† 14. syyskuuta 2013 - MUISTOSIVUT

Maktaleena

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	vaaleanrautias, 146 cm
synytynyt	13.03.2010, 175-vuotias (4v. 12.07.2010)
osaaminen	ko: Helppo B, re: 60 cm, Vaikea valjakkoajo
rekisterinumero	VH11-018-0211
kasvattaja	Risto Merilä
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-II, Ch, VVJ-II

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nimeään mainittavan & Fiktio

Leea viihtyy hyvin omissa oloissaan, mutta kaivatessaan huomiota, se kiehnää kuin kissa ja tökkii innoissaan päällään. Tamma on hyvin siisti ja järjestelmällinen, kaiken on oltava tiptop. Vedestä se pitää hurjan paljon, joten kuumina kesäpäivinä on mukava viettää aikaa Leean kanssa järvellä. Koska tamma on pääpiirteittäin oman tiensä kulkija, se ei juurikaan ota kontakteja muihin hevosiin ja vältteleekin yleensä rähinöitä tai ihan vain muutenkin muita hevosia. Valjakkoajossa se kuitenkin toimii ihan yhtä hyvin parin kanssa kuin ilmankin, eikä kilpailutilanteetkaan vaikuta sen suorituksiin.

Pääasiassa kärryjen edessä kulkeva Leea on omiaan valjakkohevosena. Ennen kaikkea se on kuuliainen tamma, joka tottelee pienintäkin apua, mutta myös rohkea ja oma-aloitteinen. Se ei siis epäröi, vaikka radalla eteen sattuisi vaikka miten kummallinen este. Kestävyys tammalla on omaa luokkaansa, eikä ketteryyttäkään puutu. Kouluratsastus sujuu ratsastaja selässä siinä missä kärryt perässäkin. Eikä Leea esteilläkään ole huono, vaikka hyvin harvoin sillä hyppäämistä harjoitellaankaan. Lienee turha edes mainita, että tamma on unelma myös maastossa ratsastaessa, sillä onhan se tottunut menemään kärryjenkin kanssa vaikka missä.

Matkustamisesta tamma ei pidä, mutta on aina innoissaan päästessään jonnekin uuteen ympäristöön. Taluttaessa Leea on muutoin aina säyseä ja kävelee nätisti, mutta aavistaessaan joutuvansa traileriin, se alkaa venkoilemaan. Yleensä hetken aikaa sen kanssa saa taistella, mutta joskus tamma yllättää ja meneekin kyytiin ensiyrittämällä.

• Champion-arvonimi myönnetty 5. maaliskuuta 2011
• Kantakirjauslausunnot 30. lokakuuta 2010:
  

  "Hyvät tyypit, pyöreä pitkä runko, lyhyt leveä kaula."
  "Melko hyvät tyypit. Nuoren oloinen. Leveä alakaulainen kaula. Ahdas päänliittymä. Hyvä säkä. Tiivis runko. Hevonen on lihava. Jyrkkä lyhyt lautanen. Hyväasentoiset jalat."
  R- ja P-suunnat, pisteet: 17 p. + 18 p. + 16 p. + 19 p. = 70 p.

• VVJ-II-palkittu 30. toukokuuta 2013: 8,25 p. (8,75+7,75) + 40 p. + 20 p. + 22 p. + 5 p. = 92,25 p.
  

  "Hyvät tyypit, lyhyt, alakaulainen kaula. Sopusuhtainen, pyöreä runko. Hyväasentoiset jalat."

Sukuselvitys

i. Eelias ei ole erinomaisella rakenteella pilattu. Lukuisien ruusukkeiden ja pokaalien lisäksi se on saanut 8-vuotiaana rakenteensa puolesta myös kunniamaininnan "Vuoden ori". Hankalan ja vaativan luonteensa vuoksi ori ei ole pienten lasten tai aloittelijoiden ratsu, mutta kokeneen ratsastajan alla se on pärjännyt hyvin esteratsastuksessa. Sen sijaan kouluratsastustuloksia tällä vauhdikkaalta orilta ei paljon ole, koska sen keskittymiskyky ei ole oikein riittävä koulukiemuroihin. Eeliaksella on viisi jälkeläistä, eli sitä ei kovin monen suomenhevosen suvusta tapaa.

ii. Vanhaherra eli kyllä vanhaksi, mutta se on ollessa nuorempi, nimi herätti aika paljon huvittuneisuutta. Tosin ori oli kyllä aina todella kypsä ikäisekseen. Pääasiassa "Herkulla" kilpailtiin kouluratsastuksessa, mutta siinä sivussa se starttasi muutamaan otteeseen valjakkoajossa. Jo nelivuotiaana se kantakirjattiin II-palkinnolla ja vuosien mittaan se astui useita kymmeniä tammoja. Orin ollessa 27-vuotias se löydettiin laitumelta ikiuneen nukahtaneena.

ie. Onnettomuuksille herkästi altistuva Takatalvi oli jo 10-vuotiaana sen verran huonokuntoinen, että se päätettiin lopettaa. Tamma ehti kuitenkin varsoa kahdesti, 4- ja 7-vuotiaana. 5-vuotiskaudella tammalla pystyttiin kilpailemaan ilman vahinkoja, mutta muulloin sillä oli jos jotakin vaivaa. Sai tamma siitä huolimatta joitakin ruusukkeita hankittua sekä koulu-, että estekilpailuista.

e. Lempeä ja herttainen Minta on vain 139 cm korkea, mutta sillä on sitäkin enemmän huikeita tuloksia valjakkoajokilpailuista. Tamman sydän on puhdasta kultaa ja se on periyttänyt kilttiä luonnettaan jälkikasvulleen. Mintalla on varsoja kolme kappaletta, tamma ja kaksi oria. Kaikki kolme varsaa ovat tehneet hienon uran emänsä tavoin valjakkohevosina.

ei. Vihtori kilpaili aikoinaan sekä työhevos-, että valjakkoajokilpailuissa. Se voitti kaksi kertaa valjakkoajon Suomen mestaruuden. I-palkinnolla T-suunnalle kantakirjattu ori oli suht käytetty jalostuksessa. Se astui lähemmäs sata tammaa, joista reilu 80 varsoi elävän varsan. Tiinehtymisprosentti oli siis aika korkea. Varsoja on nähty kilpailemassa monipuolisesti eri lajeissa.

ee. Mistella jätti jälkeensä viisi varsaa, neljä tammaa ja yhden orin. Se kilpaili pari kautta valjakkoajossa, mutta loukattuaan jalkansa se jäi siitostammaksi. Aluksi tamma ei meinannut tiinehtyä, mutta lopulta sai kuin saikin ensimmäisensä ja sen jälkeen seuraavat neljä peräkkäisinä vuosina. Mistellan jalkavaivat kävivät pahemmiksi tamman lähestyessä 18 vuoden ikää, jolloin se päätettiinkin päästää kärsimyksistään ja lopettaa.

Jälkeläiset

⟩ 4 kpl: 3 oria, 1 tamma