTK-III, SV-II, sijoituksia kilpailuista | emä Taikakuun Aino |
ori | Tuulenpesän Keppostelija | s. 26.09.2015 | emä Tuulenpesän Liinaharja | |
tamma | Fiktion Kainotar | s. 10.10.2015 | SV-I | emä Fiktion Akviliina |
ori | Fiktion Kolttonen | s. 20.10.2015 | kilpaillut porrastetuissa | emä Fiktion Kamomilla |
tamma | Viisikon Sadepisara | s. 03.03.2016 | KTK-III, sijoituksia kilpailuista | emä Ulapan Suljettu Sydän |
tamma | Seljasaaren Metku | s. 09.03.2016 | KTK-II, SV-II, kilpaillut porrastetuissa | emä Vaapukan Tilda |
〉 42 KRJ-sijoitusta, 49 VVJ-sijoitusta, 9 Cup-sijoitusta
12.03.2016 Harmonia, RCH (4-5-4-4-4-4-3½-3½-4-4=40p), tuom. dookie
07.03.2016 Március, irtoSERT, päätuom. Taija
23.11.2015 Huvitutti, irtoSERT, päätuom. Jannica
15.11.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV2), tuom. Ram.
14.09.2014 Virtuaalitalli Vaapukka, irtoSERT, päätuom. Kerppa
20.12.2013 Toivonlaakso, RCH (5-5-5-5-4-3½-4-3½-3-3 = 38 p.), tuom. Christa W.
Olin lukenut lehdestä ilmoituksen, jonka mukaan Fiktioon kaivattiin väliaikaista liikutusapua tallin hevosille. Niinpä saavuin yksityiskohdat selvitettyäni reippaana tyttönä paikalle mitä kauneimpana kesäpäivänä. Talli, sen omistaja ja hevoset olivat minulle kaikki entuudestaan vieraita, vaikka olin paikasta paljon hyvää kuullutkin. Näin ollen etsin ensitöikseni toimiston, jossa pääsin esittelemään itseni ja sain pienen esittelykierroksen ennen töihin ryhtymistä.
Minut otti vastaan nuori, hyväntuulinen nainen joka esittäytyi Miljaksi. Perusasiat kerrattuaan hän esitteli minulle hieman hevostarjontaa, ja ensimmäisen päivän liikutettavaksi sainkin komean, punarautiaan Kepposen. Arvelin nimen enteilevän pahaa, mutta haettuani iäkkään orin tarhasta ja varustettuani sen kevyttä koulutreeniä varten muutin nopeasti mieleni. Kepponen osoittautui kyllä energiseksi ja vitsikkääksi hevosvanhukseksi, mutta tulimme sen kanssa hyvin juttuun. Hoitotoimenpiteiden ja varustamisen päätteeksi kiristin vielä satulavyön ja talutin orin perässäni ratsastuskentälle.
Päivä oli niin kuuma ja kesäinen, että hiki virtasi pitkin selkää ennen kun pääsin edes hevosen selkään. Tilanne ei tuntunut myöskään ihan hetkeen helpottavan, sillä Kepposella oli kovat menohalut ja töppönen nousi niin reippaaseen tahtiin, että sain jarrutella ja pidätellä orin menoa vähän väliä. Keskityimme itsenäisessä treenissämme lähinnä temponvaihteluihin ja monimuotoisiin taivutuksiin kiemuraurien ja volttien muodossa. Vähitellen Kepponenkin alkoi rauhoittua keksiessäni sille koko ajan uutta tekemistä, eikä meno tuntunut enää lainkaan hullummalta. Otimme loppuun vielä muutaman reippaan kierroksen laukkaa ennen ansaittuja loppukäyntejä, ja noin tunnin työskentelyn jälkeen olimme valmiit palaamaan talliin.
Tämänkertainen valmennettavani, Fiktion Kepponen, oli aivan jumalattoman komea ilmestys. Ori liikkui jo verryttelyissä hyvillä mielin, reippaana ja eteenpäinpyrkivänä. Jouhevasti sujuneiden verryttelyjen jälkeen kävimme Miljan kanssa läpi kuulumisia ja valmennuksen aiheita, ennen kuin aloitimme.
Keskityimme tänään valjakkoajon kouluohjelmiin. Aloitimme yksittäisillä liikkeillä (20m voltti harjoitusravissa, täyskaartoja, ravisiirtymisiä, pysähdyksiä), joita käsiteltävänä olevassa kouluohjelmassa oli. Kepponen asettui ja taipui hyvin, liikkui sekä käynnissä, että ravissa tahdikkain, elastisin liikkein. Ravissa oli sopivasti irtonaisuutta, takaosa toimi erinomaisesti niin käynnissä kuin ravissa. Milja ohjasti oriaan tottunein ottein, kuolaintuki oli vakaa, mutta pehmeä.
Valjakko lähti suorittamaan kouluohjelmaa rautaisella ammattitaidolla. Kepponen liikkui koko ohjelman ajan erinomaisesti – tuollaisen liikkujan kun saisi omaan talliinsa! –, enkä ihmettele lainkaan, että ori on tehnyt komean kisauran niin kouluratsastuksen kuin valjakkoajon saralla. Voltit olivat kerta toisensa jälkeen oikean kokoisia, symmetrisiä kuvioita. Siirtymiset olivat hyvin valmisteltuja, tasaisia ja selkeitä. Suorilla urilla Kepponen oli suora, käännöksissä ori asettui ja taipui hyvin. Käyntiosuuksilla ori malttoi kävellä reippaasti, mutta kiihdyttelemättä tai ravia odottamatta. Pysähdykset olivat hieman töksähtäviä, liikkeelle lähdöt taas sulavia.
Ohjelma toistettiin useamman kerran. Vaikka hiottavaa ei paljoa ollutkaan, suoritukset paranivat joka kerta. Pysähdyksissä oli eniten sanomista, ja ne paranivatkin eniten. Viimeisellä suorituskerralla pysähdyksissä ei ollut töksähtävyyttä, mitä niissä alkuun oli. Kepponen teki samoja liikkeitä toisensa perään yhtä mielellään kuin ensimmäisellä suorituskerralla, ei koettanut oikoa mutkissa ja teki muutenkin töitä hyvällä motivaatiolla. Teistä näkyy kokemuksen tuoma varmuus ja osaaminen, todella hyvää työtä kummaltakin!
Tällä kertaa Miljaa ja Kepposta valmentamaan! Valmennuksen aiheeksi olin suunnitellut taasen melko yksinkertaisia tehtäviä, avo- ja sulkutaivutuksia sekä ympyrätyöskentelyä. Kun saavuin kentälle, ratsukko ei ollut siellä vielä valmiina niin kuin viime kerralla. Kellokaan ei ollut vielä tasan, olin tällä kertaa itse etuajassa. Kauaa en ratsukkoa ehtinyt odotella, sillä he marssivat kentälle noin viiden minuutin kuluessa. Selostin Miljalle tunnin aiheen ja ratsukko teki nopeat itsenäiset alkuverkat. Kun ratsukko oli verrytelty, aloitettiin tehtävät pitkillä sivuilla. Toisella tehtäisiin avoja ja vastaavasti toisella sulkua. Kepponen näytti energiseltä ja kulki tarmokkaasti sekä työskenteli mallikkaasti ja mielellään. Taivutuksia tehtiin aluksi käynnillä, mutta kun ne näyttivät niin hyvin onnistuvan, sai ratsukko luvan tulla ne ravilla. Ravissa avoissa Kepponen ei aluksi ymmärtänyt tehtävää, vaan yritti kääntyä kentän sisäpuolelle. Muistutin Miljaa ulko-ohjan tuesta, jolloin orikin ymmärsi idean. Suluissa ei ollut muuta moitittavaa, mutta kunhan hevosen turpa vain osoittaa koko ajan eteenpäin, niin sitten ollaan jo lähellä täydellistä. Alun harjoittelun ja mieleen muistuttelun jälkeen aloitettiin tehtävät pääty-ympyrällä. Siinä piti toinen puoli ympyrästä tulla avoa, toinen sulkua. Laitoin tötteröt merkiksi, missä täytyisi vaihtaa avosta sulkuun ja toisinpäin. Suluissa jälleen turpa oli jossain ihan muualla kuin missä pitäisi. Ei suoraan eteen osoittamassa vaan sivulle. Edelleen muistutuin ratsastajaa termistä "ulko-ohjan tuki". Kun ulko-ohja saatiin kondikseen, olivat sulutkin sen näköisiä. Avoissa ei ollut mitään ongelmaa. Laukassa taas pientä samankaltaisuutta kuin alun pitkän sivun avotehtävässä, mutta sekin saatiin korjattua nopeasti. Kaikinpuolin oikein onnistunut tunti, mielelläni valmentaisin tätä ratsukkoa uudelleenkin!
Tänään oli jälleen kuukausittaisten suomenhevosten kantakirjausten aika ja tällä kertaa Fiktiosta matkaan lähti Kepponen, Mysteeri, Kimalle ja Helinä. Ilmoittautuneista olin bongannut myös kasvattimme Virkun sekä Welhon ja Jessika oli jo aiemmin maininnut ilmoittaneensa Hilpan sinne. Paikan päällä selvisi, että tänään tuomareina toimisivat aksu, Shonna, Peppi S. ja Jessika. Ensimmäisenä meidän hevosistamme oli vuorossa Mysteeri, joka oli rauhallinen oma itsensä. Se palkittiin hyvällä kolmosella. Heti perään olikin Kepposen vuoro. Sitä olin joutunut juoksuttamaan vähän enemmän, sillä orin energiavarastot tuntuivat pursuavan yli. Kehään päästessämme se oli jo huomattavasti rauhallisempi, mutta vasta askellajien esittämisen jälkeen se seisoi täydellisesti paikoillaan. Pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen Kepponen kantakirjattiin II-palkinnolla R-suunnalle! Tuomarit kommentoivat oria seuraavasti: "Hyvät tyypit, pyöreä sopusuhtainen runko, hieman lihasköyhä, vento selkä, rasittuneet jalat."
Tammojen valmistelun ohessa yritin kuunnella Welhon ja Virkun tuloksia. Welho, joka on muuten Kepposelle sukua Fiktion Tähtitomu kautta, kantakirjattiin toisella palkinnolla ja Virkku kolmannella. Virkun jälkeen oli vuorossa enää yksi ori, jonka jälkeen tammat saattoivat alkaa. Kimalle oli tammojen seitsemäs arvosteltava. Kuten arvata saattaa, jyräämisen takia en oikein nauttinut tamman esittämisestä, eikä se varmasti tehnyt vaikutusta tuomareihinkaan. Onneksi rakenne on kuitenkin pääosassa. Kimalle palkittiin III-palkinnolla. Jyräävän Kimalteen jälkeen oli ihanaa saada käsiinsä pikkutamma Helinä, joka on aina niin rento ja tyyni. Sille irtosi hienosti II-palkinto pienhevossuunnalta.
Kun koko nelikko oli saanut palkintonsa, päätin lähteä samantien ajelemaan kotia kohti, sillä päivä oli ollut taas pitkä. Jessikalta kuulin jälkeenpäin, että Hilppa oli saanut kolmannen palkinnon. Niinpä tänään tuli taas seitsemän uutta fiktiolaista kantakirjahevosta!