rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
väri, säkäkorkeus | punarautias, 156 cm |
syntynyt | 14.06.2012, 27-vuotias (4v. 13.10.2012) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 65 cm |
rekisterinumero | VH12-018-0546 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-III, SV-II, 46 sijoitusta |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Vibaja
Loviisa on tallimme yksi pahimmista arkajaloista, se pelkää vähän ja kaikkea. Tamma on muuten kiltti, mutta saattaa säikähtäessään rynniä surutta päälle, joten ikinä sitä ei voi hoitaa ihan omissa maailmoissaan. Muutenkin käsittelyn on oltava rauhallista. Loviisan ongelmiin kuuluu myös kaveririippuvuus, jos se joutuu yksin talliin on show ihan hirmuinen ja jos hermonsa haluua säilyttää on aina parempi ottaakin tammalle joku kaveri hoitotoimien ajaksi. Taluttaessa tamman kanssa saa olla koko ajan tarkkana, se saattaa pelätä välillä tuttujakin asioita, tässäkin toki auttaa jos rinnalla on joku tuttu kaveri tuomassa tukea ja turvaa. Erikoistoimet sujuvat sikäli hyvin, kengitys sujuu ilman ongelmia, eläinlääkäri toimen yleensä mukisematta, pesu pienen tärinän säestyksellä hyvin. Klippaus on kuitenkin asia johon Loviisa ei suostu, joten tamma saa niin sanotusti pitää karvansa.
Loviisa on periaatteessa oikeinkin mukava ratsu, nöyrä ja yritteliäs ja jokseenkin kiireinen, mutta valitettavan usein tamman arkuus pilaa koko pakan. Loviisa pelkää milloin mitäkin, kaikkein pahin asia on ehdottomasti maneesin ovipääty ja jos ratsastuksen aikookin suorittaa maneesissa kannattaa alkuverkka suorittaa suosiolla ovipäädyssä. Loviisalla on mukavat liikkeet, ne ovat melko kevyet ja lennokkaat mitä suomenhevosilla ei aina edes näe. Istua etenkään tamman ravissa ei olekkaan sitten niin mukavaa, mutta eivät ne pahimmasta päästä ole. Loviisan paras puoli on se, että vaikka se arka onkin, ei sen reaktio kestä kovin kauaa, joten sikäli hommiin ei tule järin suuria katkoja. Lähinnä Loviisan pakoon lähdöt ovat muutaman laukka-askeleen mittaisia. Loviisan arkuudesta johtuen ei se sovi esteille lainkaan, kouluratojen kukkapurkit aiheuttavat välillä kauhua, niin kuvitelkaa ne puomien alle. Tamma yksinkertaisesti kieltää tälläiset monsteriesteet kaukaa. Myöskään maastoilu ei ole Loviisan kanssa kovinkaan rentouttavaa.
Reissaaminen on tämän tamman kanssa työn ja tuskan takana, se tarvitsee suurinpiirtein kilon pumpulia korviinsa, jotta ei saisi paniikkikohtausta kuljetuksen aikana ja silti tamma stressaa aina kuljetusloimensa läpimäräksi hiestä, joten varaloimi pitää olla mukana. Uusissa paikoissa Loviisa on aika paniikkiherkkä ja surutta ryntäilee päälle jos jotain säikähtää. Paras tamman kanssa onkin aina ottaa kaveri mukaan jos menee vaikka uuteen maneesiin tai vastaavaa. Tutusta laumakaverista tamma saa kuin ihmeen kaupalla turvaa. Radan koristeisiin kannattaa tutustua huolella, jottei Loviisa keksi kesken rataa jonkun kukkapuskan takana piilevän monsteria.
rakenne 6 p., suku 10 p., käytöskoe 10 p. = 26 p.
rakenne 6 p., suku 10 p., käytöskoe 10 p., ratsastuskoe 6,8 p. + 7 p. (64.895%), luonne 15 p. = 54,8 p.
- Pitkä runko, lihasköyhä kaula, lyhyet vuohiset, vtj kintereessä pieni jänispatti.
R-suunta, pisteet: 16 p. + 16 p. + 15 p. + 15 p. = 62 p.
i. Wuorelan Vänrikki KTK-II rt, 168 cm |
ii. Marsalkka KTK-II vrt, 170 cm | iii. Sotamies vrt, 165 cm |
iie. V.K. Soilikki prt, 158 cm | ||
ie. Harmatar sh, prt, 150 cm | iei. Elon Harma tprt, 165 cm | |
iee. Virna vrt, 158 cm | ||
e. Lasikriisi KAT KTK-II vprt, 155 cm |
ei. Lakean Roope Aadolf KTK-II rt, 153cm | eii. Riemu Roope prt, 156 cm |
eie. Lennon Liinu rt, 153 cm | ||
ee. Kapriella vprt, 154cm | eei. Jääskammo vprt, 164 cm | |
eee. Viimakuuron Suvivirsi vkk, 143 cm |
isälinja - Marsalkka emälinja - Kapriella
〉 3 kpl: 1 ori, 2 tammaa
ori | Fiktion Riuska | s. 31.01.2013 | KTK-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Sannin Sirius |
---|---|---|---|---|
tamma | Fiktion Lootus | s. 07.10.2013 | isä Fiktion Petrus | |
tamma | Fiktion Lumivuokko | s. 02.12.2014 | isä Ulapan Kalliorikko |
〉 42 KRJ-sijoitusta, 2 VSR-sijoitusta, 2 Cup-sijoitusta
Ratsukko verrytteli itsenäisesti kentällä, kuten olin pyytänyt, ja meno näytti varsin hyvältä. Tosin samantein kun menin itse kentälle, ratsuna ollut Loviisa pelästyi minua. Reaktio oli nopea, mutta lyhyt. Ratsastaja kertoikin samantein ratsun olevan lähes kaikkea pelästyvä arkajalka, joten tässäkin valmennuksessa olisi työnsarkaa. Pyysin ratsukkoa menemään vielä hieman laukkaa, jotta tämäkin askellaji olisi valmiiksi hieman vilaistuna ja Loviisa käytetty kaikissa askellajeissa ennenkuin aloitamme varsinaisen valmentautumisen.
Ensimmäisenä ratsukko sai liikkua ravissa pitkin kaviouraa, ei turhan reippaassa, mutta ei liian töpöttävässäkään. Ratsastajasta tuntuvin sopivin välein ratsukko sai tehdä 10m ravivoltteja. Alkuun Loviisa oli hieman liikaa asettuneena sisään, joka aiheutti ulkovalan valumisen ulospäin. Pyysin ratsastajaa pitämään selkeämmät ulkoavut mukana koko voltin ajan ja asetuksen sisään vain pienenä ohjan siirtämisenä hieman sivulle. Kokonaisen kierroksen jälkeen ratsukko sai tehdä täyskaarron, jotta molempia puolia tulee tasaisesti jumpattua.
Ravityöskenletyn sujuttua hyvin siirryimme laukan pariin. Olin ensin ajatellut volttikahdeksikkoa kentän päädyssä, mutta Losiiva tuntui olevan niin jännittynyt ensinalkuun, että päädyin ensin ottamaan ratsukon pääty-ympyrälle ihan vain työstämään laukkaa. Pyrkimys oli saada tamma rentoutumaan. Ratsastaja selässä osasi olla varsin rauhallinen ja pieni apuinen, eli sopivasti ratsun tukena, mutta ei liian painostava. Loviisa hieman rentoutuikin, mutta ei täysin toivomallani tavalla, joten päädyin vaihtamaan volttikahdeksikon kolmikaariseen kiemurauraa, jossa keskimmäinen kaari suoritetaan vastalaukassa. Ratsukko selviytyi tehtävästä hyvin ilman ongelmia, toisinsanoen ratsastaja huomasi hyvissä ajoin, että Loviisa mahdollisesti pyrkii vaihtamaan laukan tai tiputtamaan raville, joten laukka-apu oli kokoajan sopivasti hollilla.
Loppuverryttelyn ratsukko sai tehdä itsenäisesti ravissa. Loviisa on varsin mukavasti liikkuva tamma, mutta selkeästi taipuvainen hieman myös jännittymään. Tämä liittynee suoraan tamman arkuuten. Ratsastaja näyttää tietävän hyvin mistä naruista tämän tamman kanssa pitää vetää jotta homma toimii. Ihailtavan rauhallista työskentelyä erittäin huomaamattomin, mutta selkein avuin.