rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
väri, säkäkorkeus | punarautias, 144 cm |
synytynyt | 27.07.2011, 19-vuotias (3v. 26.10.2011) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 55 cm |
rekisterinumero | VH11-018-1514 |
kasvattaja | Crystal, Vaapukka |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-II, VIR MVA Ch, KRJ-I, SLA-I, YLA2, jälkeläisluokka C |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Ipsu
Vaapukan Pirunviulu on pieni symppis ori, jonka tutut tuntevat "vaatimattomasti" vain Iirona. Hirmuisen kiva kaveri, joka viihtyy todella hyvin ihmisten seurassa. Välillä tuntuu sen olevan läheisriippuvainen, kun oripoika tahtoisi tulla ihan syliin saakka halimaan. Se ei myöskään viihdy yksin tarhassa, kavereita on oltava näköpiirissä, eikä sitä saa jättää yksin koskaan. Jos näin käy Iiro tulee sitten aitojen läpi tallille omin neuvoin. Iiro rakastaa kaikkia hoitotoimenpiteitä, kaikkein parasta on kumisualla perusteellinen pyörittely. Joskus poju niin totisesti rentoutuu, että alkaa ihan haukottelemaan! Taluttaessa Iiro on hieman höslä, yrittää tunkeilla edelle, poikittaa välillä pokkana taluttajansa päälle, joten kuri on muistettava orin kanssa, ettei vahinkoja satu!
Iiro on terhakka ratsu, jolla on kova kiire suurinpiirtein koko ajan, sille joutuukin juttella kokoajan ensimmäiset puolituntia rauhoittavaan sävyyn. Maneesissa raikaakin "Houuuu, Iirooo rauhaa", kun Iiron kanssa ollaan liikenteessä. Iiro on kuitenkin todella nöyrä ratsu ja ihan äärimmäisen herkkä. Tasainen ohjastuntuma, hienoinen sisäohjan heiluttelu, niin johan poika kulkeekin hyvässä peräänannossa. Iiro on kuitenkin helposti suuttuva poika, se ei siedä kovia pohkeita ja liian kovat avut saa orin varmasti heittämään takaosaansa, eli joku voisikin sanoa orilla olevan erittäin kevyt taka-osa. Iiro on hirmuisen kuuma esteillä, se saattaa pyrkiä ryöstämään ja avut eivät aina mene läpi kun ori on niin kiireinen. Tämän vuoksi se ei esteillä kovin kirkkaasti loistakkaan, kiireen vuoksi kun myös ne puomit matalasta korkeudesta huolimatta lähtevät hirmuisen helposti mukaan! Maastossa onneksi Iiro on hyvin varma, se ei juurikaan pelkää mitään, mutta vauhtia löytyy sitten senkin edestä!
Iiro tuntuu rakastavan reissaamista, sillä se tosissaan juoksee kuljetusautoon ja seisoo kuin tappi paikoillaan joka reissun ajan. Se ei kuitenkaan meinaa sietää kuljetussuojia, tai siis niiden kanssa kävelyä. Se potkii rajusti taaksepäin ja yrittää loikkia eteenpäin. Tämän vuoksi niitä käytetäänkin vain pitkillä matkoilla ja lyhyet menee pelkissä korkeissa pinteleissä. Iiro on innokas uusissa paikoissa, hyppii tavallista enemmän narun perässä ja sen kanssa onkin helpompi toimia, jos selkään nousee hetimiten. Iiron kanssa on pakko vetää pitkä verryttely, muuten rata suhaistaan kaahoittaen läpi. Jos Iiro ei voita, se kannattaa jättää suosiolla pois palkintojenjaosta, se villiintyy laukkaavista hevosista ja ei totisesti malta olla lähtemättä kilpailuun edellä olevien kavereiden kanssa.
- Erinomainen pienhevosleima, ryhdikäs, sopusuhtainen runko, ylös asettunut kaula, korkea säkä, karva saisi olla huolitellumpi (arvet karvan seassa pistävät silmään)
- Leveä pää, lihasköyhä pysty, alakaulainen kaula, erottuva säkä. Supistuneet etusääret ja käyrät kintereet.
P-suunta, pisteet: 18 p. + 17 p. + 16 p. + 17 p. = 68 p.
- Erinomainen tyyppi ja leimat, sopusuhtainen runko, alakaulainen, erottuva säkä, karva saisi olla paremmassa kunnossa.
P-suunta, pisteet: 18 p. + 18 p. + 18 p. + 18 p. = 72 p.
1. Hyvät tyypit ja leimat! (5p.)
2. Leveähkö pää, pysty alakaulainen kaula, korkea säkä (3p.)
3. Hyvä sopusuhtainen runko (5p.)
4. Etusääret supistuneet ja käyrä kinner, muuten hyvät jalat (4p.)
i. Haavelaakson Mustamaalaaja rt, 143 cm |
ii. R.I. Lumilyhty KTK-III mkm, 146 cm | iii. Huurteen Lumiturpa KTK-III km, 146 cm |
iie. P.A. Papiljotti tprn, 142 cm | ||
ie. ECH Kaunotar prn, 148 cm | iei. Hämypuron Väsymätön Vaeltaja prt, 157 cm | |
iee. Ikiajan Tuhotar trn, 156 cm | ||
e. Kuisman Sointu rt, 157 cm |
ei. Antero KTK-II m, 158 cm | eii. Viimeinen Tinasotilas KTK-III rn, 152 cm |
eie. Troijan Virvaliekki rt, 154 cm | ||
ee. Mataleena prt, 156 cm | eei. Kääpiökaivannon Paroni prt, 158 cm | |
eee. Lunatar KTK-III prt, 145 cm |
Katso myös kattavampi sukutaulu! isälinja - Kermaviili emälinja - M.L. Juhlan Toive
i. Hurmaava Haavelaakson Mustamaalaaja oli pienestä koostaan huolimatta kova isottelemaan, vaikka esimerkiksi hoitotilanteissa oli melkoisen rauhallinen. Ratsuna ori oli haastava, mutta keräsi ratsastajansa kanssa kuitenkin parikymmentä koulusijoitusta ja muutamaan otteeseen ruusuke tuli esteiltäkin. Mosse-herralla on tiettävästi vain kaksi jälkeläistä, Iiro ja tamma nimeltä Vaapukan Virella. Mosse lopetettiin pitkään jatkuneiden jalkavaivojen takia 21-vuotiaana marraskuussa 2009.
e. Ihailin Vaapukan tammaa Kuisman Sointua jo pitkään, varmasti nelisen vuotta, ennen kuin uskalsin pyytää siitä varsaa. Tamma on todellinen persoona, mutta myös hyvin kärsivällinen ja kiltti. Ihan joka miehen ratsu se ei ole herkkyytensä vuoksi, mutta kunhan kaikki on ratsun ja ratsastajan välillä harmoonisessa tasapainossa, Sointu on osaava ratsu. Tamma sijoittui kilpaurallaan useita kertoja kouluratsastuskilpailuissa. Se on on saavuttanut näyttelyiden saralla VIR MVA Ch-arvonimen ja palkittu Suomenhevosten laatuarvostelussa toisella palkinnolla. Jälkeläisiä Sointulla on neljä, joista ensimmäinen on tamma tamma ja loput oreja.
〉 10 kpl: 4 oria, 6 tammaa
tamma | Sirkkeen Heili | s. 05.09.2012 | KTK-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Sirkkeen Heline |
---|---|---|---|---|
ori | Rajattoman Riivaaja | s. 23.09.2012 | KTK-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Rajattoman Eleonoora |
ori | Fiktion Rytmi | s. 27.01.2013 | KTK-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Onnen Bertta |
tamma | Viision Friia | s. 09.03.2013 | KTK-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Aavan Fortuna |
tamma | Pirunkorven Kastepisara | s. 03.02.2014 | sijoituksia valjakkoajokilpailuista | emä Viehättävän Sadetar |
ori | Reposaaren Pohjantähti | s. 02.04.2014 | KTK-II, SV-I, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Moon Valhalla |
tamma | Hymni | s. 10.04.2014 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Moon Jalosointu |
ori | Muiston Pirumieli | s. 10.08.2014 | SV-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Muiston Ilomieli |
tamma | Leilein Routapiru | s. 14.11.2014 | KTK-II, SV-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Moon Hallamari |
tamma | Violiina AK | s. 14.03.2015 | emä Vapun Kaipuu |
〉 58 KRJ-sijoitusta, 1 VSHK-sijoitus
15.09.2013 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk. (LKV5), tuom. Jessika
15.06.2013 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk., tuom. Jessika
05.12.2012 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk. (LKV2), tuom. Jessika
29.08.2012 Fiktio, irtoSERT (LKV2), päätuom. Shonna S.
26.08.2012 KK Marlene, MVA-SERT (BIS5), päätuom. Anniina K.
24.08.2012 Maanaviljan Suomenhevoset, irtoSERT (LKV1), päätuom. Peppi S.
16.08.2012 Takamaiden Suomenhevoset, MVA-SERT (BIS4), päätuom. Peppi S.
05.02.2012 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk., tuom. Peppi S.
05.12.2011 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk., tuom. Niina
Katsokaapas Iiron jälkeläisiä! Orilla on nyt neljä varsaa ja kaikki jo kantakirjassa! Viimeisimmät kantakirjattiin juuri tänään, kun Fiktion Rytmi ja Viision Friia osallistuivat syyskuun tilaisuuteen. Molemmat kirjattiin II-palkinnolla, Rytmi P-suunnalle ja Friia sekä P- että R-suunnalle. Sirkkeen Heili ja Rajattoman Riivaaja sen sijaan olivat arvosteltavina jo heinäkuun tilaisuudessa, missä molemmat saivat pienhevossunnalle kirjatessa kolmannen palkinnon. Huikeaa! Sekä isä, että isän omistaja ovat erittäin ylpeitä.
Iiro itsehän kantakirjattiin alunperin III-palkinnolla vuosi sitten, mutta kesäkuussa saimme korotettua sen II-palkintoon. Sen myötä orin jälkeläiset ovat ainakin toistaiseksi automaattisesti kantakirjauskelpoisia. Iiro on menestynyt muutenkin näyttelyiden saralla, sillä orillehan myönnettiin myös muotovalio champion -arvonimi vuosi takaperin ja rotunäyttelyistä se on saanut I- ja II-palkintoja.
Muutama kuukasi sitten perustettu uusi yhdistys Virtuaaliset Suomenratsut on kehittänyt neli- ja viisivuotiaille suomenhevosille ikäryhmäkilpailut. Tänään järjestettiin sen tämänvuotinen toinen osakilpailu, johon me Iiron kanssa otimme osaa. Nelivuotiaiden kilpailu sisältää rakennearvostelun, askelajikokeen ja estekokeen 50 cm tasolla ratsain. Vastassa oli yksitoista muuta hevosta, mukaan lukien meidän Sohvi.
Ensimmäisenä oli vuorossa rakennearvostelu. Iiro oli häsläystuulella, joten se ei oikein malttanut asettua paikoilleen. Hetken taisteltua sain sen pysymään ainakin minuutin verran paikoillaan, kunnes häslääminen alkoi taas. Käytöstä ei onneksi taidettu arvioida, sillä Iiro sai kuitenkin II-palkinnon. Sen jälkeen lähdimme valmistautumaan askellajikokeeseen.
Onneksi askellajikoe oli ensin, koska Iirolla oli vähän liiankin kanssa energiaa ja esteillä se olisi varmasti räähtänyt käsiin. Sain orin joten kuten rauhoitettua askellajikokeen aikana ja estekokeessa vauhti oli jo ihan maltillinen. Itseasiassa estekoe olikin se, joka meni paremmin, tulimme nimittäin kolmanneksi. Askellajikokeessa olimme seitsemänsiä.
Sitten olikin enää kokonaistulosten vuoro. Kaikenkaikkiaan Iirolle kertyi 19 pistettä ja niillä pisteillä se sijoittui viidenneksi. Sainpa myös kuulla, että estekokeen hyvän sijoituksen ansiosta pääsemme osallistumaan ikäryhmäkilpailuiden finaaliin joulukuussa. Siellä kaikkien osakilpailuiden viisi parasta ratsukkoa kilpailevat ikäryhmänsä parhaan estehevosen tittelistä. Veikkaan kyllä, että Iiro ei tule siellä pärjäämään, onhan ori kuitenkin koulu-, eikä esteratsu. Mutta kokeilemaan mennään tietenkin. Mukaan lähtee myös 5-vuotias Unna, joka ottaa osaa sekä koulu- että estehevosten finaaliin.
Kyllä se taitaa niin olla, että ei Iiroa voi enää jatkossa jättää tarhaan ollenkaan yksin. Ties monettako kertaa se tänäänkin tuli läpi langoista, kun viimeinenkin kaveri oli haettu pois. Eikä auta, vaikka viereisessä tarhassa olisi muita hevosia. Eräänä päivänä menneellä viikolla jo luulin, että se jäisi tarhaan, mutta turha toivo. Lähdin maastoon sen yhden tarhakaverin kanssa ja kukas se sieltä tulikaan vastaan kun käännyttiin takaisin kotiin päin. Iirohan se. Siinä sitten köpöteltiin kolmisin kotia kohti. Iiro tuli aika nätisti kaverin imussa siinä vierellä vaikkei ollut millään lailla kiinni. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun se tuli jonnekin muualle kuin tallille, joten sitäkin suuremmalla syyllä täytyy alkaa ottamaan se sisään, eikä jättää yksin ulos... Ettei vaan eksy esimerkiksi autotielle.