Fiktio

virtuaalinen suomenhevostalli

† 17. helmikuuta 2013 - MUISTOSIVUT

Fiktion Veela

Veela on rauhallinen ja joka tilanteessa hyvin käytttäytyvä. Toisinsanoen Veela on siis erittäin rauhallinen persoona ja sen kanssa pärjää kuka tahansa, sillä neiti ei lutkauta korviaan edes pikkulasten riemunkiljahduksille. Oikeastaan se on niin, että mitä enemmän sen ympärillä on hälinää, sitä turvallisemmaksi ja mukavammaksi tamma tuntee olonsa. Ei siis ihme, että Veela ei ole moksiskaan, vaikka astelisi yhtäkkiä aivan uppo-oudon tallin pihalla ja pian pitäisi vieläpä samaisen tallin kentällä tai maneesissa kilpailla. Trailerissakin neiti on aivan kuin kotonaan. Näin voimme siis päätellä, että Veela on myös hyvin sopeutuvainen.

Ihanin asia, mitä Veela tietää, on se, että saa olla harjattavana ja hellittävänä. Juuri näiden ansiosta tamma jaksaa iloita jokaisesta päivästä, eikä se ole koskaan huonolla tuulella. Ellei sitten kiima-aikaa lasketa. Hoitaessa tamma seisoo nätisti aloillaan ja antaa harjata joka puolelta, tosin vatsaa se aristaa hiukan, varsinkin kiima-aikaan. Kaviot tamma nostaa nätisti, oli kyseessä sitten minä tai kengittäjä. Varusteiden laitto sujuu suht hyvin, vaikka joskus Veelalla on tapana pullistella. Suojat ja pintelitkin on helppo laittaa. Talutettaessa neiti kävelee kauniisti vierellä, eikä yritä vetää muihin suuntiin.

Ratsastaessa tammaa ei tarvitse monesti käskeä eteenpäin, vaan pienet avut riittävät oikein hyvin. Kovakouraisia otteita se ei edes siedä. Maastoillessa ei pelkää yhtään sen enempää, kuin kentällä tai maneesissakaan. Esteitäkin Veela hyppii joten kuten, mutta tyyli on sen verran kömpelö, ettei kovin suuria esteitä sen kanssa mennä ja niitäkin vain rauhassa kotikentällä.

Veela käy oikein mielellään kilpailuissa tai siltä se ainakin vaikuttaa. Aluksi ilmassa voi olla pientä jännitystä, mutta päästessään suorittamaan rataa, se on jo täysin rauhallinen ja on innoissaan. Kunniakierroksella neiti tekee kunnon ilopukit ja koitapas sitten pysyä kyydissä, kun neiti nostaa takapäänsä oikein kunnolla ilmaan. Näyttelyissä Veela haluaa olla kaikkein kaunein ja se yrittää välttää tilanteita joissa voisi likaantua tai harja sotkeentua. Tuomareille se poseeraa niin hyvin kuin osaa.

---

• SV-I-palkittu 28. syyskuuta 2010: rakenne 7 p., suku 9 p., käytöskoe 6,5 p. + 8 p. = 30,5 p.
• YLA2-palkittu 18. huhtikuuta 2012: 32 p. + 30 p. + 29 p. + 34 p. = 125 p.
• KRJ-II-palkittu 15. jouluuuta 2012: 19 p. (6+7+6) - 40 p. - 22 p. - 12 p. - 5,5 p. = 98,5 p.

---

Sukuselvitys

isälinja - Tiitun Elmo     emälinja - Tiitun Vilima

i. Punarautias Tiitun Elmo muutti Fiktioon kesällä 2010. Oriin kasvattaja Taina Tiittanen oli meille jo ennestään tuttu, sillä hän on kasvattanut myös Veelan emän Tiitun Viliman, sekä meiltä pois muuttaneen Viliman puolisiskon Tiitun Sailan. Luonteeltaan Elmo oli joustava, helposti kaikkien tahtoon taipuva, rauhallinen herra. Se kilpaili hyvällä menestyksellä kouluratsastuskilpailuissa helpoissa luokissa. Oriille kertyi viisi jälkeläistä, kolme tammaa ja kaksi oria, joista toinen sittemmin ruunattiin. Elmo palkittiin Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa II-palkinnolla, Kouluratsujen laatuarvostelussa III-palkinnolla ja Yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Elmo menehtyi 26-vuotiaana maaliskuussa 2012.

ii. Luonteellaan ja ulkonäöllään ihastuttanut Tiitun Aarre on maineikas kouluratsu. Se on kilpaillut menestyksekkäästi aina kansallisella tasolla asti ja ollut jo hyvin pitkään käytetty siitosori. Jälkeläisissä on lukuisia kouluradoilla menestyneitä hevosia, sekä muutama kenttäratsukin. Kaikenkaikkiaan Aarteella on kuutisenkymmentä jälkeläistä. Nykyään ikä alkaa jo painaa herraa ja se viettääkin hyvin ansaittuja eläkepäiviään.

iii. Jo edesmennyt ori Tiitun Elmeri oli aikansa tunnetuimpia jalostusoreja ja mitä enemmän orille kilpailevia jälkeläisiä tuli sen enemmän kysyntää sille tuli. Se jätti nimittäin todella hyvää suorituskykyä ja liikettä, jälkeläisiä syntyi yhteensä viisikymmentäkolme. Ori oli myös erittäin miellyttävä luonteinen ja niitti myös omistajiensa palkintokaappiin rutkasti täytettä koulukilpailuista saamilla ruusukkeilla ja pokaaleilla.

iie. Erittäin kauniin punarautias, lähes kuparinhohtoinen Villamo oli ehdoton näyttelystara. Se omasi ehdottoman hyvän rakenteet, kauniit liikkeet ja nappasi aina kärkisijat näyttelyistä johon se vietiin. Tamma ei omistajansa harmitukseksi toiminut kouluaitojen sisällä kovin kaksisesti ja esteillä oli aikamoinen keilaaja joten se siirrettiin jo varhain jalostukseen ja varsoja sille syntyi seitsämän kappaletta.

ie. Kirstiina tulee upeasta koulusuvusta, mutta itse se ei ole juurikaan kilpaillut, vaan on saanut olla jatkamassa sukuaan eteenpäin. Kahdella ensimmäisellä jälkeläisellä (Tiitun Elmolla ja Tiitun Auroralla) on jo omiakin jälkeläisiä. Kirstiinan kaikki neljä ensimmäistä varsaa ovat kasvaneet ja kehittyneet hienoiksi kouluratsuiksi ja viimeisin, joka on 2-vuotias, vaikuttaa erittäin lupaavalta. Kirstiina starttasi muutamissa kilpailuissa 4- ja 5-vuotiskausillaan.

iei. Erittäin tummanpunarautias, joissain valoissa lähes musta ori Töminä on kilpaillut kouluratsastuksessa ulkomaita myöden edustaessaan suomea muummuassa pohjoismaiden mestaruuskisoissa. Näyttävä luonteeltaan kiltti - lähes ruunamainen ori on palkittu kantakirjassa kolmannella palkinnolla. Ori oli hyvin kysytty jalostuksessa ja sen näkeekin orin isossa varsakatraassa, niitäkun syntyi huikeat 78 kappaletta.

iee. Rautias pienhevosmittoihin jäänyt tamma Hilkka oli luonteeltaan hyvin äkkipikainen ja häslä. Siellä missä tämä tamma meni tuntui myös tapahtuvan ja kaiken hauskan lisäksi tamma oli mestari kahlekuningatar ja karkuteillä harvase päivä. Kisarintamalla tamma menestyi etenkin kouluratsastuksen parissa, mutta sai mainetta ja kunniaa myös esteradoilla. Varsoja tammalle siunaantui kaksi vaikkakin yritystä oli useampana vuonna.

e. Tiitun Vilima oli tosiaan samalta kasvattajalta kuin Veelan isäkin. Tämä raudikko tamma oli eläessään hieno kouluratsu, joka menestyikin helpoissa luokissa hienosti. Kuuden varsan emä palkittiin Suomenhevosten laatuarvostelussa II-palkinnolla ja Yleislaatuarvostelussa kolmannella. Vilima oli symppis suomenhevostamma, joka ei pienestä hätkähtänyt ja tuli toimeen kaikkien kanssa. Tamma laukkasi vihreämmille laitumille 18. kesäkuuta 2011 39-vuotiaana.

ei. Punarautias Tiitun Jeremias on tullut tutuksi kouluradoilta. Temperamenttinen ori on nuoresta pitäen ollut hankala käsitellä, mutta taitonsa se on totisesti kouluradoilla näyttänyt. Erityisesti sen liikkeet ovat ihastuttaneet katsojia. Pikkuhiljaa ori on siirtymässä täyspäiväiseksi siitosoriiksi ja sille onkin jo kovasti kysyntää.

eii. Monipuolinen Tiitun Janne ei valitettavasti edes 14-vuotispäiväänsä nähnyt, sillä onnettomuudessa pahoin loukkaantunut ori jouduttiin lopettamaan. Kisauran ollessa täysillä käynnissä, oriin päälajina oli esteratsastus. Siinä sivussa se kilpaili satunnaisesti kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa. "Vapaa-ajalla" oli Janne usein myös työhevosen hommissa. Luonteeltaan ori oli jämerä suomalaismies.

eie. Eloisa Suvi-Suomi menestyi aikanaan kouluratsuna ja onkin periyttänyt taitojaan jälkeläisilleen. Hoitaessa tamma on toisinaan kärttyinen, mutta selästäkäsin oikein miellyttävä. Näyttelyissäkin Suvi on menestynyt varsin hyvin.

ee. Tiitun Venla on kilpaillut kouluratsastuksessa aluetasolla ja menestynytkin kohtalaisen hyvin. Luonteeltaan tamma on hyvin perus suomenhevonen ja väritykseltäänkin liinaharjainen rautias. Tällä hetkellä Venla toimii täysin siitostammana ja varsoja onkin tähän mennessä kertynyt viisi. Tamma alkaa kuitenkin olla jo varsin iäkäs, että ajatus viimeisen varsan teettämisestä alkaa olla ajankohtainen.

eei. Taavetti oli komea kouluori, jota käytettiin myös paljon jalostukseen. Se kilpaili aina kansallisella tasolla asti ja kiersi hurjasti näyttelyissä, eikä ruusukkeista ollut pulaa. Ori kantakirjattiin I-palkinnolla erinomaisin pistein. Jälkeläisiä sille syntyi kaikenkaikkiaan lähemmäs sata, joista iso osa on omalla tahollaan niittänyt menestystä. Taavetti menehtyi 27-vuotiaana.

eee. Liinaharjainen raudikko Sinilaakson Henni kilpaili pari vuotta koulukilpailuissa, kunnes loukkasi jalkansa sen verran pahasti, ettei treenit ja kilpailut tulleet kysymykseenkään. Sen jälkeen tammalla ratsasteltiin kevyesti kotikentällä tai maastossa ja teetettiin pari varsaa. Jalkavaivojen äityessä todella pahoiksi tamma päädyttiin lopettamaan 18 vuoden iässä.

---

Jälkeläiset

⟩ 4 kpl: 2 oria, 2 tammaa

tamma	Fiktion Vellamo	s. 17.07.2011	KTK-III, KRJ-II	isä Milkan Jasperi
ori	Fiktion Kelo	s. 19.09.2011	KTK-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista	isä Fiktion Kultipoju
tamma	Fiktion Valkia	s. 12.12.2011	KTK-III, SV-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista	isä Jalmari Luned
ori	Fiktion Vertti	s. 02.07.2012	KTK-III, SV-I, sijoituksia ratsastuskilpailuista	isä Kaarnan Iltasoihtu