Kaapori MÅ

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	vaaleanpunarautias, 160 cm
syntynyt	27.05.2005, 14-vuotias
osaaminen	ko: Helppo A, re: 100 cm
rekisterinumero	VH16-018-0396
kasvattaja	Karkki K., Mahti
entinen omistaja	Vibaja
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

20.06.2016	KTK-II	72 p. (R-suunta)
	19 p. + 16 p. + 18 p. + 19 p.
28.02.2017	ERJ-III	88 p.
	8 p. + 42 p. + 3 p. + 20 p. + 15 p.
20.08.2017	SLA-II	85 p.
	14 p. (4-3-4-3) + 21 p. + 10 p. + 20 p. + 20 p.
15.04.2018	KRJ-II	91,75 p.
	7 p. + 42 p. + 15,25 p. + 16 p. + 11,5 p.

Kaapori on isänsä tavoin oriksi ihmeellisen mukava käsitellä, emänsä jukuripäisyyttä se ei ole onneksi perinyt. Hyppylahjat sen sijaan kyllä, kun taas isä oli vaativan tason kouluratsu, eikä sillä juuri esteitä hypätty. Kaapori osoitti jo nuorena kykyjä molempiin lajeihin ja nykyään sen kanssa kilpaillaan koulua Helppo A -luokissa ja esteitä ori hyppää metriä ratana.

Kaapori on hyvin seurallinen ja utelias käsiteltäessä, ja se onkin helpointa hoitaa kiinni sidottuna. Vapaana ollessaan liinakko seuraa hoitajaansa kuin hai laivaa - se saattaa astella ihmisen perässä karsinasta ulos muina miehinä vain siksi, että se haistoi taskussa olleet namit. Kiinni ollessaan Kaapori on mukava ja helppo hoitaa, sitä saa rauhassa puunata ja paijata, ja ori nauttii täysin siemauksin. Satulointi tai vyön kiristyskään ei saa Kaaporin korvia kääntymään kohti niskaa, sillä se tietää pääsevänsä töihin - ja sekös vasta kivaa onkin!
    Taluttaessa Kaapori kulkee reippaasti taluttajan vierellä, ja sitä saakin välillä vähän jarrutella. Ryysäilyä tai rynnimistä ori ei kuitenkaan tee, vaan se kuuntelee kyllä ihmisen pyyntöjä ja vaihtaa rauhallisempaan tahtiin taluttajan niin halutessa. Tammoja ollessa näköpiirissä ori kuitenkin harrastaa pientä pörhistelyä, jolloin se saattaa vaatia hieman napakampaa pidättelyä ja maahan palautusta, jotta huomio siirtyy takaisin rauhassa kävelyyn.

Kaapori on ryhdikäs ja näyttävä ratsu, sekä tavattoman yritteliäs. Sillä on pitkät ja letkeät askeleet, joissa on paljon säätelyvaraa. Ehdottomasti näyttävin askellaji on laukka; se on luonnostaan hyvin pyörivää ja tahdikasta, ja kokoamis- ja lisäämisvaransa ansiosta se on mitä mainioin esteradoille. Kaapori on energinen ja jossain määrin melko vaativa ratsu, sillä se kuumuu herkästi jolloin liike muuttuu kiireiseksi, lyhyeksi ja selättömäksi hoppuiluksi. Reippaudestaan huolimatta Kaaporia tulee ratsastaa paljon jalalla, jotta sen saa liikkumaan rehellisesti eteen ja käyttämään takaosaansa paremmin. Rautias on herkkä painoavuille, ja ratsastajan tasapainon horjahtelut saavat sen reagoimaan helposti, niin hyvässä kuin pahassakin.
    Esteillä Kaapori kerää herkästi ylimääräisiä kierroksia, etenkin, jos sitä jää pitämään liikaa kädellä. Herkkyys istunnalle säilyy myös esteillä, joten oria ei tarvitse tempoa ja kiskoa tiukemmissakaan käännöksissä, kunhan vain osaa käyttää istuntaansa. Kaapori omaa hyvän ja nopean hyppytyylin, ja se on tarkka jaloistaan. Se kuitenkin kaipaa ratsastajaltaan tukea ja apua ponnistuspaikkojen hakemiseen, jotta radasta suoriudutaan sujuvasti ja tasaisesti.
    Maastossa Kaapori on yhtä reipas kuin kentälläkin, ja vauhdikkaammilla lenkeillä se kuumuu melko herkästi. Liinakko on kuitenkin aina käsissä pysyvä tapaus, vaikka se kuinka tepastelisi ja pörheltäisi innostuksissaan - ratsastajan ei tarvitse kuin osoittaa istunnallaan oikea askellaji, ja siinä Kaapori myös pysyy.

Kisapaikoilla Kaaporin orimaisuus tulee parhaiten ilmi; ori hirnuu ja metelöi paljon, se liikkuu harvoin rauhallisessa käynnissä, ja se on jatkuvasti tarkkailemassa ympäristöään. Oria on helpoin liikuttaa selästä käsin, jolloin siihen pääsee vaikuttamaan niin istunnalla kuin ohjallakin. Verryttelyssä Kaapori on melko helppo saada keskittymään työntekoon, ja radalle päästyään ori tuntuu unohtaneen ympärillä olevat hevoset ja hälinän. Kaapori keskittyy aina täysillä suoritukseen ja ratsastajaansa, ja tekee aina parhaansa. © dookie

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Harmaanaaman Kullervo     emälinja - Tempperamentti

Näyttelytulokset

02.02.2018 Lily's Trotters, irtoSERT, päätuom. Jannica
19.09.2016 Eelinniemi, irtoSERT, päätuom. Jannica
13.05.2015 Heili, irtoSERT, päätuom. Kerppa

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

31.01.2017 - Päiväkirjamerkintä

Lumet ovat alkaneet jo uhkaavasti sulaa, vaikka nyt eletään vasta tammikuun viimeistä päivää. Helmikuu on ovella, ei kevät vielä saa tulla! Kaapori taitaa kyllä olla asiasta eri mieltä, sillä kyseisellä herralla on jo kovasti kevättä rinnassa. Päätin kuitenkin ottaa sen tänään ratsukseni ja suunnata maastoon. Ajoitin retkeni iltapäivälle kolmen kieppeille, jolloin aurinko teki pikku hiljaa jokapäiväistä katoamistemppuaan. Se maalasi kauniisti keltaisella valollaan puiden oksia. En saanut ketään kaveriksen, joten yritin parhaani mukaan vain nauttia maisemista, vaikka Kaapori höyrysi eteenpäin. Reitillämme oli paikoin hyvin jäistä, joten aika varovasti sai välillä kulkea. Kunnon revittelyjä ei siis tänään päästy tekemään, mutta juoskoot ori tarhassaan. Saa nähdä tuleeko tänä talvena vielä lisää lunta.

07.12.2016 - Estevalmennus, valmentajana Sippe

Vislan jälkeen Miljan vierellä maneesiin asteli näyttävä ori nimeltä Kaapori. Miljan lämppäillessä oria sileällä, minä siirryin rakentelemaan esteitä. Pitkälle sivulle tein kuuden esteen sarjan, jonka esteistä joka toinen oli kavaletti. Tämän tehtävän avulla Kaaporia saataisiin keskittymään paremmin, ja hyppäämään rauhallisemmin. Sarjan lisäksi tein maneesiin myös vähän pienemmän usean esteen tehtävän, joka sisälsi kaksi hyppyä. Ensin oli maapuomi auttamassa ponnistuspaikan hahmottamista noin kasikymppiselle okserille, sen jälkeen pari askelta ja kerta kerralta korotettava pysty. Verkkahypyiksi otettiiin juurikin tätä tehtävää niin, että esteet olivat pieniä ristikoita.

"Tuu vaan tänne ristikoille eka ravissa, ei haittaa jos laukka nousee tos esteiden välissä!" huikkasin maneesin toisella puolella Kaaporin selässä olevalle Miljalle. Kaapori odotti esteitä malttamattomana, mutta ihme kyllä pysyi ravilla. Ratsukko sai hypätä ristikot muutamaan otteeseen, ennen kuin nostin esteet takaisin isommiksi ja siirryimme sarjan pariin. Kaapori laukkasi esteille melko reippaassa temmossa. "Himmaa, himmaa, pidätä vaan rohkeesti istunnalla ja kädellä", sanoin Miljalle sarjan vierestä. Ratsastaja sai hiljennettyä hevosensa vauhtia, mutta hypyt sarjalla olivat turhan hätäisiä. "Tuu vaa uudestaan, reilusti pidätät tuolla esteidenki välissä etkä anna sen paketin lässähtää tos hypyissä!"

Sarjan jälkeen tultiin vielä toista tehtävää. "Tähän saat ottaa vähän reippaamman laukan mut ei kuitenkaa tietty mitää hillitöntä, semmone vähä pidempi askel ku on oksereita ja muuta!" huusin ohjeita Miljalle. Kaapori hyppäsi esteet hyvin, ja valmennuksen lopussa korotettava pysty oli jo vajaan metrikympin korkuinen.

16.08.2016 - Päiväkirjamerkintä

Vibaja oli luopumassa osasta hevosistaan ja kiinnostavia tapauksia oli niin monta, että lopulta onnistuin pari kuukautta takaperin tarjoamaan kotia jopa seitsemälle hevoselle. Näistä mielenkiintoisimma olivat Cecilié Studin kasvattama tamma Sannin Arina ja kirveltäjäläinen ori Kirveltäjän Karaatti. Arinasta kiinnostuin ihan puhtaasti siksi, että yritän haalia ceciliéstudilaisia talliin aina kun mahdollista ja tässä tapauksessa suku oli sellainen, jota minulla ei sieltä vielä ole ollut. Karaatista sen sijaan kiinnostuin ensisijaisesti siksi, että se on valjakkohevonen, niitä kun ei joka nurkalla tule vastaan. Ja hienona lisänä sitten vielä tämä vanha suku. Lisäksi tarjosin kotia viidelle muulle vanhasukuiselle hevoselle: orille Kaapori MÅ, sekä tammoille Sävyttömän Solina, Kotikunnaan Hilla, Rautakujan Lemmenleikki ja Haavelaakson Tetris.

Noin viikko sitten sain Vibajalta viestin, että hän myisi Kaaporin, Solinan, Hillan ja Tetriksen minulle. Riensin vielä samana iltana kirjoittamaan kauppakirjoja. Samalla tulin kysyneeksi olisiko Arinasta ja Karaatista mahdollista saada varsoja nyt kun kumpikaan ei vaihtanutkaan omistajaa. Arinan kohdalla Vibaja näytti heti vihreää valoa, mutta Karaatin kanssa saisin vielä odottaa. Uusien ostoksieni karsinoiden kuntoonlaittamisen, sekä tarhaus- ja liikutussuunnitelmien tekemisen lomassa etsiskelin Arinalle sopivaa oria. Lopulta päädyin valitsemaan Vibajan oman orin, Koistilan Jalon. Sovimme myös, että sekä Arina, että Jalo tulisivat minulle kilpailtavaksi.

Tänään heti aamusta kurvasin Vibajan tallin pihaan hakeakseni uudet hevoseni, kuten oli aiemmin sovittu. Hän oli laittanut jo hevoset matkustuskuntoon, joten pääsin heti lastaamaan niitä rekan kyytiin. Ensimmäisenä hain tallista Kaaporin. Tämän Mahtin kasvattaman orin isä on hieno KRJ-III- ja YLA1-palkittu Kelmi L, emä III-palkinnolle kantakirjattu Champion R.I. Pektus ja emän isä VIR MVA Ch Mesimarjan Vallaton, joka on kantakirjattu II-palkinnolla. Ja lähisuku on täynnä muita toinen toistaan hienompia suomenhevosia. Isälinja vie Harmaanaaman Kullervoon, kun taas emälinja Tempperamenttiin. Kilparadoilla Kaaporia ei ole vielä liiaksi tavattu, mutta tarkoituksena on jatkaa hyvin alkanutta uraa niin este-, kuin koulukentillä. Se hyppää metriä ja taitaa koulua Helppo A -tasoisesti. Jälkeläisiä sille on siunaantunut kaksi. Esikoinen on jo edesmennyt, mutta se on jättänyt oman jälkensä suomenhevosten sukuihin varsomalla kuusi ihastuttavaa varsaa. Myös kilparadoilla tuli menestystä. Toinen varsoista onkin melko tuore tapaus, joten tällä hetkellä se vasta opettelee hevosen elämää.

Kaapori asteli traileriin oikein nätisti. Se onkin isänsä tavoin oriksi ihmeellisen mukava käsitellä, kun taas emä osasi olla välillä aikamoinen jukuripää. Pääsin siis nopeasti hakemaan seuraavaa kyytiläistä. Ja kun lopulta viimeiset kolme oli saatu lastattua, kiitin kauniisti Vibajaa ja lähdin kuljettamaan nelikkoa uutta kotia kohti. Olipas harvinaisen mukava ja helppo hevostenhakureissu!