Fiktio

virtuaalinen suomenhevostalli

† 31. elokuuta 2014 - MUISTOSIVUT

Fiktion Heliina

Kuullessamme kysymyksen: "Onko teillä tallissa jotain prinsessahevosta?", emme aikaile vastauksessa laisinkaan, vaan ohjaamme kysyjän Hellun luokse. Piekkaritammamme nimittäin on lähes pahalaatuinen prinsessa. Tamma on myös tarhalaumansa pomo, kestää loputtomiin varsojen leikkejä, mutta kun se loppu tulee vastaan, sen ei tarvitse kuin kerran komentaa ja saa tahtomaansa tilaa ja jos Hellu ei halua heinäkasalleen kavereita, niin sinne ei myöskään kukaan yritä tulla. Ihmisille Hellu on todella kiltti, sen kanssa saa tehdä mitä tykkää, voi se hieman väistää, mutta kun hieman korottaa ääntään ja sanoo tamman nimen homma pelittää taas. Tamma vihaa kylmää ja märkää! Kamala tärinä heti, kun huomaa ulkona olevan sille ei mieluinen sää ja loimia on saatava niskaan. Onpa tamma muutaman kerran tullut omin tomin talliin, kun kukaan ei ole sitä hakenut sateen yllättäessä. Hellu on myös kamalan nirso! Sille ei kelpaa ihan mikä tahansa ruoka, vaan jättää ällötykset kuppiin ja katsoo ruokkijaa loukkaantuneella ilmeellä "miksi tollasta roskaa toit?"

Hellu haluaisi aina reissuun ja kiukuttelee potkimalla karsinan seiniä, jos huomaa ihmisten olevan lähdössä reissuun muiden kanssa ja sen pitäisi jäädä kotiin. Hellu suorastaan ravaa kuljetusautoon, mutta itse kuljetusta tamma jonkunverran jännittää ja sen huomaa kevyestä tärinästä. Hellu on kisoissa iloinen hevonen, se nauttii esillä olosta ja kisasuoritukset suoritetaan aina iloisella asenteella. Tamman kanssa on sellainen pieni ongelma kuitenkin kisoissa, että viereisen radan hevoset jännittävät sitä jonkun verran joten kannattaa olla aika tarkkana etenkin sisäpohkeen kanssa näissä tilanteissa, ettei tamma lähde luistamaan sisälle. Kiima-aikoina Hellu on suorastaan ärsyttävä, se nostelee häntäänsä kokoajan ja keskittyy kisoissa enemmän muihin hevosiin, kuin itse työntekoon.

Hellu on ehdottoman mukava ratsu ja myöskin ihanan helppo jos niin voi sanoa. Tamma kantaa itsensä oikein hyvin helposti, oikeastaan pelkkä tasainen ohjastuntuma riittää tähän. Tamma on muutenkin hyvin herkkä ja sillä on hyvä eteenpäinpyrkimys. Se mitä Hellu ei kuitenkaan siedä laisinkaan on mutainen kenttä, eikä tamma oikein ole yhteistyönhaluinen joutuessaan ulos sateeseen työskentelemään. Hienohelmalle tuntuu olevan liian kova paikka tahrata kauniit kavionsa ällöllä mudalla. Hellulla on positiivinen työasenne ja jos se lähtee joskus kapinoimaan, on syy jossain, kannattaa melkein pyytää eläinlääkäri tarkistamaan tamman. Hellu nauttii selkeästi maiseman vaihdoksista ja on hyvin maastovarma, sen kanssa käydäänkin vähintään kahdesti viikkoon maastoilemassa, jotta mielenvirkeys työntekoon säilyy.

---

• Champion-arvonimi myönnetty 17. heinäkuuta 2011
• Kantakirjauslausunnot 31. elokuuta 2011:
  

  "Suuret korvat, alakaulainen, pitkä runko, hyvä takaosa, hyväasentoiset jalat."
  "Hyvänpuoleiset tyypit, leveä pitkä kaula, jyrkkä lautanen."
  R- ja P-suunnat, pisteet: 17 + 18 + 17 + 17 = 69

• Kantakirjauslausunnot 05. syyskuuta 2012:
  

  - Korkeajalkainen kevyt tamma. Leveä pään ja kaulan liittymä, hieman alakaulainen. Putkilomainen runko, luisu lautanen.
  P-suunta, pisteet: 17 + 17 + 16 + 17 = 67

• KRJ-I-palkittu 25. lokakuuta 2012: 20 p. (6+7+7) + 43 p. + 22 p. + 10 p. + 8 p. = 103 p.
  

  - aiempi palkinto: KRJ-II 15. toukokuuta 2012: 21 p. (7+7+7) + 43 p. + 22 p. + 0 p. + 8 p. = 94 p.

• VSR:n jälkeläisluokka C myönnetty 1. elokuuta 2014
• SLA-I-palkittu 20. elokuuta 2014: 10 p. + 20 p. + 25 p. + 20 p. + 19 p. = 94 p.
  

  1. Hyvät tyypit = 3p
  2. Lihasköyhä ja alakaulainen kaula, pysty lapa = 2p
  3. Pitkähkö runko = 3p
  4. Ej aavistuksen vennot vuohiset, tj pihdissä = 2p

---

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Kasperi     emälinja - Hempukka

ei. Kauhukakara on läsipäinen komistus. Ori on menestynyt jo mukavasti kouluratsastuksen saralla, mutta myös muutama sijoitus on napattu esteradoilta. Tämän lisäksi sillä on näyttelyistä kaksi irtoSERTiä. Jälkeläisiä on Helmin lisäksi yksi; hienosti näyttelyissä pärjännyt ori Wiljami VIL, joka on tosin menehtynyt marraskuussa 2009.

eii. Upeaakin upeampi Ryöväri on ori, jonka luulisi kaikkien suomenhevoskasvattajien tuntevan. Onhan ori Muotovalio Champion ja I-palkinnolla kantakirjattu, eikä YLA2-palkintokaan miestä pahenna. Lisäksi jälkeläismäärä on kolmissakymmenissä, joten monen sukuun se on saatu komeilemaan. Jälkeläisistään se on saanut AB-palkinnon. Oriin menestys ei rajoitu ainoastaan näyttelyihin ja siitosoriina toimimiseen, sillä se oli myös monipuolinen ratsu. Menestystä tuli niin koulu-, este-, kuin kenttäratsastuksestakin.

eie. Saagan Kamomilla oli monitoimitamma, joka kilpaili niin koulu-, este-, kuin kenttäratsastuksessakin. Toimipa se loistavasti myös valjakkoajossa. Koulua se meni Vaativaa B:tä ja esteitä metrin ratana. Sijoituksiakin kustakin lajista irtosi ihan mukavasti.

ee. Ellenin Hyasintti on minulle vanha tuttavuus vuodelta 2007, nimittäin omistuksessani on aiemmin ollut sen ensimmäinen jälkeläinen Koistilan Ikiuni. Inkun elämä kuitenkin päättyi ikävästi 13-vuotiaana vuonna 2008, kun se loukkasi jalkansa pahoin tarhassa, eikä sen parantumiselle ollut mitään takeita. Niinpä haikein mielin päätin lopettaa sen. Hyasintti on napannut näyttelyistä yhden irtoSERTin ja sijoittunut sekä koulu-, että estekilpailuissa. Montaa sijoitusta ei vielä kuitenkaan ole, olihan tamma välillä pitkään poissa kuvioista, kunnes elokuussa 2010 se varsoi Helmin ja jälleen vieroituksen ja kunnon treenien jälkeen pääsi palaamaan kilpakentille.

eei. Pienikokoinen Villikko oli taitava monessa lajissa. Ratsastaessa ori hipoi lähes täydellisyyttä, mutta muuten käsiteltäessä se oli erittäin hankala. Koulua, joka oli oriin painotuslaji, se meni helppoa ja vaativaa, lisäksi esteitä metrin ratoja ja lisäksi valjakkoajossa noviisiluokkia. Villikko kilpaili myös kenttäratsastuksessa. Se on aikanaan palkittu KRJ II- ja KERJ II-laatuarvostelupalkinnoilla, sekä yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Kantakirjaankin ori on päässyt II-palkinnolla. Villikko jätti jälkeensä kuusi hienoa suomenhevosta, joista kaksi olivat oreja ja neljä tammoja.

eee. Erittäin mukavan luonteen omaava Hempukka oli rehti ja rehellinen piensuomenhevonen. Tamma kilpaili niin koulu-, este-, kuin kenttäratsastuksessakin ja tämän lisäksi vielä muutamaan otteeseen valjakkoajossa. Koulua se meni helpoissa luokissa, esteitä ratana 90cm ja valjakkoajossa noviisien luokissa. Hempukka palkittiin yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Tamma kuoli kesäkuussa 2006, mutta jätti sukua jatkamaan neljä tammavarsaa ja yhden oriin.

---

Jälkeläiset

⟩ 3 kpl: 2 oria, 1 tamma

ori	Fiktion Karma	s. 02.02.2012	KTK-III, sijoituksia ratsastuskilpailuista	isä Fiktion Jylhä
tamma	Fiktion Helinä	s. 16.07.2013	KTK-II, SV-I, sijoituksia ratsastuskilpailuista	isä UK Kahlekuningas
ori	Fiktion Reima	s. 03.05.2014	sijoituksia valjakkoajokilpailuista	isä Fiktion Riuska