† Muistoissamme 11.03.2018

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	musta, 155 cm
syntynyt	30.10.2016, 26-vuotias
osaaminen	ko: Helppo A, re: 100 cm
rekisterinumero	VH17-018-0196
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

20.02.2017	KV-I (3v.)	44 p.
	rakenne: 8 p., käynti: 5 p., ravi: 4 p., laukka: 5 p. lisäpisteet: 3 p., suku: 19 p. Luokkavoittaja II (jaettu)
20.04.2017	KTK-III	65 p. (R-suunta)
	17 p. + 17 p. + 16 p. + 15 p.
11.12.2017	VSR jälkeläisluokka C
15.12.2017	KRJ-I	102,5 p.
	7,5 p. + 42 p. + 25 p. + 14,5 p. + 13,5 p.
20.12.2017	SLA-I	97 p.
	12 p. (3-3-3-3) + 20 p. + 25 p. + 20 p. + 20 p.
30.12.2017	YLA2	94 p.
	25 p. (14+11) + 29 p. (21+8) + 17 p. + 16 p. + 7 p.
31.01.2018	ERJ-I	109,5 p.
	8,5 p. + 43 p. + 25 p. + 19 p. + 14 p.

Hurma saa pikkutytöt huokailemaan kisakentän laidalla ihastuksista ja ratsastajan korviin kantautuu kommentit unelmien mustasta ratsusta. Ratsastaja pystyykin samaistumaan tuohon komeuteen, mutta muuten hänen tekisi mieli valaista, että komea ulkomuoto pääsee pettämään. Satujen uljasta mustaa ei tästä hevosesta ainakaan komean ulkomuodon lisäksi löydy, vaan Hurman hyvän liikkuvuuden eteen tulee osata ratsastaa ja tehdä pitkäjänteistä työtä. Ratsastajan keskittymisen herpaantuminen saa orissa aikaan esiintymisvaihteen päälle ja se tanssahtelee korskuen eteenpäin, joka saa pikkutytöt vieläkin enemmän haaveilun maailmaan.

Hurma on haastava hevonen, joka uppoutuu herkästi haaveilun maailmaan. Pahin haittapuoli on, ettei ori tunnu omaavan ollenkaan itsesuojeluvaistoa, se tekee hullunrohkeasti kaiken kanssa tuttavuutta ja on suoraan sanottuna suoraviivainen riskinottaja. Tarhasta hakiessa orin jaloista löytyy useimmiten pieniä naarmuja niin päästä kuin jaloista, pahemmilta tapaturmilta – ihme ja kumma – sen kanssa ollaan kuitenkin vältytty. Musta ori antaa itsensä kuuliaisesti kiinni ja päivästä riippuen se tulee kutsusta tarhanportille vastaan tai sitten sitä saa olla hakemassa tarhan kauimmaisesta nurkasta. Taluttaessa ori kompuroi jalkoihinsa tasaisellakin maalla, kun se ei muista katsella mihin on astumassa. Taluttajan tulisi muistaa jättää oriin hieman väliä, jos ei halua saada kavioita kannoillensa. Muuten taluttaessa seuraa kuuliaisesti sinne minne sitä ollaan viemässä, mutta kisapaikoilla orin tulee ilmoittaa suureen ääneen saapumisestaan ja nähdessään uuden hevosen lähestyvän sitä.

Hoitaessa Hurma on kotioloissa rauhallinen ja jämähtää siihen mihin se on asettanut harjauksen ajaksi. Kisapaikoilla orin ohi kulkiessa se hirnahtelee ja haluaa tietää mitä sen ympärillä tapahtuu, joten ylimääräinen liikehdintä astuu kuvioon. Musta ori antaa harjata itsensä jokapuolelta ja kaviot nousevat hyvin putsaamiseen. Uusien ihmisten kanssa ori testaa, onko kaviota pakko pitää ylhäällä, mutta nostaa kaviot uudelleen kuuliaisesti, mutta saattaa tempaista sen useamman kerran alas. Varusteet sujahtavat päälle hyvin satulasta loimiin.

Ratsuna Hurma on haastava, sillä se ei osaa varoa mitään ratsastuksen aikana ja jos ratsastaja ei osaa pyytää siltä tarpeeksi, lähtee ori tekemään omia johtopäätöksiä. Orin keskittyminen alkutunnista on puutteellinen ja se etenee kaula pitkänä maata laahaten, jos sitä ei lähde heti ratsastamaan reippaasti eteen. Alkutunnista ori on erittäin jäykkä ja sen pehmeäksi saaminen vaatii huolellisen läpiratsastamisen. Ori kyllästyy helposti liian samanlaisiin toistoihin, jolloin se lähtee jäykistymään uudelleen ja sen keskittyminen herpaantuu herkemmin. Näissä tilanteissa se myös alkaa keksiä omia sovelluksia vaadituille liikkeille, jos sen mielestä toistetaan liikaa samaa. Hurman kanssa tulee muistaa pitää treeni mahdollisimman monipuolisena.
    Kouluratsastuksessa ori ei ole mikään liitokavio, mutta päättäväisen kuskin kanssa se taitaa kouluratsastuskiemurat helppo A -tasolle. Orin vahvuuksia sileällä ratsastaessa, kun se on saanut hereille, on sen vahva eteenpäinpyrkivä liike-energia ja mukavasti istuttavat askellajit. Huonoina puolina voisi sanoa olevan orin liika ennakoiminen ja omien johtopäätösten vetäminen, jos se ei ymmärrä, tai ei halua ymmärtää, annettuja apuja.
    Esteratsuna Hurma on tyhmänrohkea ja se ponnistaisi esteille mitä kummallisimmista paikoista, jos ratsastaja ei osaa ratsastaa sitä esteille loppuun asti. Eriskummallisen lähestymisen lisäksi orilla on omintakeinen hyppytyyli, johon joutuu useamman kerran ratsastamaan ennen kuin siihen pääsee sisälle. Hypyt lähtevät joko erinomaisesti ylöspäin suuntautuvana, tai sitten ori hyppää vähän niin kuin tasajalkaa kenguruloikan tyylisesti esteiden yli. Näitä kahta hyppytyyliä ori vuorottelee esteeltä toiselle, vaikka lähestyminen olisi mennyt aivan nappiin, voi hypystä tulla aika kamalaa katsottavaa ja päinvastoin. Mustalla orilla esteitä ratsastaessa tulisikin sietää kummalliset lähestymiset ja hypyt sekä muistettava ratsastaa esteeltä esteelle. Matkustajaksi selässä ei kannata ryhtyä, sillä silloin Hurma lisää kengurunloikka hyppyjä ja todella kaukaa lähteviä hyppyjä. Oikean kuskin istuessa orin selässä, pääsee sen kanssa kilpailemaan metrin esteluokkia. © Viveka

Sukuselvitys

isälinja - Olli-Pekka     emälinja - Hallanvaara

KRJ-palkittuja sukulaisia

ieei. Railan Vilinteri, KRJ-II, ERJ-II, SLA-I, YLA2
ieee. Tummavieno, KRJ-II, ERJ-I, KERJ-I, YLA2
eeei. Hiisirikko, KTK-III, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-II, SLA-I, YLA1, jälkeläisluokka C
eeee. Hallanvaara, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-II, SLA-I, YLA2

Näyttelytulokset

28.01.2018 Susiraja, irtoSERT, päätuom. Sorel
02.04.2017 Loitsulähde, irtoSERT, päätuom. Kati

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

26.11.2017 - Päiväkirjamerkintä

Ajattelin aina, että Hurman kanssa mentäisiin ensimmäisenä ERJ:n laatuarvosteluun, sillä olen mieltänyt sen enemmän estehevoseksi, vaikkei se mikään unelmaratsu olekaan. Toisin kuitenkin kävi. Näinä yön viimeisinä tunteina päätin vielä ilmoittaa orin mukaan kolmen tamman lisäksi KRJ:n laatikseen. Hurman kolmesta pojasta ensimmäinen ja viimeinen ovat jo päässeet maistamaan kilpakenttien tomua, etenkin juuri kouluratsastuksen puolella. Mutta jos hyvin käy, tammikuussa on sitten estelaatiksen vuoro, sillä kovaa vauhtia näyttää pojat siitäkin lajista haalivan ruusukkeita. Saa nähdä mitä teen Hurman kanssa laatisten jälkeen, vähän jo nimittäin harkitsin sen myymistäkin. Luulen nimittäin, että se ei tule koskaan olemaan minulle isänsä veroinen hevonen. Mutta sen pojassa Hurmiohuijarissa voisi olla potentiaalia...

10.10.2017 - Päiväkirjamerkintä

Kun Hurman isälinjaa katsoo, on havaittavissa mielenkiintoinen yksityiskohta. Suurin osa isäorien jättämistä varsoista on nimittäin ollut orivarsoja. Ja tällä hetkellä tilanne on sellainen, että Hurman neljästä varsasta kolme ovat oreja. Sen isä Kaiholehdon Hurmiopoika jätti aikoinaan viisi varsaa, joista vain yksi oli tamma. Isän isä Huvitutin Nokipoika niin ikään on isä kahdelle orivarsalle. Myös iii. W.B. Wagner on omien sivujensa mukaan saanut kolme orijälkeläistä, mutta rekisteritiedot sanovat kylläkin muuta. Ilmeisesti nuorimman jälkeläisen kohdalle on vain jäänyt sivuille väärää tietoa, nimittäin rekisterissä se on tamma ja onpa se saanut varsankin (ja senkin orin kanssa). Saa nähdä miten mahdollisten tulevien varsojen kanssa käy ja mielenkiinnolla odotan, että jatkaako meillä asuva poika Hurmiohuijari isiensä viitoittamaa linjaa.

03.07.2017 - Estevalmennus, valmentajana Sippe

Komea musta suomenhevosori laukkasi Fiktion kentällä, välillä rennosti pärskien. Koivut kentän vieressä loivat suojaa sirkuttaville linnuille, ja kesäisen iltapäivän aurinko lämmitti mukavasti. "Tuu vaan taas sieltä tähän pääty-ympyrälle olevalle sokeripalalle laukassa, muista pitää katse kokoajan kunnolla siellä minne meet! Nyt kun tää tehtävä jatkuu tuolla lävistäjällä okserilla, niin sun täytyy olla tarkkaavaisena siellä ympyrällä jo jatkamassa tehtävää eteenpäin", ohjeistin kevyesti hionneen Hurman selässä istuvaa Miljaa. Nainen nyökkäsi, ja ohjasi Hurman ympyrälle. Ori otti pienelle kavaletille pari liioitellun suurta laukka-askelta ja hypyn jälkeen teki pienen hypähdyksen pää alhaalla, innoissaan. "Tuu toisen kerran heti perään, paremmin pidät kontrollin istunnalla ja puolipidätteillä!" neuvoin. Nyt Milja sai pidettyä Hurman paremmin hallinnassa, ja lyhyen sivun jälkeisestä kulmasta ratsukko kääntyi lävistäjälle. "Muista säilyttää kontrolli loppuun asti, käsiä viet vähän enemmän eteen ja ylös et saat sun kädestä pehmeemmän", sanoin Miljalle. Hurma leiskautti pinkki-valkoisen okserin yli leikiten, ja seuraavalla pääty-ympyrällä ratsastaja hidasti sen käyntiin. "Loistavaa, tosi hyvä hyppy tuli tälle ja hyvin sait pidettyä Hurman rauhallisena loppuun asti!", kehuin.

Seuraavana tehtävänä tultiin pystyn ja ruotsalaisen okserin suhteutettua linjaa. Hurma laukkasi hyvässä temmossa pystylle, ja hyppäsi sen yli mukavalla ilmavaralla. "Yks, kaks, kolme, neljä, viis, hyvä!" laskin askeleet ruotsalaiselle okserille ääneen. Vaikka este oli hieman erikoisempi, Hurma hyppäsi sen yli melko hyvällä tyylillä. Muutaman toiston jälkeen Miljan ja Hurman oli aika siirtyä loppuverkkailemaan vielä sileällä.

02.07.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Crimis

Sunnuntai-iltana saavuin Fiktioon valmentamaan paria suomenhevosta, joista ensimmäisenä vuorossa oli Fiktion Hurmanhenki eli Hurma. Komea ori todellakin hurmasi minut sillä sekunnilla, kun näin sen tekemässä alkuverryttelyjä Miljan kanssa kentällä. Orin musta karva kiilteli kauniissa ilta-auringossa, ja hetken vain seurailin ratsukon menoa. Hurma liikkui reippaasti eteenpäin ja käänteli korviaan tarkkaavaisena. Milja teki sen kanssa pysäytyksiä, peruutuksia ja voltteja. Hurma oli hyvin kuulolla ja hakeutui mutkattomasti muotoon. Minä sain vain ihailla orin vahvaa, kaartuvaa kaulaa kentän keskelle siirtyessäni.

"Otetaanpas ravia; kun saat kivan keskiravin niin taivutellaan pääty-ympyrällä", ohjeistin ratsukon ensimmäiselle tehtävälle. Hurma lähti halukkaasti raviin suorastaan huomaamattomilla pohjeavuilla. "Pohkeen ja ohjan väliin! Ei päästetä sitä lentoon kuitenkaan." Milja sai tehdä roimasti pidätteitä, jotta Hurman lennokas ravi saatiin koottua ja lyhennettyä. Orin askelten näkeminen sai minut kuitenkin muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa, ja otimme parin keskiravissa tehdyn ympyrän jälkeen lisättyä ravia pitkälle sivulle. Hurma venytti askeltaan upeasti. Lisätyt askellajit olivat selkeästi tämän hevosen bravuuri. Otimme ravityöskentelyn jälkeen myös lisättyä laukkaa. Se ei tuottanut Hurmalle ongelmia, joten jatkoimme laukassa vielä lyhennysten treenaamista, ympyrällä taivuttelua ja kolmikaarista kiemurauraa. Nopeaan tahtiin vaihtuvat tehtävät pitivät Hurman tarkkaavaisuuden huipussaan ja se antoi meille mitä hienompia suorituksia.

Laukan jälkeen ravailtiin vielä harjoitusravissa ja käynnissä tehtiin muutamat pohkeenväistöt molempiin suuntiin. Hurma kävi vielä laukkatehtävien jäljiltä kuumana ja väistöt menivät vähän turhan kiireisesti sinnepäin, joten saimme jonkin aikaa työstää niitä – mutta se tuotti tulosta. Onnistuneiden väistöjen jälkeen ori päästettiin kävelemään pitkin ohjin, ja valmentajana sain olla kokonaisuuteen oikein tyytyväinen.