Fiktion Vinteri
KTK-III, KERJ-III, SLA-I, SV-II
rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
väri, säkäkorkeus | punarautias, 143 cm |
syntynyt | 24.08.2016, 99-vuotias |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 90 cm, re: 90 cm |
rekisterinumero | VH16-018-1982 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Ratsastuskuvat © Kati
muut © Fiktio
20.11.2016 | SV-II (2v.) | 26,8 p. |
---|---|---|
rakenne 6,8 p., suku 10 p., käytöskoe 10 p. | ||
20.02.2017 | KTK-III | 66 p. (P-suunta) |
17 p. + 17 p. + 16 p. + 16 p. | ||
25.09.2017 | KERJ-III | 86 p. |
9 p. + 40 p. + 22 p. + 0 p. + 15 p. | ||
20.04.2018 | SLA-I | 97 p. |
14 p. (4-3-3-4) + 18 p. + 23 p. + 22 p. + 20 p. |
Vinteri on varsin mainio ori, jonka kanssa on mukava puuhailla. Ei ehkä ensisilmäyksellä näytä kaikkein herttaisimmalta tapaukselta, mutta todellisuudessa orilla on rutkasti kunnioitusta ihmisiin, vaikkei toisia kaviokkaita niin nätisti aina kohtelekaan. Harjatessa raudikko useimmiten seisoo nätisti aloillaan, kunhan on näennäisesti sidottu kiinni. Ei ole erityisen herkkä mistään, mutta kavioiden puhdistus saattaa olla toisiaan melkoisen työn tulos, sillä ori lepuuttaa jalkaa mielellään hoitajan kädellä. Varustaessa ori käyttäytyy siivosti eikä aiheuta ongelmia.
Tarhatessa ja laitumella Vinteri on ehdottomasti pomo eikä pelkää näyttää sitä niille joista ei pidä. Tästä syystä ori tarhataankin erittäin tarkasti harkittujen kavereiden kanssa tai sitten yksin. Ei Vinteri ketään potki tai vammauta, mutta arempien tapauksien ruokailu tai yleinen hengailu on Vinterin läsnä ollessa kaikkea muuta kuin rentouttavaa, sillä raudikko louskuttaa hampaitaan lähistöllä likimain koko ajan tai tuuppii pois heiniltä tai tekee muuta vastaavaa.
Ratsuna Vinteri on moitteeton työmyyrä, joka ei hermostu jokaisesta pienestä liikkeestä. Reipasliikkeinen ori on parhaimmillaan esteradoilla, mutta kyllä siltä sujuu kouluratsastuksenkin liikkeet. Mitenkään erityisen näyttävä kouluratsu Vinteri ei ole, mutta sen korvaa liikkeiden suorittamisen säntillisyys. Mikäli ratsastaja osaa hommansa, on Vinterin menoa kuitenkin ilo seurata.
Esteillä Vinteri on parhaimmillaan eikä sitä tarvitse kahdesti käskeä hyppäämään. Hyvän hyppytekniikan omaava suomalainen ei kavahda erikoisempiakaan somisteita, vaan menee yli vaikka talosta jos niin halutaan. Isohkon laukan omaava rautias ei ehkä ole kaikkein notkein, mutta vauhdilla saadaan toisten tiukoilla kaarteilla kurotut sekunnit umpeen.
Maastossa Vinteri on mukava kaveri, oli kyseessä sitten hyppytreeni tai vain rauhallinen sunnuntai kävely. Vaikka tarhassa ori on melkoinen pomottaja, ei sitä ratsastaessa seura haittaa. Useimmiten Vinteri ei suuremmin innostu kilpalaukasta, mutta kyllä sille reippaampikin meno maistuu. Hyppää perusesteet vaivattomasti, mutta erikoisempia rakennelmia varten kaipaa ratsastajalta tukea.
Matkustaminen ei ole orin lempipuuhaa, vaikka sen tekeekin useimmiten siivosti. Kisapaikalle päästyään ori rauhoittuu nopeasti, eikä viitsi turhia pröystäillä. Ei aiheuta varikolla suurta haloota, vaikka lämmitellessä saattaakin olla hieman huutelevaa sorttia. Itse kisasuorituksessa ori tuntuu ryhdistäytyvän ja käyttäytyvän arvonsa mukaisesti. © Jenna
Sukuselvitys
i. Liinahaan Valtteri rt, 155 cm | ii. Liinahaan Apasso km, 145 cm | iii. Liinahaan Uni-Muisto vprt, 140 cm |
iie. Madildo rt | ||
ie. HepoKullan Esikko rt | iei. Ch HepoKullan Tulilintu trt, 168 cm KTK-II, YLA2 |
|
iee. Ikivoima 155 cm | ||
e. Jekku-Liina prt, 141 cm KTK-III, KERJ-I, ERJ-I, SLA-I, YLA2, SV-II |
ei. Troijan Uusikuu tprt, 145 cm | eii. Unen Keikari prt, 155 cm |
eie. VIR MVA Ch Sukliksen Auringonsäde rt (lht), 145 cm KTK-II |
||
ee. Huurteen Venla rt, 142 cm ERJ-IV, YLA2 |
eei. Ch Metsätähden Pippuri 147 cm KTK-II |
|
eee. Metsätähden Kuiskaus rt, 139 cm KTK-III |
Katso myös kattavampi sukutaulu! isälinja - Harmaanaaman Kullervo emälinja - Aurinkorannan Avanti
Kilpailutulokset
44 KERJ-sijoitusta, 2 Cup-sijoitusta
Näyttelytulokset
21.06.2020 Haltiasalo, irtoSERT, päätuom. Vibaja
31.12.2016 Susiraja, irtoSERT, päätuom. vaapu
Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät
29.04.2017 - Maastoestevalmennus, valmentajana Sippe
Seuraavaksi lähdimmekin maneesista tallin puolelle laittamaan valmiiksi Fiktion Vinteri -oria, jota olin valmentanut kerran aikaisemminkin. Ori oli oman tammani Jekuttiinan puoliveli emän puolelta, vaikka ei luonteeltaan paljoa samalta vaikuttanutkaan Miljan laittaessa sitä kuntoon käytävällä.
Milja verkkasi Vinterin kanssa aluksi kentällä sileällä, jonka jälkeen avasin ratsukolle portin ja lähdimme maastoesterataa kohti. Olin suunnitellut, että valmennuksessa treenattaisiin lähinnä alashyppyä ja hautaa. Matkalla kerroin suunnitelmistani Miljalle, joka nyökkäsi hyväksyvästi Vinterin selästä.
Alashyppy ja hauta sijaitsivat samalla aukiolla, jonne saavuttuamme kertasin Miljalle vielä ohjeet. Alkuun esteitä hypättäisiin yksittäisinä, ja loppuun ne hypättäisiin vielä putkeen, yhdessä aukiolla sijaitsevan taloesteen kanssa. "Hyvä, sit alotellaan. Otetaan aluks vähän hyppyjä tähän haudalle. Nosta sieltä laukka ja tuu vaan!"", huusin Miljalle. Ratsukko teki voltin ja nosti hallitun laukan, vaikka Vinterille olisi ilmeestä päätellen kelvannut kovempikin vauhti. Hevonen hyppäsi haudan yli tottuneesti ja varmasti. Hautaa hypättiin vielä joitakin kertoja molemmista suunnista, ennen kuin siirryimme alashyppyyn.
"Tässä katot ette tuu liian reippaasti tähän, aavistuksen himmaat ennen hyppyy alas ja kerrot sille hevoselle et pitää mennä rauhassa", muistutin kypäränsä asentoa Vinterin selässä korjaavaa Miljaa. Ratsukko nosti laukan ja lähestyi estettä vieressäni. "Pidätä vähän, näin! Ohjaa saat antaa seuraavalla kerralla vähän enemmän hypyssä ettet jää yhtään sinne suuhun kii", neuvoin. Hetken harjoittelun jälkeen esteitä hypättiin vielä yhdessä, ja tämäkin sujui osaavalta ratsukolta kuin leikiten. Valmennus saatettiin siis päättää onnistuneisiin fiiliksiin, ja palasimme Fiktioon rauhallisen kävelyn merkeissä.
08.01.2017 - Nuorten ja aloittelevien ratsujen harjoituskilpailut
Pakkasin Loisteen ja Vinterin tavaroineen traileriin ja lähden ajelemaan kohti Stall Sjöholmaa. Siellä järjestettiin nuorille ja aloitteleville ratsuille tarkoitetut harjoituskilpailut kouluratsastuksen merkeissä. Olin ilmoittanut molemmat hevoset ensimmäiseen luokkaan, jossa ratsastettiin FEI Kouluratsastusohjelma 4-vuotiaille hevosille 2015 (avoin alle 5v ratsuille). Molempien kanssa sijoituin toiseksi, mutta Loisteen kanssa alkupäästä ja Vinterin kanssa loppupäästä laskettuna. Kaikki osallistujat saivat kommentin ja Vinterin osalta se kuului näin:
"Miljan hurmaavan näköinen Vinteri ei tainnut olla tänään parhaassa terässään muiden nuorten orien huutelujen kantautuessa areenalta ja pihalta sen korviin. Vinteri näytti selästään jännittyneeltä ja liikkeistä jäi uupumaan viimeinen silaus rentoutta ja lennokkuutta. Harjoituslaukkaan tuli pari pientä rikkoa, joista kuitenkin selvittiin nopeasti takaisin oikeaan askellajiin, sillä ori reagoi kaikesta huolimatta kiitettävästi Miljan apuihin.
30.12.2016 - Estevalmennus, valmentajana Sippe
Viimeinen valmennettava tältä päivältä oli nuorempi ori Fiktion Vinteri. Vaikka menisimme maastoesteille hyppäämään, pitäytyisimme helpoissa jutuissa hevosen nuoren iän vuoksi. Milja varusti Vinterin käytävällä, ja ori tyytyi vain kuopaisemaan pari kertaa hieman kärsimättömästi. Ulkona Milja nousi satulaan ja lähdimme kohti maastoesterataa. Matkalla Milja ravaili ja otti pieniä laukkapätkiä, jotta Vinterin lihakset lämpeäisivät. Nuori ori oli innokas ja pärski tohkeissaan aina laukan jälkeen.
Ensimmäiseksi hypättiin kahta pientä tukkia. Vinteristä huomasi, että sen hyppytekniikka oli vielä hieman hakusessa, sillä hypyt tulivat helposti liian kaukaa ja esteet ylittyivät aikamoisella ilmavaralla. Kehotin Miljaa rauhoittelemaan oria ja ratsastamaan napakasti esteille saakka niin, että hevonen ei pääsisi hyppäämään metritolkulla liian aikaisin. Hetken harjoittelun jälkeen Vinteri malttoi odottaa sopivalle etäisyydelle, ja Milja sai kehua hevosta vuolaasti.
Tukkien jälkeen kävelimme hieman eteenpäin, ja saavuimme pienelle banketille. Kehotin Miljaa hyppäämään banketin joitakin kertoja. Tämä este voisi olla aluksi hankala jos Vinteri luulisi, että koko banketin yli täytyy hypätä kerralla. Milja ravasi esteelle rauhassa, ja yllättäen Vinteri ei aluksi edes hypännyt. Se nousi varovasti banketin päälle ja laskeutui sitten yhtä varoen pienellä hypyllä maahan. Seuraavalla kerralla Vinteri oli jo rohkaistunut hieman, ja uskalsi hypätä esteen paremmin.
Viimeiseksi otettiin vielä hieman voimaharjoitusta jyrkällä mutta lyhyellä mäellä. Milja laskeutui tien vierestä alas pieneen metsikköön, josta johti leveähkö polku ylös. Rinne oli todella jyrkkä mutta tiesin, että se olisi hyvää ketteryys- ja voimaharjoittelua Vinterille. Milja otti alhaalta mäkeen ravin, mutta Vinteri nosti hieman ennen ylämäkeä laukan kuten oli tarkoituskin. Vinteri loikki mäen ylös melko helposti, ja Milja kehui hevosta. Milja halusi tulla mäen vielä kerran, ja tämän jälkeen lähdimme rauhassa takaisin kohti Fiktiota.