† 17. tammikuuta 2015 - MUISTOSIVUT
Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan ja loppuvuonna vielä Valjakkoajojaos järjestää laatuarvostelutilaisuuksia, on Malla tarkoitus ilmoittaa arvosteltavaksi. Se on ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta jälkeläisnäytöt ovat olleet vajaat. Kesän aikana ne ovat tulleet kuntoon ja niin on enää loppusilauksen aika. Ja minähän en tamman kanssa ajatellut tyytyä mihinkään muuhun kuin ykköspalkintoon.
Mallan vanhemmat on kumpikin saaneet II-palkinnon, joista rapsahtaakin Mallalle viisi lisäpistettä. Lisäpisteitä ropisee myös yhdestä Cup-sijoituksesta, kantakirjapalkinnosta ja näyttelyarvonimestä. Kaikki seikat huomioonottaen tammalla on kyllä hyvät edellytykset saavuttaa ensimmäinen palkinto. Toinen palkinto ainakin saataisiin ilman mitään suurempia ponnisteluja, mutta miksi jättää ne ponnistelut tekemättä, kun mahdollisuuksia parempaan on. Kyllä Malla omasta mielestäni on ensimmäisen palkinnon arvoinen.
Mallan kolmas jälkeläinen Fiktion Mainio oli tänään kantakirjattavana. Ori sai hienot 74 pistettä ja palkittiin näin ollen toisella palkinnolla! Sekä Malla, että Mainion isä Lakean Markos on kumpikin kantakirjattu III-palkinnolla, joten Mainion palkinto oli todella hieno yllätys. Mainion kisaurakin on jo hyvällä mallilla. Kouluratsastuksessa kilpailemisen se on lopettanut aiemmin tässä kuussa, mutta valjakkoajon parissa ura jatkuu vielä.
Myös muilla Mallan jälkeläisillä menee hyvin. Joukon kuopus Fiktion Melodia onkin jo kisansa kilpaillut ja pärjännyt näyttelyissä todella hyvin, sillä on nimittäin kasassa sertit muotovalio-arvonimeä varten ja anomus onkin lähtenyt postiin. Sopivassa välissä tamma on tarkoitus kantakirjata. Fiktion Kultasiipi on mielestäni näkynyt monestikin kilparadoilla, mutta sivuilla ei oikein ole mitään tietoja. Fiktion Merikeiju sen sijaan on kilpaillut hyvällä menestyksellä niin koulu-, este- kuin kenttäratsastuksessakin. Varsoja se on saanut jo kolme. Mallalla on muuten lapsenlapsiakin Merikeijun ja Mainion kautta! Mainion kautta yksi lapsenlapsenlapsikin.
Malla ravasi rennosti isoja ympyröitä pellolla kotitallinsa lähellä. Valmentaja oli ottanut mukaansa kartioita ja loivia siltoja, jotka kolisivat peräkärryssä. Kunnes ne oli aseteltu paikoilleen, valjakko oli ehtinyt hyvin lämmitellä ja oli valmis töihin. Ensin Malla haluttiin hyvin kuulolle ja hallintaan, se tosin taisi tulla siltä hyvinkin luonnostaan. Tamma kuunteli erinomaisesti ääniapuja eikä silmiinpistävää ohjausta tarvittu. Kartioiden välistä pujottelu tuotti aluksi hieman ongelmia kun Malla eteni turhan kovaa. Ohjastajan täytyi suunnitella reitti huolellisemmin ja pitää tahti tasaisena. Loppua kohden tuli kuitenkin erinomaisia suorituksia. Silloistakin tamma hieman innostui ja ravin sijasta ja laukkasi niiden yli muutaman kerran. Energiaa saatiin purkaa myös laukkatehtävillä.
Virtuaalitalli Deissä järjestettiin taas ties monettako kertaa valjakkoajokilpailut ja minä olin siellä hevosineni ties monettako kertaa. Eikä sillä, että paikassa olisi jotain vikaa, päinvastoin. Dei on ollut yksi suosikkitalleistani niin pitkään kuin jaksan muistaa. Vaikka nykyään se tunnetaankin shetlanninponikasvattajana, ensimmäiset omat deiläiseni ovat olleet suomenhevosia.
Kilpailut olivat aika pienet, vain kolme luokkaa avoinna kolmellekymmenelle valjakolle, mutta hevosia kyllä riitti, sillä kyseessä oli pariluokkia. Niinpä hevosia oli tuplamäärä starttimäärään verrattuna. Itse toin mukanani kuusi valjakkoa; kolme noviisiin ja toiset kolme vaativaan. Mallan kanssa osallistuimme luonnollisesti vaativaan luokkaan ja tamman parina oli tuttuun tapaan Sini.
Kaksikon yhteistyö sujui tänään saumattomasti, niinpä odotimme pääsevämme vähintään sijoituksille. Mutta siinähän kävikin niin, että nappasimme koko luokan voiton! Tämä olikin Mallan ensimmäinen voitto tälle vuodelle.
Tänään kasattiin jälleen kimpsut ja kampsut ja suuntasimme Mallan ja Joosun kanssa kantakirjaustilaisuuteen. Tämäkin on ties kuinka mones kantakirjaus itselleni, mutta niin se vain aina jännittää. Kaikki valmistelut kotona ja matka tapahtumapaikalle sujuivat ongelmitta, joten jännityskin alkoi pikkuhiljaa laskea. Mutta juuri ennen h-hetkeä se taas puski jostain esiin. Ja sehän tietysti tarttui Mallaankin.
Aluksi piti tietenkin mennä esittämään tuomareille rakenne. Siitähän ei meinannut tulla yhtään mitään, kun tamma ei olisi malttanut seistä paikallaan. Ihan loppuvaiheessa sain sen joten kuten pysymään aloillaan, kunnes olikin aika mennä kävelemään kolmiolle. Käyntiosuudet menikin, yllätys kyllä, ihan ok, mutta ravissa Malla taas vähän innostui. Tuomarit pyysivätkin meitä näyttämään ravin vielä uudestaan.
Sitten ei muuta kuin odottamaan tuomiota. Tässä vaiheessa sain tamman kertaheitolla seisomaan ihan nätisti, joten yleisö sai napsittua tammasta valokuvia. Viralliselle kuvaajalle laitoin äsken sähköpostia, jotta saataisiin meidän neidistä kuvat muistoksi ja esille nettisivuille. Pian kovaäänisistä kuului Mallan pisteet ja lausunnot. Pisteitä ropisi siihen malliin, että oltiin jo aivan lähellä II-palkintoa, mutta tiukille jäi... Rivi meni näin: 18+17+17+16, eli yhteensä 68 pistettä, joka oikeuttaa III-palkintoon. Kyllähän se vähän jäi harmittamaan, mutta kyllä se tuokin on hyvä saavutus. Lausunnossa kehuttiin Mallan kaunista päätä ja sanottiin, että sillä on hyvät tyypit, kaula, lapa ja takaosa, sekä hyväasentoiset jalat. Runko on sopusuhtainen ja pyöreä, kaulan yläosa saisi olla hieman vahvempi ja tamma on hieman takakorkea. Niin meillä on taas yksi kantakirjattu tamma lisää. Kotiin saattoi lähteä hyvillä mielin.