† Muistoissamme 06.07.2018
Nupun Karpalo
KTK-III, KRJ-II, SV-II
rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
väri, säkäkorkeus | tummanpunarautias, 162 cm |
syntynyt | 10.12.2015, 30-vuotias |
osaaminen | ko: Helppo A, re: 50 cm |
rekisterinumero | VH16-018-0079 |
kasvattaja | Nuppulanharjun Tila |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua
nimeään mainittavan & Fiktio
20.02.2016 | SV-II (2v.) | 27,4 p. |
---|---|---|
rakenne 7,4 p., suku 10 p., käytöskoe 10 p. | ||
30.08.2016 | KTK-III | 68 p. (R-suunta) |
17 p. + 17 p. + 17 p. + 17 p. | ||
15.06.2018 | KRJ-II | 98,5 p. |
8,5 p. + 40 p. + 25 p. + 10 p. + 15 p. |
Ikä ja kokemus on kyllä kartuttanut sekä kasvattanut Karpaloa paljon, mutta nuorempana se oli kovin säikky nopeille liikkeille ja koville äänille. Yhäedelleen on Karpalo hieman säpsy, mutta ei se enää nelistä karkuun pelottavia asioita tai yritä kiivetä taluttajansa syliin. Uusiin ihmisiin tamma suhtautuu hyvin varauksella, mutta vanhojen tuttujen kanssa se on varsin luottavainen ja rohkea, huulia lerpatteleva ystävä. Vaikkei Karpalo suoranaisesti kauhean ilkeä olekaan, niin se on silti sellainen turhamainen hännänhuiskija, joka on tarkka varsinkin takajaloistaan; kannattaa siis olla varuillaan, koska nopea liikkeistään oleva Karpalo saattaa antaa kaviosta. Ongelmana meillä onkin ollut takajalkojen ruhjeiden hoito, johon yleensä ollaan jouduttu pyytämään eläinlääkäriltä rauhoittavaa avuksi. Toisaalta vanha sanontahan kuuluu, että luonteikkaat tammat ovat niitä hyviä kilpahevosia?
Karpalo vaatii käsittelijältään pitkäjänteisyyttä ja halua tutustua siihen kunnolla. Useimmiten pyöröaitauksessa harjoitellut johtajuustehtävät ovat olleet avuksi niille henkilöille, jotka pääsevät Karpaloa käsittelemään ja hoitamaan. Tamma tarhataan - kuten muutkin hevoset - laumassa ja se onkin siellä porukan johtaja. Tammamaisilta potkuilta eikä vingahduksilta säästytä mikäli jokin laidunkavereista uskaltautuu syömään Karpalon kanssa samalta kasalta heinää. Ei se kumminkaan juoksuta laumatovereitaan äärirajoille, mutta silloin tällöin muistuttelee lauman hierarkiaa ja sitä, että kenen turville ei kannata hyppiä. Eritoten nuorien tammojen kanssa Karpalo osaa olla nätisti, mutta opettaa niille ohimennen myös käytöstapoja.
Luonteenpiirteiltään Karpalo ei ole ikinä miellyttänyt minua, mutta ratsuna se on aivan eri kaliiperia! Ei se juuri mitään ilmaiseksi anna, mutta ne sen liikkeet ovat hyvin keinuhevosmaiset ja elastiset, joissa voisi istua koko päivän. Herkäksi osoittautunut ratsu vaatii kunnon alkuverryttelyt, jotta se saa moottorinsa käyntiin ja ratsastaja apunsa lävitse. Karpaloa on varsin kiva katsoa sen ollessa täydessä työn touhussa, koska sen syvänruskeista silmistä huomaa kuinka se rakastaa olla edukseen ja tehdä yhteistyötä ratsastajansa kanssa. Se onkin mieletön tunne, kun tuntee olevansa hevosen kanssa yhtä: kaikki sujuu kuin rasvattu salama, hevonen kuuntelee sitä pienintäkin ja eleetöntä ohjas- sekä pohjeapua. Karpalo on erittäin ryhdikäs ja edukseen esiintyvä kouluhevonen.
Vaaratilanteita kannattaa välttää, joten Karpalon kanssa kannattaa mennä maastoilemaan ainoastaan hevosille tarkoitetuille reiteille. Karpalo pelkää kuollakseen autoja: sellaisen kohdatessa se hyppää pystyyn ja pakenee paikalta välittömästi. Toisin sanoen Karpalo on hyvin arvaamaton maastoratsu, joten kokemattomien ratsastajien kanssa sitä ei päästetä maastoilemaan. Toisen hevosen seurassa se on hieman rauhallisempi, mutta erilaiset passage ja piaffe-liikkeet se kyllä esittää, kun kohtaa pelottavan asian. Pystyyn hyppymisiltä, pukitteluilta eikä ryöstämisiltä voida välttyä Karpalon kanssa maastoillessa. © Kemiina
Sukuselvitys
i. Turmeltajan Roomeo tprt, 162 cm KTK-III, KRJ-I, YLA2 |
ii. Hymnin Roo-Roo prt, 159 cm KTK-II, KV-II, SV-I, SLA-I, YLA1 |
iii. Mienan Rafaello prt, 159 cm KTK-II, KRJ-I |
iie. Viehättävän Suvi-Ilta rt, 156 cm KTK-III, KRJ-I |
||
ie. Viljalan Rominaa vprt, 158 cm KTK-III |
iei. Moon Romulus vkk, 150 cm KTK-II, KRJ-I, SLA-I, YLA1 |
|
iee. Pirunkorven Kiviyrtti rt, 151 cm KTK-III |
||
e. Karmiinin Kumino rt, 150 cm KRJ-II |
ei. VIR MVA Ch Tuikin Mysteeri tprt, 152 cm KTK-II |
eii. Valon Vinsentti vprt, 154 cm YLA2 |
eie. Bellin Muksu rt, 152 cm KTK-III |
||
ee. Kultakutri OMG rt, 156 cm KRJ-II, SLA-II |
eei. VIR MVA Ch Vaapukan Kaamos rt, 146 cm KTK-II |
|
eee. Värttinä VOE rt, 159 cm KRJ-IV, SLA-I, YLA3 |
isälinja - Varjoton Varjo emälinja - N.I.N. Kielo
Jälkeläiset
2 kpl: 1 ori, 1 tamma
ori | Fiktion Mustikka | s. 09.12.2016 | isä Fiktion Maksimus | |
---|---|---|---|---|
tamma | Fiktion Kirsikka | s. 02.02.2018 | isä Fiktion Kaukamoinen |
Kilpailutulokset
46 KRJ-sijoitusta, 0 Cup-sijoitusta
Näyttelytulokset
03.10.2017 Lily's Trotters, irtoSERT, päätuom. Jannica
20.03.2017 Turmeltaja, Ridden CH (4-4-2½-4½-4=19p), tuom. dookie
22.07.2016 Adina, SW5 (4-4-3½-4-3½-4-4-4-3½-4=38,5p), tuom. dookie
Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät
16.07.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana rebely
Saavuin valmentamaan Karpaloa ja Miljaa kouluratsastuksen merkeissä. Milja oli jo verrytellyt Karpaloa hyvän tovin ja tamma oli kuin sulaa vahaa ratsastajansa käsissä. Lähtiessämme tekemään peruutus- ja pysäytysharjoituksia, Miljan ei tarvinnut kun hipasita ohjaa kädellään ja Karpalo pysähtyi kuin seinään. Peruutuksien aikana se asteli varmana taaksepäin ja lähti eteenpäin heti pohkeen liikautuksesta. Otimme peruutuksesta myös muutamat laukkanostot, joiden aikana Karpalon keskittyminen näytti hieman herpaantuvan, mutta Milja palautti sen nopeasti maan pinnalle. Karpalon laukka oli jokaisen noston aikana liidokasta, mutta hallittua. Viimeisenä harjoituksenna teimme muutamat pohkeenväistöharjoitukset käynnissä. Karpalon jalat menivät sirosti ristiin sen astellessa uralta kohti keskihalkaisijaa. Loppuverryttelyinä teimme kertaallen kolmikaarisen kiemurauran, josta Milja ja Karpalo siirtyivät lyhyelle kävelylenkille maastoon.
06.07.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Crimis
Olin muutama päivä sitten valmentanut ensimmäistä kertaa Fiktiossa, ja tänään tulin käymään jo uudestaan. Ilmeisesti Milja oli ollut ihan tyytyväinen uuteen valmentajaansa (tai niin ainakin haluan uskoa). Tällä kertaa valmennettavanani oli vain yksi hevonen, Nupun Karpalo. Edellisessä valmennuksessaan Karpalon kanssa oli kuulemma keskitytty laukkatyöskentelyyn, joten tänään syynissä olisi tamman ravi.
Harmaasta ja koleasta kelistä huolimatta punertavanvärinen Karpalo hehkui kauneutta, kun saavuin kentän laidalle katsomaan sen ja Miljan alkuverryttelyä. Ratsukko oli jo verkannut hyvän aikaa – ainakin siltä se vaikutti, sillä Karpalon askellus näytti joustavalta ja rennolta. Miljalta varmistuksen saatuani aloitimmekin varsinaisen työskentelyn jo hetipian. Milja oli tehnyt Karpalon kanssa siirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia, joten tamma oli jo hyvin kuulolla. Kehoitin ratsukon raviin, ja Karpalo teki juuri niin kuin pyydettin. Suomenhevonen lähti reippaaseen raviin ja Milja sai sen asetettua hyvinkin mutkattomasti nättiin muotoon. Kauaa ei koottua ravia tarvinnut työstää, kun hevonen jo askelsi takajaloillaan pitkälle runkonsa alle. ”Hienoa! Otetaanpa sitten lisättyä ravia”, totesin Miljalle erittäin tyytyväisenä siihen, miten valmennus oli lähtenyt käyntiin. Karpalolla oli selkeästi hyvä työmoraali ja se näytti jopa nauttivan treenistä. Kun Milja pyysi hevoselta lisäystä, otti se muutaman nopean, hermostuneen laukka-askeleen. En ehtinyt kuin kurtistaa kulmiani hämmennyksestä, kun samassa jo kuulin selityksen ratsastajan mumistessa jotain oravasta. Karpalolla meni hetki toipua säikähdyksestä, joten jouduimme hakemaan muotoa ja lisäystä uudestaan.
Joko Karpalo keskittyi lopputunnin 100% tai oravat katosivat, mene ja tiedä, mutta emme nähneet enempää paniikkispurtteja. Päinvastoin: Saimme upeita pätkiä niin lyhennettyä, lisättyä kuin keskiraviakin. Ravissa tehtyjen kiemuroiden ja suorien jälkeen otimme vielä muutamat laukkaympyrät ja käynnissä tehdyt pohkeenväistöt, jonka jälkeen Karpalo pääsi ansaituille loppukäynneille. Vau mikä tamma!
29.12.2016 - Kouluvalmennus, valmentajana Sippe
Saavuin Fiktioon aamupäivällä heti hoidettuani aamutallin alta pois omalla tilallani. Pysäköin autoni tallirakennuksen viereen, ja kävelin reippaasti sisälle. Olin innoissani, sillä päivän ensimmäinen valmennettava oli oma kasvattini Nupun Karpalo. Karpalo oli jo pienenä varsana mukavaluonteinen ja kapasiteetikas, joten odotin innolla, millainen se olisi nyt aikuisiällä. Olin pari kertaa bongannut tamman kilpailuissa, mutta olihan aivan eri asia päästä näkemään hevonen kotioloissa.
Milja oli juuri saanut Karpalon valmiiksi, ja oli kiinnittämässä kypärän hihnaa pidellen toisessa kädessään hevosensa ohjia. Kävelimme maneesiin, ja matkalla kerroin Miljalle valmennuksen suunnitelmista. Tänään keskityttäisiin paljon perusratsastukseen ja laukkatyöskentelyyn. Ottaisimme hieman vastalaukkoja ja tekisimme muutenkin paljon tehtäviä laukassa. Milja kertoi suunnitelmien kuulostavan hyvältä. Maneesissa ratsastaja nousi hevosen selkään ja lähti kävelemään pitkin ohjin.
Kun Milja oli verkannut Karpalon itsenäisesti, otin ratsukon keskiympyrälle. Aluksi katsottiin ravissa hieman ratsastajan istuntaa, ja samalla tehtiin tehtävää, jossa ympyrän kahdella vapaalla sivulla tehtiin voltti ulospäin ja seinien vierelle pysähdyttiin. Milja saisi kantaa kätensä hieman paremmin, näin myös Karpalo alkaisi liikkua hieman ryhdikkäämmin. Kohta samaa tehtävää tultiin laukassa mutta niin, että pysähdyksen paikalla oli käyntisiirtyminen ja volteilla tulisi vastalaukkaa. Karpalo liikkui hyvin ja astui takajaloilla aktiivisesti alle, vastalaukatkaan eivät tuottaneet ongelmia. Loppuvalmennuksessa tultiin vielä joitakin väistötehtäviä sekä hiottiin hieman laukanvaihtoja. Kaiken kaikkiaan Milja ja Karpalo olivat oikein mukava ratsukko, ja minun ei todellakaan tarvinnut miettiä, etteikö Karpalo olisi Fiktiossa asiantuntevassa kodissa!
03.01.2016 - Historiaa
Karpalossa ihastuin ensiksi sen nimeen. Ja tälle tummanpunaiselle tammallehan se sopi kuin nenä päähän. Vaikka suvussakaan ei ollut valittamista, jostain syystä pitkitin tarjouksen jättämistä. Mutta lopulta tein sen, olihan Karpalo ollut myynnissä jo melkein neljä viikkoa, eikä kukaan muu ei näyttänyt olevan siitä kiinnostunut. Luonteeltaan tamma on mitä ihanin, joten katua ei ole tarvinnut.