Ventoksen Seili
KTK-III, KERJ-III, SV-I, EV-II
| rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
|---|---|
| väri, säkäkorkeus | rautias, 155 cm |
| syntynyt | 16.08.2014, 14-vuotias |
| osaaminen | ko: Helppo A, re: 100 cm, me: 90 cm (Helppo) |
| rekisterinumero | VH14-018-1674 |
| kasvattaja | yaren, Ventos |
| omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
| 20.10.2014 | SV-I (2v.) | 32 p. |
|---|---|---|
| rakenne 7 p., suku 10 p., käytöskoe 15 p. | ||
| 20.10.2014 | EV-II (2v.) | 31 p. |
| 7 p. + 7 p. + 8 p. + 5 p. + 4 p. | ||
| 20.11.2015 | KTK-III | 68 p. (R-suunta) |
| 17 p. + 18 p. + 17 p. + 16 p. | ||
| 25.12.2016 | KERJ-III | 83 p. |
| 6,5 p. + 40 p. + 22 p. + 0 p. + 11,5 p. | ||
Seili muutti meille elokuun loppupuolella. Tamma on ensimmäinen omistamani Ventoksen kasvatti ikinä, tosin olihan talli pitkään tauollakin. Seilille oli parikin nimivaihtoehtoa ja pähkäilin pitkään Seilin ja Hertan välillä. Hertta viittaa mm. isän nimeen, joka on Ristiseiska. Toisaalta miellän nimen samanhenkiseksi kuin Seilin emälinjan aloittava Meitin Pipsa, minkä vuoksi tämän nimen valitseminen houkutti suuresti. Päädyin kuitenkin valitsemaan vähän erikoisemman nimen, joka kuitenkin on samanhenkinen emän nimen kanssa.
Tämä tamma on ulkonäöllisesti melko perinteinen suomenhevonen: kaunis keskikokoinen raudikko. Sen silmissä on lempeä ja rauhallinen katse, joka oikein huokuu viisautta. Myös käyttötarkoituksiltaan tamma on melko ihanne, sillä siltä taittuu niin koulu kuin esteet, kenttäratojakaan unohtamatta. Siispä Seili on oikein mainio harrastekaveri, eikä se kisahevosenakaan kenenkään varjoon jää!
Hoitaessa Seili on rauhallinen ja lempeä, oikein asiallinen hevonen. Se rakastaa varsinkin perheen pienimpiä, ja antaakin kaikenkokoisten ihmisten hoivata ja helliä. Tamma nauttii erityisen paljon pitkistä rapsutteluhetkistä, ja varsinkin sään kohdalta rapsutellessa tamma usein lerputtaa alahuultaan ja sulkee silmänsä. Seilillä ei ole elämässä kiire mihinkään, ja se onkin todella mukava myös satuloitaessa. Mitään pullisteluja tai päänviskomisia se ei edes yritä, ja sen kanssa pääseekin yleensä nopeasti treenaamaan. Talutustilanteissa Seili on rauhallinen ja ihmistä kunnioittava. Se ei rynni tai ohittele, eikä kiima-aikanakaan alennu huutelemaan oreille. Jos joku herrasmies sattuu kulkemaan pää pystyssä ohitse, Seili saattaa sitä vilkaista, muttei tee sen kummempia iskuyrityksiä. Eläinlääkärin käynneistä ja kengittäjästä Seili jopa nauttii, sillä se on aivan mahdottoman ihmisystävällinen. Eläinlääkäriä pitää aina tervehtiä ja rapsutuksia pyytää, mutta hän saa toki myös hoitaa asiansa ilman häiriköintiä. Seilin ihanaa luonnetta onkin kehuttu usein omistajalle, sillä kukapa ei rakastaisi tätä hurmaavaa viilipyttyä!
Sileällä työskenneltäessä Seiliä pitää aluksi jonkin verran aktivoida ja ratsastaa tehokkaasti. Kun hevosesta on herätelty menohalut alkaa treenikin sujua reippaammin, ja tammasta saa oikein hienoa liikettä irti. Mistään keskittymisvaikeuksista rautias ei kärsi, ja se ottaakin työnteon tosissaan. Jos kerran tehdään niin miksei sitten samantien tehdä kunnolla! Esteillä hevosesta löytyykin jo enemmän virtaa, vaikka se ei todellakaan lähde käsistä. Rauhallisesta tammasta kuoriutuu oikea estetykki, johon voi luottaa aina sataprosenttisesti. Seili ei ikinä juokse ohi, ja kieltääkin vain aivan pakollisissa tilanteissa. Tamma osaa hyvin korjata ja parannella ratsastajansa pieniä virheitä, ja osaakin itse katsoa niin laukat kuin ponnistuspaikatkin. Siinä missä tammalta löytyy virtaa esteillä, niin odottakaas vaan kun päästään maastoesteille! Heppa lähtee kuin tykillä ammuttu heti kun vain saa pienenkin avun, ja kiitää radalla kuin tuulispää. Siinä vaiheessa ratsastajan tärkein tehtävä on pysyä selässä, sillä hevonen osaa hoitaa hyppäämisen oikein hyvin myös itse. Kunhan vain muistat vähän avittaa mihin suuntaan sitä mentiinkään, niin tässä on sinulle mitä oivallisin kenttäpeli!
Kisapaikalla Seili on vähintäänkin yhtä ihana kuin kotona, ja sen loistavaa luonnetta onkin tultu ihailemaan myös kisapaikalla. Seili saakin todella usein omistajansa ylpeäksi, sillä kunniakierroksia ja sinivalkoisia ruusukkeita on saatu aivan kiitettävä määrä. © Penelopeia
Sukuselvitys
| i. Ristiseiska AR rt, 152 cm KRJ-III, KERJ-III, ERJ-III, YLA1 |
ii. Marjametsän Aatu rt, 149 cm | iii. Taikakuun Valveuni tprt, 155 cm |
| iie. Marjametsän Kuiskaus 160 cm | ||
| ie. Bellin Yllätys rt, 156 cm SLA-I |
iei. VIR MVA Ch Haperon Tihku rt, 158 cm KTK-III, YLA1 |
|
| iee. Kastanja prt, 144 cm KTK-III, ERJ-III |
||
| e. Ventoksen Aallokas rt, 155 cm |
ei. Raadelman Vässykkä vprt, 156 cm KTK-III |
eii. VIR MVA Ch Keinumäen Väiski vrt, 159 cm KTK-II |
| eie. VIR MVA Ch Tuikkeen Hissu rt, 153 cm YLA2 |
||
| ee. Ch Sannin Werililja klm, 154 cm KTK-III, KRJ-II, ERJ-III, YLA1 |
eei. Sannin Miro rt, 152 cm | |
| eee. Sannin Wilhelmiina prt, 157 cm YLA2 |
isälinja - Sepitys emälinja - Meitin Pipsa
Jälkeläiset
1 kpl: 1 ori, 0 tammaa
| ori | Tulisalama | s. 21.11.2020 | isä Viehättävän Tuliukkonen |
|---|
Kilpailutulokset
41 KRJ-sijoitusta, 41 KERJ-sijoitusta, 41 ERJ-sijoitusta, 6 Cup-sijoitusta
KRJ
KERJ
ERJ
31.07.2015 - VSR-Cup - Susiraja - 90 cm - 6/84
31.05.2015 - VSR-Cup - Susiraja - 100 cm - 2/51
30.04.2015 - VSR-Cup - Susiraja - 90 cm - 1/63
28.02.2015 - VSR-Cup - Susiraja - 90 cm - 2/76
31.12.2014 - VSR-Cup - VSR - Aloittelijaluokka - 2/5
Näyttelytulokset
21.09.2015 Rohkelikko, RCH (4½-5-5-4-4-4½-3½-4-3-3=40,5p), tuom. dookie
Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät
11.10.2016 - Päiväkirjamerkintä (kestävyystreeniä maastossa), kirjoittanut VP
Tänään Fiktioon päästyäni tiedossa ei ollut totuttuun tapaan valmennuksia, vaan lähdin Miljan pyynnöstä työstämään muutamaa hevosta maastoon intervallitreenit mielessä. Fiktion talliin astuttuani minua vastassa oli iloinen tallihenkilökunta, joka oli jo ottanut söpön punarautiaan tamman käytävälle harjaukseen. "Hah, mähän saavuin juuri parahiksi. Mä käyn vielä vessassa, niin oon sitten valmis." Naurahin tallityöntekijälle, joka oli juuri pukemassa Seilin päälle varusteita. Maastoon päästyäni annoin matkaavoittavin askelein kävelevän tamman kävellä melko pitkät alkukäynnit, jonka jälkeen lähdin työstämään tammaa apujen väliin tekemällä muutaman väistöaskeleen siksakväistöjä käynnissä ja ravissa. Seili vaikutti varsin kivalle tammalle; se eteni hyvin omalla moottorilla ja tuntui suhtautuvan työstämiseen ihan positiivisesti. Tamman lihasten verryteltyä annoin sen laukata vielä hieman vajaa kilometrin melko rentoa laukkaa, jonka päätteeksi teimme ensimmäiset välikäynnit. Tamman pärskiessä tyytyväisenä keräsin ohjat takaisin käteen ja kannustin tamman ensimmäiseen laukkavetoon - ja sehän muuten lähti! En enää yhtään ihmetellyt, miksi tallityöntekijät olivat tirskuneet tamman olevan maastossa kuin tykinkuula, sillä tamman venyttäessä yhä pidempään laukka-askeleeseen mietin todenteolla, että allanihan tuntuu olevan varsin kestävä kenttäratsu. Laukkavetojen välissä huolehdin, että tamman syke pääsee myös laskemaan ja aina laukatessa pyysin tammalta pienen pientä rutistuta yhä tehokkaampien laukka-askeleiden aikaansaamiseksi. Pitkät, puolentunnin loppukäynnit tehtyämme saavuimme vihdoin takaisiin Fiktioon jossa tamma pääsi lämpimän vesisuihkun alle valuttamaan suurimmat hiet kaivoon. Tamman pestyäni heitin sille vielä kuivatusloimen niskaan, jonka päätteeksi se pääsi kylmäyssuojien kanssa karsinaan.