† Muistoissamme 18.04.2017

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	vaaleanpunarautias, 155 cm
syntynyt	01.10.2014, 30-vuotias
osaaminen	ko: Vaativa B, re: 70 cm
rekisterinumero	VH15-018-0219
kasvattaja	Crystal, Vaapukka
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

15.04.2017	KRJ-I	106,5 p.
	8 p. + 41 p. + 24,5 p. + 20 p. + 13 p.

Lamelli on hyvin tammamainen ja melko haastavakin hevonen. Se ei sovi aroille tai kovin osaamattomille käsiteltäväksi, sillä tamma käyttää häikäilemättömästi kyseisiä piirteitä hyväkseen, ja onnistuu karkoittamaan säikyimmät ihmiset pois luotaan uhkailemalla ja ilkeilemällä. Harvemmin Lamelli mitään oikeasti tekee, se vain harrastaa ikäviä uhkausnäykkäilyitä ja -potkuja. Karsinassa tämä korostuu vielä enemmän, joten Lamelli kannattaakin hoitaa käytävällä kaksin puolin kiinnitettynä. Käytävälläkin tamma usein yrittää pelotella hoitajansa pois, mutta kunhan käsittelijä vain jatkaa rauhassa ja taaksepotkuista ja ilman näykkäilyistä huolimatta tekemisiään, luovuttaa Lamellikin pian asian suhteen.

Liinakko on alkupelottuiden jälkeen helppo hoidettava, joka seisoo rauhassa aloillaan koko harjauksen ajan. Kavioita puhdistaessa se saattaa yrittää nykiä jalkaansa pois ennen aikojaan, mutta jämäkällä otteella kiinni pitäminen auttaa. Ainoastaan satuloinnissa Lamelli aloittaa taas kiukuttelun, jolloin se yleensä potkiskelee ilmaa takajaloillaan ja luimistelee rumasti. Kun satulan vain laittaa selkään ripeästi mutta pehmeästi, ja vyön samalla lailla kiinni, muuttuu tamma taas rauhalliseksi. Eläinlääkäri saa myös usein osakseen näykkäysyrityksiä, ja Lamelli kannattaakin kiinnittää melko tiukasti kiinni. Potkimaan se ei sentään ryhdy, vaan se alistuu kohtaloonsa kun huomaa, ettei se yletä suullaan mihinkään. Kengittäjä taasen saa tehdä työnsä kaikessa rauhassa. Taluttaessa Lamelli kulkee rauhallisesti taluttajan vierellä, ja se kulkee tasan samaa vauhtia ihmisen kanssa.

Jos Lamellia ei laita heti alkuverryttelyissä oikeasti töihin, se ei luultavasti tule tekemään koko loppuratsastuksenkaan aikana mitään kunnolla tai tosissaan. Tamma vaatii jatkuvaa ja tarkkaa ratsastusta, oli kyse sitten avotaivutuksesta tai asetuksesta ympyrällä. Laiskotellessaan se kulkee helposti turhan kovaa, pää ylhäällä ja selkä alhaalla, eikä ota pieniä pidätteitä kuuleviin korviinsakaan. Kunnolla työskennellessään, kun ratsastaja on saanut tamman oikeasti liikkumaan eteen, Lamelli taas on varsin kelpo kouluratsu, joka kyllä taipuu liikkeeseen jos toiseenkin. Liinakon yksi bravuureista on raviväistö, sillä se on hyvin notkea ja tarkka jaloistaan. Mikäli ratsastaja unohtuu hetkeksikään vain matkustelemaan tai ihailemaan maisemia, hajoaa pakka käsiin hyvin pian. Kun vain muistaa pitää huolen, että tamma liikkuu oikeasti eteen ja kaikki avut menevät läpi, on Lamelli melko helppo ratsastaa peräänantoon ja pysymään siinä.
Esteillä Lamelli kuumuu hyvin, hyvin nopeasti, jolloin siltä katoaa järki ja jarrut. Hyppytyyli ei ole edes kelvollinen, vaan tamma hyppää vaikka pupunloikilla pienien esteiden yli, jos sitä huvittaa. Yli 80cm esteitä ei Lamellin kanssa kannata edes yrittää, se on tuhoon tuomittu idea jo vain ajatuksen tasolla.

Maastossa Lamelli on mukava ratsu, joka ei säiky juuri mitään, ja kuuntelee ratsastajaansa koko aika melko hyvin. Parhaimmillaan tamma toimii yksin, sillä kavereiden kanssa se ottaa herkästi ylimääräisiä kierroksia ja ryhtyy hyvin kilpailutahtoiseksi, jolloin jarrut meinaavat hävitä reippaammissa askellajeissa. Kärkihevosena ollessaan se kuitenkin pysyy käsissä, vaikka mentäisiinkin kovempaa vauhtia.
Kisapaikoilla Lamelli on usein melko jännittynyt, ja se täytyykin yrittää saada rentoutumaan verryttelyn aikana. Liinakolle isketään vierailla paikoilla punainen rusetti häntään, sillä se inhoaa vieraita hevosia, jotka tulevat liian likelle. Jos tamman saa rentoutumaan ja liikkumaan rehellisesti eteen, on hyvä ratasuoritus melkein taattu. Jos taas ei, on meno radallakin kovin jännittynyttä, joka tietenkin näkyy myös liikkeissä ja suorituksessa ylipäänsä. © dookie

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Haltiamieli     emälinja - Päivänpaiste

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

18.09.2016 - Kouluvalmennus, valmentajana Siguri

Tänään valmennusvuorossa oli liinakko Lamelli-tamma. Koska ratsukko oli minulle ennestään vieras, lähdimme lämmittelemään aivan perinteisten siirtymisten ja ympyröiden parissa. Lamelli vaikutti tunnin aluksi erittäin tahmealta ratsulta, joka vain jolkutteli eteenpäin välittämättä sen suuremmin ratsastajan ohjeista. Niinpä pyysin ratsastajaa reipastumaan hevosen selässä, antamalla sille napakampia apuja ja ratsastamaan tammaa reippaasti eteen. Hiljalleen työmotivaatio löytyi, joten pääsimme siirtymään päivän tehtäviin.

Olin suunnitellut ratsukolle erilaisia ravi- ja laukkatehtäviä, ja lähdimme liikkeelle raviväistöistä keskihalkaisijalta uralle. Ratsukko näytti löytävän nopeasti yhteisen sävelen, ja ratsastaja vaikutti tekevän jatkuvasti töitä hevosen selässä. Mikäli tämä jäi hetkeksikään matkustamaan tamman selässä, karkasi liinakko avuilta ja alkoi painaa ohjille. Onneksi ratsastaja oppi jo ensimmäisestä virheestä, minkä jälkeen hän jatkoi ratsastusta ajatuksella.

Väistöt sujuivat kaikin puolin erittäin hyvin ja tamma astui hyvin sivulle. Monien toistojen jälkeen siirryimme keskiympyrälle tekemään ravi-laukka-siirtymisiä ja keskittymään etenkin ratsastajan asentoon sekä tämän apuihin. Teimme hieman vasta-asetuksia, jotka sujuvat ratsukolta alkukankeuden jälkeen hienosti. Ratsastajan asento taas meinasi jatkuvasti valahtaa etukenoon, joten sen kanssa teimme pitkään töitä.

Lopputunnista jatkoimme laukkaharjoituksia loivilla kiemuraurilla. Ratsukko kulki uraa pitkin vaihdellen myötä- ja vastalaukan välillä, jotka molemmat sujuivat erittäin hyvin. Vastalaukassa ratsukolla kesti hetken aikaa löytää hyvä tasapaino, mutta kun ratsastaja muisti istua ryhdikkäästi selässä, katosi ongelma saman tien.

Aloimme hiljalleen lopetella valmennusta, joten pyysin ratsastajaa siirtymään pitkin ohjin käyntiin. Ratsukko oli selvinnyt hyvin tunnista, joten kiitin ja kehuin ratsastajaa ja annoin heidän suorittaa huolelliset loppukäynnit.

16.01.2016 - Kouluvalmennus, valmentajana dookie

Miljan ja Lamellin kouluvalmennus jouduttiin siirtämään suunnitellun kenttätyöskentelyn sijasta maneesiin, kun sää oli muuttunut yönaikana melkoiseksi lumimyräkäksi. Selviydyttyäni maneesin seinien suojiin, oli ratsukko jo hyvässä vauhdissa alkuverryttelyiden parissa. Tervehdin naista, ja kuuntelin pikaisen kertauksen tamman luonteesta ja ratsastettavuudesta. Tämän jälkeen keskityin seuraamaan kaksikon menoa, joka näytti aina välillä melkoiselta tahtojen taistolta. Lamelli yritti vähän väliä luistaa hommista ja vetää mutkat suoriksi, mutta Milja piti jämäkästi huolen, että tamma teki pyydetyt hommat. Verryttelyn loppua kohden tamma alkoi ilmeisesti luovuttamaan laiskottelun suhteen, sillä se alkoi liikkumaan koko ajan ryhdikkäämmin ja kevyemmin, sekä kuuntelemaan paremmin ratsastajansa apuja.

Verryttelyn ja välikäyntien jälkeen pyysin Miljaa ratsastamaan ikäänkuin kolmikaarista kiemurauraa, mutta pituussuunnassa - vasemmassa kierroksessa pitkällä sivulla uraa pitkin, lyhyeltä sivulta käännös pituushalkaisijalle, pituushalkaisijan jälkeen lyhyeltä sivulta vasemmalle, ja taas toisen pään lyhyelle sivulle tullessa pituushalkaisijalle ja siitä taas oikealle, ja niin edelleen. Keskihalkaisijalla ratsukon tuli tehdä avotaivutusta, vasemman kierroksen pitkällä sivulla keskikäyntiä, ja oikean kierroksen pitkällä sivulla sulkutaivutusta. Tehtävässä oli siis paljon tekemistä, joten ryhdyimme heti hommiin. Alkuun Lamelli painoi taivutuksissa hieman apuja vastaan, ja sulkutaivutuksessa suora linja hävisi välillä totaalisesti. Milja kuitenkin korjasi heti asian huomattuaan, ja hiljalleen Lamelli alkoi tekemään pyydettyä tehtävää kuuliaisemmin ja tarkemmin. Keskikäynti sujui alusta asti hyvin, ja heti kun taivutukset alkoivat näyttämään sujuvammilta, pyysin ratsukkoa siirtymään raviin. Sama tehtävä jatkui tässäkin askellajissa, jossa tuli myös ensimmäisillä kerroilla ongelmaksi suoran linjan katoaminen ja Lamellin pieni protestointi apuja vastaan. Pian se taas kuitenkin alkoi keskittymään paremmin, ja ratsukko esitti varsin mallikelpoisia avo- ja sulkutaivutuksia.

Lopuksi muutin tehtävää niin, että avotaivutuksen jälkeisessä suoristuksessa tuli nostaa laukka, ja tehdä sulkutaivutus laukassa. Toiselle pitkälle sivulle tuli tehdä lisäyksen sijaan suoristuksen jälkeen laukanvaihto, ja toinen vaihto vielä ennen pitkän sivun päättymistä. Tässäkin versiossa riitti siis hommaa, mutta Lamelli osoitti pienet epäilykseni turhiksi - tamma teki upeita sulkutaivutuspätkiä, avot sujuivat koko ajan yhtä tasaisen hyvin kuin aiemminkin, ja laukanvaihdotkin onnistuivat paria ensimmäistä ristilaukkavirhettä lukuunottamatta mainiosti. Koska tehtävä oli monipuolinen ja jokseenkin vaativa, en viitsinyt teetättää kuviota laukan kanssa kovin kauaa, eikä sille tosin ollut tarvettakaan. Parin kerran jälkeen ratsukko teki varsinaisen nappisuorituksen tehtävän jokaisella osalla, että annoin luvan runsaiden kehujen saattelemana siirtyä loppuverryttelyn pariin.