Fiktio

virtuaalinen suomenhevostalli

† 9. kesäkuuta 2013 - MUISTOSIVUT

Tulitikkutyttö

Tytti muistuttaa luonteeltaan ehkä enemmän tyyliin arabialaista täysiveristä, kuin suomenhevosta. Se on nimittäin hieno leidi ja oikea nirppanokka. Se ei juurikaan siedä toisia tammoja, mutta oreille lirkuttelee mielellään. Jäädessään huomiotta tamma tulee mustasukkaiseksi ja voi murjottaa monen päivän ajan.

Esteitähän tämä neiti ei hypi, eikä vesilätäköihin astu. Maastoilu sen kanssa onkin aina yhtä tuskaista. Se on mestari keksimään säikkymisen aiheita. Kouluratsastus sen sijaan on Tytin alaa, kunhan olosuhteet ovat suotuisat. Se kuuntelee ratsastajaansa melko hyvin, vaikka toisinaan sillä onkin vähän tapana liioitella liikkeitään. Tamma on energinen, kiimassa hieman hankalammin hallittavissa ja käsiteltävissä.

Kilpailuissa tamma käy mielellään, saahan se siellä kaipaamaansa huomiota. Tosin trailerin kanssa se ei aina ole aivan sujut, joten joskus saa jonkin aikaa taistella, ennen kuin tamma saadaan kyytiin. Ihan aina ei kilpailut mene putkeen, sillä Tytti keskittyy enemmän keimailuun ja poseeraamiseen, kuin itse kilpailusuoritukseen. Kun hyvin käy ja päästään sijoituksille, on neiti elementissään palkintojen jaossa.

Hoitotilanteissa Tytti on kuin kotonaan, mutta kaiken on oltava tip top, ennen kuin puunauksen saa lopettaa. Kavioita putsatessa tamma olettaa, että hoitaja jaksaa pitää sen jalkaa ylhäällä koko ajan, eikä siis itse juuri vaivaudu kannattelemaan jalkaansa. Erityisen paljon Tytti pitää siitä, kun se pestään oikein kunnolla. Mikään ei voita vastapestyä kuontaloa. Eläinlääkäri ja Tytti eivät ole mitään parhaita ystäviä, yleensä tamma joutuu pienoiseen paniikkiin hänet nähdessään. Kengittäjän kanssa se tulee paremmin toimeen, mutta ei mitenkään erikoisemmin nauti hänenkään toimista.

---

• SLA-II-palkittu 28. maaliskuuta 2011: 16 p. + 22 p. + 18 p. + 20 p. + 6 p. = 82 p.
  

  1. Hyvät tyypit ja leimat. 4 p.
  2. Liikkuu etupainoisesti. Pitkät askeleet, takaosa tulee hyvin alle laukassa. 8 p.
  3. Yleisilme hyvä. 4 p.

• KRJ-II-palkittu 15. syyskuuta 2012: 24 p. (7+9+8) + 40 p. + 15 p. + 12 p. + 8 p. = 99 p.

---

Sukuselvitys

Tytin isä, Väkevä Hannu, on suurella egolla varustettu ori. Tämä tummanruunikko katseenvangitsija on Satumaan suomenhevostilan ylpeys. Luonteeltaan ori on tulinen siinä missä Tyttikin. Sähäkästä luonteestaan huolimatta Hannu on hienoliikkeinen kouluratsu, jonka menestyksekäs ura on tuonut sille useita ruusukkeita ja pokaaleja lajin parissa. Suomen lisäksi ori on vieraillut myös ruotsalaisilla kouluradoilla tuoden muutaman sinikeltaisen ruusukkeen kotitallilleen. Jalostukseen Hannua ei ole vielä käytetty yhtä jalostuskautta enempää, mutta upea rakenne ja hienot liikkeet varmasti ovat kysyttyjä vielä seuraavilla jalostuskausilla.

Tuhma Jussi on Tytin isänisä. Se on kerrassaan upea, valjakkoajossa ja kouluratsastuksessa vaikuttanut ori. Jussi on saanut kylmäpäisen ja kestävän suomenhevosen maineen menestyttyään vaativissakin valjakkoajoluokissa kouluratsastuksen ohella. Ori on rauhallinen, helposti käsiteltävissä ja raameiltaan mainio! Moni nimi valjakkoihmisten huulilla on lähtöisin tästä kaverista, mutta myös muutama hieno nykypäivän kouluratsukin tunnustautuu Jussin varsaksi.

Tyhmeliini oli erittäin upea, kulomusta suomenhevosori. Tytin isänisänisällä oli huomattavan raskas rakenne, mutta siitä huolimatta se oli ketterä kuin mikä! Esteillä tämä ori oli melkoinen katastrofi, mutta koulussa raskaasta juntista tuli sievä ja tanssahteleva kouluratsu. Jussin, Hannun ja Tytin upeat ja liitävät liikkeet ovat varmasti täältä lähtöisin. Ori lopetettiin jännevamman takia upean koulu- ja jalostusuran jälkeen.

Isänisänemä Neilikka on suoraan sanottuna Tyhmeliinin vastakohta – siro, sporttimallinen suomenhevonen, joka on kaukana rauhallisesti suomenhevosesta! Esteillä suorastaan dynamiitiksi muuttuva tamma kilpaili sekä esteillä että koulussa menestyksekkäästi. Sähäkkä, yhden ihmisen ratsu. Neilikka siirtyi siitostammaksi kun sillä havaittiin jaloissa pientä vikaa, joka esti kilpailutavoitteisen treenaamisen esteillä.

Tytin isänemä on kaunis tummanpunarautias Valesatu. Tamma teki aikoinaan hienon koulu-uran paitsi Suomessa, niin myös Ruotsissa ja Tanskassa. Satu on yhä Satumaan suomenhevostilan omistuksessa, ja toimii nykyään täysin siitostammana. Tamma kerää joka vuosi menestystä tamma- ja varsanäyttelyissä toinen toistaan hienompien jälkeläistensä kanssa. Hieno rakenne ja erityisen sähäkkä, tammamainen luonne luovat Sadusta erittäin hienon paketin, josta varmasti saadaan lisää upeita jälkeläisiä!

Valesadun isä, Tytin isänemäisä, on Maahinen. Ori oli kerrassaan lupaava nuorempana, voitti oman ikäluokkansa laatuarvostelut ja koulukokeet kevyesti. Omistajiensa harmiksi Maahinen teloi itsensä tarhassa vasta 7-vuotiaana kahden koulukauden jälkeen. 9-9-10 –liikkeet tuntuivat valuneen hukkaan sillä nimenomaisella hetkellä, mutta ori saatiin kuitenkin kuntoutettua siten, että nykyään se on kevyessä ratsastuskäytössä ja toimii pääosin varsin suosittuna jalostusorina.

Satu Tytöstä on Tytin isänemänemä, kerrassaan loistokas suomenhevostamma. Nuorena tammasta sanottiin, ettei sen pää tulisi kestämään kilpailemista, mutta toisin kävi. Kasvattaja vaali tammaa kotona pitkän aikaa, valmentautui kaikessa rauhassa, ja lopulta räjäytti potin voittaessaan Suomen mestaruuden kouluratsastuksessa heti ensimmäisellä kilpailukaudella. Tammalla on toistaiseksi vain kaksi varsaa, mutta aktiivisen kisauran saapuessa päätökseensä, saamme varmasti nähdä lisää, upeita jälkeläisiä!

Tytin emä, kulomusta Keijukaiskumpu, on myös Satumaan suomenhevostilan omistuksessa. Tammalla on kerrassaan upea, kouluratsastuksessa paljolti vaikuttanut sukutaulu hienoilla nimillä varustettuna. Keijulla itsellään ei ole paljoakaan vielä kilpailtu, mutta se on menestynyt näyttelyissä erittäin hyvin. Tytti on sen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa varsa, ja vasta Tytin jälkeen aloitettiin kouluratsastuksessa kilpaileminen. Tamma onkin sijoittunut useaan otteeseen kärkisijoille!

Satumaan suomenhevostila omistin aikoinaan myös Tytin emänisän, Tittelintuuren, joka kuitenkin ruunattiin ja myytiin harrasteratsuksi myöhemmin. 4-vuotiaana se voitti oman ikäluokkansa kouluratsastuskokeen ja sai kaikista askellajeistaan puhtaan kympin. Menestyksekkään koulu-uran päätteeksi ruunaa oli kahdella jalostuskaudella käytettävissä, ja sillä on useita hienoja jälkeläisiä. Nykyään Tuure toimii harrasteratsuna kun ruunan pää ei enää kestänyt suuren tallin menoa.

Tytin emänisänisä on Outolintu. Koko sukutauluun poiketen tämä hevonen on täysi esteratsu – kuumuva, sporttinen ja vauhdikas. Luonteeltaan Outolintu ei ollut ihan jokapäiväinen suomenhevonen, varmuuden ja lojaalisuuden sijasta ori oli säpsy seinillehyppijä ja melkoinen erakko niin ihmisten kuin hevostenkin suhteen. Kuitenkin kerrassaan mainio kouluratsu, ja jopa yhden jalostuskauden tehnyt.

Maleena oli leiskuvan punarautias suomenpienhevostamma, melkoisen räikeä poikkeus kokonsa osalta Tytin sukutaulussa. Tamman emänisänemä oli tosiaankin pienhevoskokoa, mutta kaikki tämän jälkeläiset ovat ylittäneet pienhevossäkäkorkeuden. Maleenalla kilpailtiin satunnaisesti kouluratsastuksessa, mutta hienon sukunsa puolesta se toimitti lähinnä siitostamman virkaa. Kuitenkin kultapäivinään tamma oli kouluratsastuksessa alueensa valmennusrenkaassa ja menestyi mukavasti! Tamma kuoli kuudennen varsansa kohdalla synnytyskomplikaatioihin.

Upea, musta Lumikuningatar on Tytin emänemä. Tämä tamma lumoaa paitsi ulkomuodollaan, myös erittäin hienolla luonteellaan. Lumi on uskomattoman nöyrä ja miellyttämisenhaluinen, ja moni kertookin tamman olevan mukavin suomenhevosratsu aikoihin. Se yrittää aina kaikkensa, mikä on tuonut ratsukolle useita sinivalkoisia ja sinikeltaisia ruusukkeita. Lisäksi Lumi on palkittu tamma- ja varsanäyttelyssä ensimmäisen jälkeläisensä, Keijuaiskummun, kanssa.

Lumikuningattaren vanhemmat ovat kummatkin upeita mustia, Tytin emänemänisä Siniparta vielä erittäin raamikas kulomusta. Sekä kenttä- että koulu- kuin esteratsastuksessakin kilpaillut ori on joka tytön unelma! Sporttinen, reipas ja pystyharjainen kulomusta, jonka luonnekin on vertaansa vailla. Nöyrä ja rehellinen ori, upeat askeleet, luottohevonen ja pehmeä hyppytekniikka. Jalostusorina Siniparta on toiminut toistaiseksi vain kaksi kautta, mutta jälkeläisiä katsoen laatu korvaa määrän!

Villijoutsen, Tytin emänemänemä, on täysin musta tamma. Vilmalla on myöskin kokeiltu hieman kaikenlaista, mutta omistaja on jämähtänyt kenttäratsastukseen. Ratsukko onkin vienyt kahtena vuotena peräkkäin piirimestaruuden kyseisessä lajissa. Tammalla on kerrassaan loistava luonne, se on erittäin ihmisrakas ja yrittää aina miellyttää ratsastajaa parhaansa mukaan! © robert, kiitos!

---

Jälkeläiset

⟩ 3 kpl: 1 ori, 2 tammaa

ori	Fiktion Kultipoju	s. 27.12.2010	VIR MA Ch, SV-I, KTK-II, KRJ-I	isä Kultimo
tamma	Fiktion Selina	s. 21.06.2011	KTK-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista	isä Vinkare
tamma	Fiktion Triinu	s. 05.01.2012		isä Konsti