Fiktion Elvi

† 22. lokakuuta 2015

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	punarautias, 154 cm
syntynyt	11.10.2012, 24-vuotias (4v. 09.02.2013)
osaaminen	ko: Helppo B, re: 60 cm
rekisterinumero	VH12-018-1312
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-II, SV-II, KRJ-I, SLA-I*, YLA2 jälkeläisluokka C

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!

Elvi on utelias ja melko tammamainen tamma. Sille päälle sattuessaan Elvi on hyvin kiukkuinen kaveri joka vinkuu asiasta kuin asiasta. Onneksi pohjimmiltaan kyseessä on pirteä ja iloinen hevonen, jonka kanssa asiat sujuu suhteellisen helposti. Elviä kiinnostaa aivan kaikki uudet asiat, esimerkiksi uusi ihminen pitää tutkia hyvin tarkkaan sentti sentiltä haistellen jonka jälkeen vasta voi päättää ollakko sille kiltti vai ilkeä. Elvi on johtajasielu ja pomona melko tökerö kauniisti sanottuna, se tarhataankin vain muutaman hevosen kanssa keskenään, jotta laumassa sopu säilyy. Varsoilleenkin Elvi saattaa olla melko hapankaali ja usein varsat on jouduttu vierottamaan hieman normaalia aiemmin. Vaikka Elvillä näitä muutamia pieniä epäkohtia käytöksessään onkin on siinä ihanaa se, ettei mikään erikoinen tai uusi tilanne ole ylitsepääsemätön, kengitys, klippaus jne. sujuu kuin vettä vain.

Elvi on ratsain hyvin haastava. Sille ei tosissaan käy ihan kaikki ja kiukuttelee rajuilla pukituksilla. Elvin pukkeihin kyllä ajan kanssa tottuu, mutta uudet ratsastajat valitettavan usein saavat maistella hiekkaa kun Elvi osoittaa mielipiteensä. Tamma tarvitsee itselleen niin sanotusti hyvin selkeän ratsastajan, apujen pitää olla juuri eikä melkein, jotta tamma ne hyväksyy ja niitä tottelee. Kaiken kukkuraksi Elvi on hyvin vauhdikas ja liian voimakkaat eteen ajavat avut saavat neidin karauttamaan villiin neliin. Harvoja on ne päivät kun tämän tamman kanssa olisi ratsastaessa normaalia, lähes aina jonkinlainen kiukutus tammalle tulee. Liikkeiltään Elvi on kuitenkin mukava, se liikkuu hyvällä tahdilla ja sen liikkeet ovat suuria - askelajeista paras on ehdottomasti laukka. Elvin kanssa treenin on oltava monipuolista jotta neitokainen pysyy ns. järjissään, kahta päivää koulutuuppaamista ei sovi tamman treenikalenteriin laittaa perätysten, ellei halua katastrofia aluilleen. Onneksi tamma toimii suhteellisen hyvin pienillä esteillä ja maastoilu on ehdottomasti Elvin mieleen.

Elvillä on päiviä jolloin se lähes ravaa traileriin, mutta yhtä usein on päiviä jolloin se ei mene kymmentä metriä traileria lähemmäs. Tammaan kun on tottunut, tietää milloin se kannattaa jättää suosiolla kotiin, sillä lastaustappeluissa Elvi voittaa 6-0. Kisapaikoilla Elvi on oma itsensä, käytös on sitä samaa mitä kotoa lähdettäessä. Elvin rakastettavuuden kruunaa sen potkuherkkyys muita hevosia kohtaa, toisinaan tuntuu että koko tamman häntä pitäisi maalata punaiseksi, jotta säilyttäisiin kiukkukohtauksilta muita hevosia kohtaan.

• SV-II-palkittu 15. joulukuuta 2012: rakenne 7 p., suku 7 p., käytöskoe 15 p. = 29 p.
• Kantakirjauslausunnot 20. syyskuuta 2013:
  

  - Hyvät tyypit, pitkä runko, kaareva kaula, hieman ulkolonkkainen lautanen, ej sapelissa.
  R-suunta, pisteet: 17 p. + 17 p. + 18 p. + 18 p. = 70 p.

• KRJ-I-palkittu 15. huhtikuuta 2015: 7 p. + 41 p. + 25 p. + 20 p. + 15 p. = 108 p.
• VSR:n jälkeläisluokka C myönnetty 13. toukokuuta 2015
• SLA-I*-palkittu 20. toukokuuta 2015: 16 p. (5+4+4+3) + 22 p. + 25 p. + 23 p. + 20 p. = 106 p.
  

  Kokonaisuudessaan häikäisevän erinomainen hevonen!

• YLA2-palkittu 20. heinäkuuta 2015: 31 p. (19+12) + 26 p. (20+6) + 17 p. + 14 p. + 7 p. = 95 p.

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Kermaviili     emälinja - Lilla My

Jälkeläiset

⟩ 2 kpl: 1 ori, 1 tamma

Kilpailutulokset

⟩   49 KRJ-sijoitusta, 4 Cup-sijoitusta, 1 VSR-sijoitus

Näyttelytulokset

15.01.2014 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk. (LKV4), tuom. Ram.
15.06.2013 Moondance, SW1 (4½-5-5-5-4-4-4-3½-3-3 = 41 p.), tuom. Christa W.

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

28.05.2015 - Päiväkirjamerkinä

Melkein seitsemän vuotta siinä meni, mutta tässä se nyt on, Fiktion toinen SLA-I*-palkinnolla palkittu kasvatti! Ja eikä mikä tahansa hevonen, vaan vieläpä sen ensimmäisenä palkitun, Fiktion Ilopillerin, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi. Toivottavasti saamme nauttia tästä ilontunteesta vielä useita kertoja tämänkin jälkeen, kunhan vain ei toista seitsemää vuotta tarvitsisi odottaa. Nyt onkin sitten kovat paineet kohdistuneet Elvin varsaan Kerttuun.

15.04.2015 - Päiväkirjamerkinä

Elvi palkittiin tänään Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa hienosti ensimmäisellä palkinnolla! Sen isä sai saman palkinnon kuukausi aiemmin ja emä, joka menehtyi viime vuonna, on palkittu jo kolmisen vuotta sitten. Kaikenkaikkiaan Elvin suvussahan on peräti 29 KRJ-palkittua hevosta, joista kaksitoista on I-, seitsemän II-, viisi III- ja viisi IV-palkittuja. Ennestään SV-palkitulla ja kantakirjatulla Elvillä on seuraavaksi edessään yleislaatuarvostelu ja suomenhevosten laatuarvostelu, ei tosin välttämättä tässä järjestyksessä.

23.02.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Lola

Kiukkuinen Elvi ja ratsastajansa Milja ravailivat jo reippaita alkuverkkoja kentällä kun sinne saavuin. Kun Milja käänsi tamman voltille, hevonen yllättäen vetikin hurjan pukin ja ratsastaja retkahti selässä, hyvä kun ei sentään pudonnut! Tamma yritti muutaman kerran pukitusta uudelleenkin, mutta sen ihmetykseksi ratsastaja istuikin satulassa kuin liimattu. Tervehdin ratsastajaa huvittuneena, ja Milja kertoi tammalla olevan juuri tänään erityisen kiukkuinen päivä. Jo tallissa ennen valmennusta se oli ilmaissut mielipiteensä töihin lähdöstä pysähtymällä oven eteen ja suostumatta liikkeelle. Tämän ratsukon valmennukseen olin suunnitellut jälleen pohkeenväistöjä. Ratsukko saikin aloittaa ne melkein heti verkattuaan vain muutaman minuutin lyhyiden välikäyntien jälkeen. Taas tuli pukkejaja pyrähdyksiä aika-ajoin askelten välissä, mutta Milja sai sen nopeasti takaisin avuille. Väistöt olivat oikein näyttäviä, siis ilman niitä ylimääräisiä välikohtauksia. Laukka oli tammalla hienon näköistä, ja kun se pääsi kunnolla laukkaamisen makuun pyörittäessäni heitä laukkaympyrällä hetken aikaa, jäi ne pukit ja pyrähdykset kokonaan pois! Edelleen tehtävään sisältyi myös väistöjä ja muita ympyröitä, mutta Elvi alkoi tyytyä kohtaloonsa ja toimia nöyränä ratsastajalleen. Se teki kaiken niinkuin piti, väisti hienosti, nosti laukan, ylläpiti sen, siirtyi raviin ja teki ympyrät ja muut ilman protestointia. Ei olisi ihan tunnin alussa uskonut! Lopetimmekin tunnin onnistumiseen, vaikka sitä koko loppu tunti olikin täynnä. Jätin ratsukon tekemään loppuverkkoja maneesiin, kun itse kiirehdin jo seuraavan valmennettavan luo.

14.01.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Sani

Ratsukko oli vielä kävelemässä alkukäyntejä saapuessani paikalle. Rupattelin hetken tyhjänpäiväisiä hänen kanssaan, olimmehan jo tavanneet ennenkin. Pian pyysinkin heitä jo aloittelemaan alkuveryttelyn. Annoin ratsastajan melko itsenäisesti valita tehtävät, joten minulle jäi aikaa korjata hänen istuntavirheensä. Tamma kiisi kamalaa vauhtia kenttää ympäri ja vaikutti olevan vielä kaiken lisäksi melko jäykkäkin. Ratsastajalla olikin täysi työ saada Elvi edes jotenkuten kuuntelemaan. Neuvoin häntä tekemään reilusti pidätteitä ja istumaan hieman liikettä vastaan. Aina kun tamma tuntui lähtevän kamalaan kiitoon käännyttäisiin pienelle ympyrälle. Vähitellen tamma rauhoittui, mutta kulki silti pää korkealla purren kuolaimeen. Neuvoin ratsastajaa asettamaan kunnolla, sekä ratsastamaan enemmän sisäpohkeella. Sormia ohjan ympärillä hän voisi hieman puristella, jotta kuolain pääsisi liikkumaan tamman suussa. Pitkän työstämisen jälkeen se nätti ravi tuli kuin tulikin sieltä, ja tamma meni nätisti ratsastajansa alla. Siirryimmekin käyntiin ja lähdimme työstämään pohkeenväistöä. Taas tamma nosti päänsä korkeuksiin ja puri kuolaimeen minkä jaksoi. Neuvoin ratsastajaa puristelemaan taas ohjaa ja toistamaan samat avut, mitkä ravissakin. Hetken venkoilun jälkeen Elvi lähti tekemään nättiä pohkeenväistöä. Ravissa saimme aluksi toistaa saman jutun kun käynnissä, ennen kuin tehtävä lähti rullaamaan. Seuraavana oli vuorossa laukka ja tavoitteena olisi vain saada se pyöriväksi sekä rauhalliseksi. Ensimmäississä nostoissa tamma säntäsi laukkaan pukkien saattelemana, mutta vähitellen rauhoittui. Vauhtia sillä oli vaikka muille jakaa ja muutama kierros mentiin ensin vain täysiä. Ratsastajan saadessa tamma takaisin hallintaan rauhoittui laukka nopeasti hyväksi. Tähän olikin pian aika lopetella, joten päästin heidät suorittamaan loppuveryttelyä.

05.10.2014 - Päiväkirjamerkinä

Elvi sai tänään toisen varsansa. Rautiaan orivarsan, jonka nimesimme Fiktion Viipertiksi, isä on oma orimme Fiktion Vieteri, joka on kantakirjattu II-palkinnolla, aivan kuten Elvi itsekin. Varsa on näin ollen kantakirjauskelpoinen jo syntyjään. Varsominen sujui yhtä hyvin kuin ensimmäiselläkin kerralla, mutta pahoin pelkään, että vieroitus on suoritettava tavallista aiemmin, aivan kuten esikoisen Kertun kanssa. Elvi ei nimittäin varsoistaan oikein välitä. Kerttu sai huomiota toisaalta, mm. muilta varsoneilta tammoila, joten sitä ei loppujen lopuksi paljoa haitannut, vaikkei oma äiti ollutkaan sille äiti. Tähän mennessä Elvi ei ole siis osoittanut kovinkaan paljon kiinnostusta uuteen tulokkaaseen, mutta seuraamme tilannetta, josko se tästä muuttuisi parempaan päin.

10.04.2013 - Kouluvalmennus, valmenajana alhippa

Ratsukko oli valmiina verryttelemässä saapuessani pitämään valmennusta, juuri niinkuin olin pyytänytkin. Elvi vaikutti melkoisen reaktiiviselta, mutta myös haluttomalta toimimaan ratsastajan haluamalla tavalla. Sitkeästi kuitenkin ratsastaja pyrki pehmeisiin apuihin ja päättäväisesti pyysi tekemään sitä mitä haluttiin. Olin kuullut, että tälläinen pieni protestointi kuuluu tamman peruselämään, mutta sen kanssa pystyy elämään. Puutui verryttelyyn sen verran, että pyysin ratsastajaa pysymään varsin perusasioissa, eli siirtymisissä, hyvässä asetamisessa sekä taivutteluissa. Kun tamma alkoi olla paremmin kuulolla aloitimme varsinaiset tehtävät.

Aloitimme työskentelyn ravissa kiemurauralla. Ratsastajan tuli keskittyä tamman riittävän hyvään asettamiseen sekä suoristamiseen kaarien välissä. Ajoittain Elvi teki tehtävän hankalaksi pyrkiessään iloittelemaan pukkien kanssa, mutta pyysin ratsastajaa aina vain tyynesti ratsastamaan hevosta eteenpäin, kun tuntui, että peräpää kevenee liikaa. Kun tamman keskittymiskyky saatiin paremmin työskentelyyn alkoi tamma asettumaan ja taipumaan kauniisti, sekä liikkumaan sopivan ponnekkaasti ravissa. Liitimme tehtävään pienet voltit aina kaarella, jolloin Elvi saatiin hieman vielä taipuisammaksi ja tehtävästä tuli himpun verran mielekkäämpi tehtävän tullessa vaativammaksi. Parin volttikiemurauran jälkeen siirryimme hetkeksi käyntityöskentelyyn. Ensin käynnissä pysähdys sekä peruutus ja uudelleen käynnissä liikkeelle. Parin hyvin onnistuneen suorituksen jälkeen siirryimme tekemään saman ravista, eli pysähdys, peruutus ja uudelleen raviin. Tässä kohtaa Elvi hieman alkoi jo kyllästymään, joten päätimme ottaa vielä tovin laukkaharjoituksia, ihan vaina laukkaympyröiden muodossa pääty-ympyrällä ja pitkällä sivulla pieni laukkalisäys. Ratsastaja pysyi hyvin tyynenä ja sopivan hidastavan istuntansa ansioita tamma pysyi hyvin hallinnassa vaikka olotila antoi viitteitä liiallisesta lämpenemisestä. Loppuun vielä ravissa voltteja sekä täysikaartoja jonka jälkeen käyntiä pitkin ohjin.

Ratsastajan ehdottomiin positiivisiin puoliin kuuluu rauhallinen suhtautuminen hieman haastavaankin tammaan. Ratsastajan oma olotila pysyy tyynenä, vaikka hevosen ei, ja avut ovat aina sopivan kevyitä, mutta napakoita, jolloin hevoselle ei jää tulkinnanvaraa mitä nyt pyydettiin. Ratsastajalla on myös kaunis ja sopivan suora istuna, jossa kuitenkin on hyvä jousto. Elvi toimi tänään vaihtelevasti, mutta pääpiirteissään tammasta jäi ihan positiivinen kuva, vaikka hieman erikoinen yksilö onkin.

11.10.2012 - Päiväkirjamerkinä

Vietin tänään syntymäpäiviäni ja ehkä mieluisin lahja odotti minua aamulla tallilla. Siellä Lounan karsinaan oli ilmestynyt yön aikana sulonen rautias tammavarsa. Juuri sitä olin toivonutkin, sillä varsa edustaa rakasta emälinjaani, jossa pikkuneiti on nyt seitsemäs fiktiolainen. Varsan isä on niin ikään oman tallin kasvatti, Fiktion Wekkuli, jonka isän isä on muuten itse Kuujärven Lentävä Lähtö. Nimeä varsalle ei tarvinnut kovin kauaa miettiä, sillä se oli aivan selvästi Elvin näköinen.