† 31. elokuuta 2014 - MUISTOSIVUT
Marren on tarkoitus osallistua helmikuussa Kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun. Valmisteluja tätä varten on tehty tamman koko Fiktiossa olon ajan ja viimein ollemme siinä pisteessä, että osallistuminen on todellakin mahdollista. Tammallahan on takanaan huikea ura kouluratsastuksessa; 48 sijoitusta, joista yhdeksän on voittoja. Lisäpisteitä pamahtaa tilille mm. kantakirjapalkinnosta, sekä isän ja emän isän KRJ-palkinnoista. Eiköhän sieltä ainakin II-palkinto olisi tulossa, pieni mahdollisuus on kyllä I-palkintoonkin. Jäämme jännityksellä odottamaan laatuarvostelupäivää, joka on 15. helmikuuta.
Tänään syntyi Marren kolmas jälkeläinen. Orivarsa on oikein komea läsipää sukkajalka, aivan kuten oikean suokin olla pitää. Eipä jäänyt siis harmittamaan, vaikkei siitä isän tavoin tullut voikkoa. Mutta nimen kanssa jatketaan isän kanssa tutuksi tullutta teemaa, sillä pikkumies nimettiin Fiktion Voitonhuudoksi. Marre itsekin oli oikein tyytyväinen varsan viimein tullessa maailman, sillä tammalla oli ollut loppuvaiheessa melko tukalat oltavat. Eikä se ollut ainut syy tyytyväisyyteen, kyllähän se nyt varsoja rakastaa! Varsinkin kun edellisen oman varsan syntymästä on jo aikaa.
valmentajan kommentti: Saavuin Fiktioon valmentamaan Miljaa ja Marrea ja ratsukko olikin jo kentällä hyppäämässä pieniä ristikkoja lämmittelyksi. Hetken kentän laidalla menoa katseltuani astelin kentälle ja suunnittelin tulevaa valmennusta rakentamalla muutaman pienen pystyn sekä innarin. Marrella oli energiaa ja se näytti hyvinkin eteenpäinpyrkivältä. Milja sai istua selässä tiiviisti ja rajoittaa istunnalla tamman liikettä. Ensin ratsukko sai hypätä pieniä, n. 50-60cm korkuisia pystyjä eri suunnista ja ottaa niitä myös vinoon. Tamma oli tarkka hypyissään ja hyppäsi hyvistä kohdista. Miljan ei juuri tarvinnut muuta tehdä kuin ohjata Marre oikealle esteelle. Imu esteelle oli kova. Pystyjen jälkeen otettiin innaria, jossa ratsukolla oli vähän vaikeuksia ja hapuilua. Pikkuisen treenin myötä innarikin alkoi sujua ja rakensin ratsukolle vielä kilpailuharjoitusmielessä metrin radan, jossa oli seitsemän estettä. Kaksi niistä oli oksereita, yksi trippeli ja loput normaaleja pystyesteitä. Milja ja Marre aloittivat radan hyvillä mielin ja koko radan ajan huutelin ratsukolle pieniä vinkkejä, jotka selkeästi auttoivat ratsukon työskentelyssä. Milja muisti hyvin puolipidätteet tamman rauhoittamiseksi ja rata selvitettiin ilman kieltoja ja vain yhdellä pudotuksella. Olin todella tyytyväinen ratsukon työskentelyyn ja valmennus lopetettiin verkkahyppyihin ja huolellisiin loppukäynteihin.
Marre pääsee pian muuttamaan uuteen kotiinsa Fiktioon, sillä tamma siirtyi tänään minun omistukseeni. Tamma on jo 15-vuotias, joten sillä on takanaan monenlaisia kokemuksia yhdessä parin eri omistajan kanssa. Se on menestynyt hienosti kouluratsastuksessa, mutta kunhan se on kotiutunut ja pääsemme treenaamaan, niin lähdemme vielä starttaamaan joitakin kertoja kyseisessä lajissa. Esteradoillakin Marrea on nähty, katsotaan nähdäänkö jatkossakin, tällöin tosin korkeintaan harvakseltaan. Marrella on myös yksi orijälkeläinen ja kilpailu-uran päätyttyä tamma pääsee jatkamaan sukuaan enemmänkin.
valmentajan kommentti: Alkutunnista käynnissä ja ravissa verryteltäessä Marre tunti kankealta ja joltain ihan muulta kuin kouluratsulta. Tehtävänä oli verrytellä suht vapaasti ravissa sekä käynnissä tehden ympyröitä, isoja voltteja ja muita sen suuntaisia. Käynnissä tahti oli kaukana pehmeästä ja energisestä, mutta se olkoon sallittua, kun tamma ei ollut vielä vertynyt kunnolla. Ravissa tahti meinasi kiihtyä liiankin reippaaksi, varsinkin avoimilla pitkillä sivuilla. Pidätteet olivat ahkerassa käytössä, samoin käyntiin siirtymiset ja parit pysähdyksetkin taisitte tehdä. Marre vaikutti liiankin innokkaalta menijältä, eikä oikein malttanut asettua aloilleen.
Pian verryttelytuokio oli ohitse ja ensimmäinen varsinainen tehtävä oli tulossa. Ohjeistin teitä tulemaan lävistäjää pitkin käynnissä ja tehden siihen pohkeenväistön. Pari ensimmäistä kertaa meni penkin alle, kun Marre ei malttanut kuunnella apujasi, vaan kulki vahvasti suoraan kohti uraa astumatta yhden yhtä ristiaskelta. Kolmas kerta toden sanoo ja saitkin tamman menemään paremmin. Nätti pohkeenväistöhän teiltä irtosi. Teitte pohkeenväistön käynnissä vielä muutaman kerran, joista kaikki oli ihan hyviä suorituksia. Ravissa suoritukset olivat ihan hyvin, vaikkakin tasaisemmat väistöt olisivat olleet parempia. Marre vaikutti hieman yhteistyöhaluttomalta puremalla kuolaimeen ja välittämättä pidätteistäsi.
Toiseen suuntaan jälleen ensimmäinen kerta oli hieman tahmea ja olisin halunnut nähdä hieman jyrkemmän väistön. Seuraavalla kerralla paransit ja väistö olikin oikein onnistunut ja tasaisen jyrkkä koko matkan. Marre kulki edelleen hieman liian reippaasti eteen ja parempia suorituksia olisin voinut nähdä, mikäli tamma olisi kulkenut rauhallisemmin apujesi alla.
Pidimme pienen kävelytuokion, jonka aikana rentouduit selässä ja tuokion jälkeen apusi ja ratsastamisesi muutenkin oli pehmeämpää. Ratsastit enemmän istunnalla ja muistutin kevyestä kädestä aina ajoittain. Marre kulki pyöreänä työskennellen selällään ja takapäällään huomattavasti paremmin mitä ennen kävelytaukoa.
Seuraava tehtävä olisikin suoritettava laukassa. Ohjeistin teitä tekemään kolmikaarisen kiemurauran siten, että keskihalkaisijan kohdalle tulee käyntiin siirtyminen ja myötälaukan nosto käynnistä. Näin ollen kaikki kaarteet tulevat myötälaukassa. Ratsastit jo heti ensimmäisellä kerralla tarkat tiet. Marre laukkasi hyvää komitahtista, energistä laukkaa, jota oli ilmeisesti helppo hallita. Siirtyminen käyntiin keskihalkaisijan kohdalla oli hieman töksähtävä. Pehmeämmät avut ja siirtyminen enemmän istunnalla auttaisi kovasti. Myötälaukan nostamisen suhteen ongelmia ei ollut.
Kolmikaarisia tehdessä saittekin keskittyä siirtymisiin aika paljon, sillä saitte tehdä saman tehtävän niin kauan, kunnes näin kummankin siirtymisen pehmeänä ja hyvin valmisteltuna. Siihen meni pieni tovi, kunnes maltoit valmistella ja ratsastaa siirtymisen oikeasti kunnolla ja tekemään töitä selässäkin. Siirtymiset onnistuivat näin ollen hienosti ja päästiin jatkamaan vielä toiseen suuntaan. Kehotin sinua tekemään samanlaiset siirtymiset kuin äsken, niin tehtävä onnistuisi teidän osalta oikein hienosti. Muutama ensimmäinen kerta oli kohtalainen, mutta sitten suoriuduittekin iloisena yllätyksenä lähestulkoon täydellisesti. Marre laukkasi aktiivisena kuunnellen mitä siltä pyysit. Valmistelit siirtymiset käyntiin hyvin ja niistä tuli tasaisia ja tarkkoja, ei yhtään raviaskeleita tai muutakaan matelua. Ratsastit tarkat tiet ja suoriuduitte aivan loistavasti. Saitte kummatkin paljon kehuja ja tämän päivän laukkailut saivat jäädä tähän.
Iloisin mielin jatkoimme vielä lopputunnin tehtävään, mikä oli ravilisäykset pitkillä sivuilla. Kehotin sinua olemaan tarkkana sen suhteen, että Marre lähtee lisäykseen sinun merkistäsi ilman ennakointia ja siihen, että lisäys loppuu silloin kun sinä annat selässä merkin, eikä vasta parin metrin päästä. Ensimmäisellä kerralla itse lisäys oli näyttävä ja saitkin Marren menemään pyöreässä muodossa pitkin raviaskelin. Siirtyminen takaisin normaalin ravin tahtiin oli hieman töksähtävä ja käytit hieman liian voimakkaita apuja. Seuraavalla kerralla paransit hyvin ja siirtymisestä tulikin pehmeämpi ja sulavampi.
Tämän päivän valmentauminen taisikin olla tässä. Kotona voisitte harjoitella sellaisia tehtäviä, missä vaaditaan tarkkuutta (esimerkiksi siirtymisiä jokaisen kirjaimen kohdalla, vain muutama askel käyntiä, muutama askel ravia, taas käyntiä yms.). Muista ratsastaa painoavuilla, sillä Marre tuntuu kuuntelevan niitäkin oikein hyvin. Pehmeä ja kevyt käsi on myöskin tärkeä osa ratsastusta varsinkin Marrella. Yritä muistutella itseäsi pitkin tunti siitä, niin saat Marren menemään yhä hienosti, mitä tänään lopputunnin aikana.
valmentajan kommentti: Marre asteli kentälle varsin kiukkuinen ilme päällä. Vyön kiristyskin ärsytti kummasti, piti oikein pukittaa. Ratsastaja näytti kuitenkin tietävän varsin hyvin miten hevosta ratsastetaan ja palautti suokinjuntturan takaisin ruotuun. Marre teki ratsastajan venyttelystä varsin haastavaa laiskottelemalla etanan vauhtia. Muutama terävä näpsäytys raipalla sai sen kuitenkin kävelemään edes kohtalaisesti. Otimme ohjat tuntumalle ja Marre yritti käyttää heti tilanteen hyväkseen, se laski päätään alas ja nojasi kuolaimeen. Opetin ratsastajaa ravistamaan toistaa ohjaa kevyesti, jolloin hevonen ei voi nojata. Se tepsikin hyvin ja Marresta alkoi löytyä mukavasti potkua. Väistöt se suoritti ajatuksen kanssa, joskin siltä voisi vaatia vähän jyrkempääkin väistämistä.
Jaoin ryhmän kahdelle neliölle, jossa harjoittelimme avotaivutusta. Suoralla Marre taipui kauniisti, kunhan ratsastaja muistaa pitää painon tasaisesti keskellä. Kiemurauralla taivutukset eivät olleetkaan enää niin yksinkertaisia ja ratsastaja joutui tosissaan hikoilemaan. Loppujen lopuksi tehtävä sujui kohtalaisesti. Tulitte pääty-ympyrälle kolmansina. Marre nosti heti käskystä kauniin laukan ja kokosikin askeltaan mukavasti. Keskilaukkaan siirtyminen ponnisti hyvin takajaloista, mutta ei ollut läheskään yhtä pyörivää kuin koottu laukka. Muutamien siirtymien jälkeen keskilaukastakin saatiin mukavan tahdikas ja pyöreä. Ravailitte vielä hetken kentän toisessa päädyssä, jonka jälkeen lähdimme maastoon. Marrella oli vauhti päällä ja se meinasi jyrätä edellä olevat hevoset kuin höyryjuna. Muutaman poikittamisen jälkeen se kuitenkin ymmärsi pysyä jonon hännillä.