rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
väri, säkäkorkeus | tummanpunarautias, 154 cm |
syntynyt | 20.09.2014, 19-vuotias (4v. 19.01.2015) |
osaaminen | ko: Helppo A, re: 80 cm |
rekisterinumero | VH14-018-1676 |
kasvattaja | alhippa, Taikakuun Kartano |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-III, SV-I, KRJ-I |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
Wuokko on paljastunut vekkuliksi ja rohkeaksi hevoseksi. Tammalla on tapana tunkea itsensä joka paikkaan, sellaisiinkin joihin se ei saisi mennä, mutta mikään ei estä tämän neidin menoa.
Hoidettavana oleminen on Wuokon mieleen, mutta välillä se innostuu tutkimaan lattialla lojuvaa harjalaatikkoa. Hyvin usein harjalaatikko on siirrettävä kauemmas, sillä oikein innostuessaan tamma alkaa heitellä harjoja pitkin karsinaa ja lopulta kaataa koko laatikon. Käytävällä tätä ongelmaa ei onneksi ole, sillä tällöin neiti ei edes laatikkoon yletä. Onneksi Wuokko on kärsivällinen, vaikkei sillä mitään tekemistä olisikaan harjauksen aikana. Välillä se kurkistaa taaksepäin ja hörähtää iloisesti. Se antaa harjata joka puolelta ilman vastalauseita ja on oppinut nostamaan myös kaviot silloin kun niitä putsataan.
Wuokko tarhataan aina muiden hevosten kanssa, sillä se ei kestä yksin olemista. Tamma on hyvin sosiaalinen ja tutustuu helposti muihin hevosiin. Se ei haasta juurikaan riitoja, vaan lähtee mielummin pois tilanteesta. Mitä tarhaukseen tulee, Wuokko on aina innokas pääsemään tarhaan. Joskus se saattaa lähteä jo portilta laukkaan, ennen kuin riimu ja naru on edes otettu pois. Tämä tapa tullaan vielä toivottavasti kitkemään pois. Tarhasta tamma tulee ihan mielellään myös pois, siksi siltä voikin riimun ottaa pois tarhaillessa. Taluttaessa Wuokko kävelee useimmiten reippaasti vierellä, mutta kesäisin se voi yrittää napata ruohotupsuja tienpientareelta.
Ratsastaessa Wuokko on reipas ja eteenpäinpyrkivä. Aluksi se saattaa olla hieman jäykkä, mutta hetken aikaa lämmiteltyä siitä tulee oikein miellyttävä ratsastaa. Wuokon ravi on pehmeää ja siinä on mukava istua harjoitusravissakin. Laukka on pyörivää ja hieman keinuvaa. Tamma on etevä kouluratsatuksessa ja taitaakin helppo A:n kouluohjelman, mutta myös joitakin asioita vaativasta B:stä. Vaativia luokkia emme kuitenkaan kisoissa lähde yrittämään. Maastoillessa Wuokko on erittäin luotettava, eikä se pelkää mitään. Tammalla on kilpailtu jonkin verran myös esteillä ja kenttäratsastuksessa, mutta lähinnä huvin ja hyödyn vuoksi. Mitään suurempia tavoitteita niiden lajien suhteen ei ole, vaikka hyppytekniikka Wuokolla onkin ihan ok.
rakenne 8 p., suku 10 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 6,3 p. + 5 p. (67.971%) = 44,3 p.
i. Kanteleen Pikku-Piru trt, 154 cm |
ii. Pikku Eemeli trt, 158 cm | iii. Kohjaniemen Sankari prn, 170 cm |
iie. Turhatar trt, 155 cm | ||
ie. Kanteleen Lumotar vrt, 150 cm | iei. Alokas Lunttaaja rt, 154 cm | |
iee. Sallin Suhari vkk, 156 cm | ||
e. Pikku-Wenla KTK-III vrt, 154 cm |
ei. Pikku-Kiituri rt, 156 cm | eii. Kiituri prt, 160 cm |
eie. Pikku-Piika vrt, 154 cm | ||
ee. Wiola vprt, 154 cm | eei. Into-Ilmari prt, 158 cm | |
eee. Wilma vprt, 155 cm |
〉 5 kpl: 2 oria, 2 tammaa
tamma | Fiktion Pellava | s. 25.01.2015 | KTK-kelpoinen, SV-II, KV-II | isä Milkan Kanervo |
---|---|---|---|---|
tamma | Fiktion Metsäkeiju | s. 04.03.2015 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Ryövärin Morrison |
ori | Fiktion Kaarnalaiva | s. 10.04.2015 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Fridan Maitokahvi |
ori | Fiktion Aleksis | s. 27.06.2015 | isä Riihikorven Asterix | |
ori | Fiktion Pikku-Ruhtinas | s. 04.08.2015 | KTK-III, SV-I, KV-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Haltiasalon Ruhtinas-Melkor |
〉 42 KRJ-sijoitusta, 20 ERJ-sijoitusta, 20 KERJ-sijoitusta, 6 Cup-sijoitusta
18.11.2014 Huvitutti, MVA-SERT (BIS3), päätuom. Pulmu N.
Päivän seuraavan valmennuksen oli tarkoitus alkaa miltei heti ensimmäisen päätyttyä, mutta hetken sain hengähtää. Käväisin vessassa ja kaadoin itselleni toisen kupillisen kahvia, jonka jälkeen suuntasin takaisin kentälle. Sen sisälläolohetken aikana oli aurinko ruvennut paistaa, ja siinähän tuli toppatakissa ihan lämmin! Heitettyäni takin pois, saapui ratsukkokin jo kentälle. Tällä kertaa valmennettavakseni saapui ihana rautias isomerkkinen tamma, jonka nimeksi paljastui Wuokko. Saatoin hieman nimelle naurahtaa, mutta itse tamma oli aivan ihana tapaus. Wuokko tuntui olevan todella eteenpäinpyrkiväinen, joten tehtiin alkuun hieman kontrolliharjoituksia, eli hieman ympyrätyöskentelyä, sekä paljon pysähdyksiä ja peruutuksia, jotta saatiin tammaa hieman rauhallisemmaksi. Wuokko tuntui hyvin rauhoittuvan, ja kun ympyrällä työskenneltiin, rupesi se takaosakin tulemaan mukaan heti alkumetreillä! Wuokko liikkui hyvin selän läpi, joten päästiin melko nopeasti ravailemaan, jossa pyrittiin heti alkuun hakemaan rentoa pyöreää muotoa käyttäen hyväksi kaikenlaisia kaarevia uria. Etenkin pienet voltit koettiin oikein hyviksi, ja Wuokko käytti aktiivisesti takaosaa ja astui volteilla hyvin ristiin. Kolmikaarisella kiemurauralla yritettiin tehdä oikein selkeä suoristus kaarrosten välissä, ja se osoittautui hieman hankalaksi, sillä suoristuksen piti tapahtua suhteellisen nopeasti. Wuokko kuitenkin kärsivällisesti jaksoi yrittää, ja loppujen lopuksi kumpaankin suuntaan tehtynä kiemuraurat onnistuivat loistavasti. Tehtiin loppuun vielä pitkillä sivuilla, sekä pituushalkaisijalla avotaivutusta, joka oli alkuun hieman hätäistä, mutta loppujen lopuksi saatiin pari oikein kivaa pätkää, joiden jälkeen rupesittekin sitten ravailemaan loppuraveja. Lopputunnista meillä olikin oikein pyöreänä liikkuva hevonen, joten oltiin tyytyväisiä.
Tällä kertaa ilmoittautuminen KRJ:n laatuarvosteluun on jäänyt allekirjoittaneelta viimetippaan. Vielä viimeisen ilmoittautumispäivän aamun valjetessa oli epäselvää ketkä neljä lähtisivät matkaani huhtikuun viidentenätoista päivänä. Ensimmäisenä syntyi päätös Lieskan mukaanottamisesta. Ori on jo kokenut konkari näissä puuhissa, sillä se on jo palkittu KERJ:n ja ERJ:n laatuarvosteluissa. Näissä kummassakin Lieska on saanut toisen palkinnon, mutta koulupuolella sillä on mahdollisuuksia jopa ensimmäiseen palkintoon.
Toiseksi mukaanlähtijäksi valikoitui Ronski. Olen ollut jo pitkään epävarma tämän herran laatistuttamisesta ja jossain vaiheessa olin jo varma, ettei se tule tätä päivää ikinä näkemään, mutta niin se mieli vain muuttuu. Ronskilla on viimeistään kesällä edessä myös VVJ:n laatuarvostelu. Sen jälkeläiskatraassa on pelkkiä tammoja ja näistä esikoinen sekä kuopus ovat pärjänneet kisoissa, niin koulussa kuin valjakkoajossa. Keskimmäistä ei olla vielä nähty kilparadoilla.
Koska tässä vaiheessa valinta oli osunut kahteen oriin, päätin, että loput kaksi olisivat sitten tammoja. Wuokolle napsahti kolmas paikka. Vaikka tamma onkin kilpaillut kouluratsastuksen lisäksi myös esteitä ja kenttää, on KRJ:n laatis ainoa lajilaatuarvostelu, jonne sen kanssa suunnataan. Tai mistä sen tietää, jos innostunkin vielä lähtemään tamman kanssa kilparadoille? Se päätös olisi kuitenkin tehtävä jo melko pian, sillä ikä alkaa jo painaa Wuokkoa. Se on kuitenkin selvää, että tamman kuopus Pikku-Ruhtinas tulee käymään läpi nuo kaikki kolme lajiarvostelua.
Lopulta kaikki laatikseen lähtijät alkoivat olla selvillä. Viimeisenä lisäsin ilmoittautumiseen Kirman tiedot. Se on oikeastaan ollut menossa jo varmaan ainakin puoli vuotta, mutta aika joku valmiimpi tapaus on kiilannut sen edelle. Kirmalla on siis ollut puutteita päiväkirjan puolella, mutta nyt se asia on vihdoin korjattu. Tammalla on neljä hienoa jälkeläistä, jotka ovat kaikki pärjänneet hienosti kilpailujen saralla. Vihma ja Kaunokukka ovat pärjänneet myös näyttelyissä emänsä tavoin.
Tämän porukan kanssa lähden tavoittelemaan vaatimattomasti ykköspalkintoja. Parin viikon päästä nähdään kuinka käy.
Pääsiäispäivään aamuna aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta. Lunta ei ollut maassa enää nimeksikään ja suurin osa jäljellä olevista pienistä kasoista suli pois päivän aikana. Iltapäivällä päätin pirauttaa Katille ja pyytää seurakseni maastoon. Olin jo laittanut hevoset valmiiksi kun hän viimein kaartoi Fiktion pihaan. "Kumman sä haluat?", huikkasin Katille hänen astuessa ulos autosta. "Ton, joka tunkee päätään sun taskuun", Kati vastasi. "Ok, se on Wuokko, mä otan sit tän Ronskin." Nousin Ronskin selkään samalla kun Kati vaihtoi kenkänsä ratsastussaappaisiin. Sitten hän nappasi Wuokon satunnaisesti meillä tallihommia tekevältä Piialta ja kiipesi kyytiin.
Alkumatka käveltiin leppoisasti käynnissä vieri vieressä kuulumisia vaihdellen, kun suuntasimme kentänkulmalta lähtevälle metsätielle. Ronski ja Wuokko eivät ole ikinä päässeet tekemään näin läheistä tuttavuutta, mutta se ei näyttänyt olevan ongelma eikä mikään. Se on jännä miten välillä oikein unohtaa sen tosiasian, että Ronski on kuin onkin ori, kun se ei melkein ikinä käyttädy orimaiseen tyyliin.
Ennen kuin siirryimme tieltä kapeammalle polulle, otimme muutamia ravipätkiä. Sitten matka jatkui hetken aikaa peräkanaa. Ronski edellä, Wuokko takana. Lopulta pääsimme pellon laitaan. Tarkoitus oli laukkailla pellolla, mutta koska muta ei houkutellut, päätimme jättää sen väliin. Niinpä talsimme pellon viertä, kunnes pääsimme toiselle metsätielle, joka on aiempaa tietä parempi laukkailuun. Wuokko tykitti innoissaan, mutta Ronski vaan mennä myöngersi. "Vaihdetaas hevosia, että mäkin pääsen laukkaamaan", sanoin. Niin vaihdoimme ratsuja ja minä viiletin Wuokon kanssa pätkän ja takaisin.
Kävellessämme takaisin tallille Ronski huomasi aivan loppumatkasta, että Wuokko onkin tamma! Niinpä se alkoi alkoi osoittaa ensimmäisiä kiinnostuksen merkkejä sitä kohtaan. Mutta ennen kuin herra pääsi kunnolla vauhtiin, oltiinkin jo pihassa ja kohta koko tamma oli kadonnut orin näköpiiristä omaan karsinaan. "Kuules herraseni, sä oot joskus vähän liian hidas. Ei niitä tammoja tolla tavalla hurmata", tuumin kun kävin viemässä sille porkkanan. Kati kertoi sen mököttäneen hetken aikaa ja kun hän oli saanut varusteet pois, se oli jo tullut kerjäämään rapsutuksia. "Eipä se tainnut loppujen lopuks paljoa välittää."
Tänään VSR järjesti tämän vuoden ensimmäisen osakilpailun 4- ja 5-vuotiaiden ikäryhmäkilpailuihin. 5-vuotias Wuokko osallistui luonnollisesti jälkimmäiseen luokkaan. Tässä ikäryhmässä oli yhteensä 18 nuorta suomenhevosta, joista valtaosa oli tammoja. Ensimmäisenä oli vuorossa koulukoe, jossa ratsastettiin Helppo C -ohjelma. Wuokko ei ollut ehtinyt vertyä vielä tarpeeksi, eikä jäykkä meno oikein miellyttänyt tuomareita. Yllätys. Tamma sijoittui viidenneksitoista. Seuraavana ratsastettu estekoe 80 sentin radalla ei sekään mennyt ihan putkeen. Osittain se oli kyllä ratsastajankin syytä, mutta Wuokko ei tänään ollut ihan parhaimmillaan. Sijoitus oli kuitenkin parempi kuin koulukokeessa, 13/15. Rakennearvostelu sentään meni ihan heittämällä ja sieltä tamma sai II-palkinnon. Se ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa paljoa auttanut. Eipähän silti jääty ikäryhmän viimeisiksi, vaan olimme ikäryhmän jaetulla toisiksi viimeisellä sijalla neljällätoista pisteellä.