rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
väri, säkäkorkeus | ruunikko, 145 cm |
syntynyt | 02.12.2013, 30-vuotias (4v. 02.04.2014) |
osaaminen | ko: Helppo A, re: 60 cm |
rekisterinumero | VH14-018-0017 |
kasvattaja | vaapu., Haavelaakso |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-III, SV-I, KRJ-I |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
Haavelaakson Eevi on rauhallinen ja aina positiivinen pikkutamma. Se on juuri sellainen, johon kaikki tallilla vierailevat pikkutytöt ihastuvat, rauhaisa ja tyyni - aina korvat hörössä maailmaa tutkaileva neitokainen. Tamma on kaikille ystävällinen, eikä aiheuta ongelmia missään toimissa mitä sen kanssa tehdään. Oli kyseessä kengitys taikka sitten perus harjaus, on Eevi aina kiltisti paikallaan. Eevi on perso ruualle suomalaiseen perinteiseen tapaan ja etenkin keväisin tamma haluaisi ihan palavasti päästä tutkailemaan tienvarsien heinätuppoja. Muuten tamma kyllä kulkee taluttaessa nätisti, eikä hötkyile vaikka ympäristössä tapahtuisi mitä. Eevi on ihmisille aina positiivinen ilopilkku, mutta hevoskavereiden kesken tamma on hieman eri maata. Tarhassa saa toverit kyytiä välillä ihan syyttä suotta ja etenkin ruokinnan aikaan saattavat naapurikarsinoidenkin hevoset ärsyttää Eeviä.
Ratsain tamma on suhteellisen rauhallinen, mutta ei missään nimessä liian laiska. Se on nöyrä ja yhteistyönhaluinen ratsu, jolta löytyy kuitenkin minimaalinen pilke silmäkulmasta. Eevi nimittäin saattaa toisinaan yllättää ratsastajansa äkkinäisellä sivuloikalla, vaikka ei ainakaan mitään oletettavaa edes säikähtäisi. Eevin paras askelaji on ehdottomasti ravi, laukan kanssa saa tehdä paljon töitä, ettei se kaadu nelitahtiseksi. Käynti on melko hyvää, välillä turhan kiireistä etenkin jos tamma ärtyy vaikka esimerkiksi liian täydestä kentästä. Muut hevoset ärsyttävät tammaa meinaan myös ratsain. Eevillä hypätään myös jonkin verran, muttei tavoitteellisesti. Tamma ei ole mikään luonnonlahjakkuus hyppytekniikkansa osalta, mutta pienillä esteillä Eevi mennä porskuttaa omaan positiiviseen tapaansa. Maastossa Eevi on liikennevarma ja innokas. Se rakastaa laukkapätkiä, mutta etenkin pellolla se saattaa lähteä jopa hieman käsistä.
Eevi on rauhallinen myös kisatilanteissa. Myös kuljetustilanteet sujuvat hyvin jos tamman viereen laittaa jonkun rauhallisen ja ei yhtään niin sanotusti häiriköintiä harrastavan hevosen. Tamma kannattaa kuljettaa joka tapauksessa reunapaikalla, jottei ärsytyksiä ole molemmin puolin. Punainen nauha hännässä on kuitenkin tamman vakitavara kisakamppeissa. Eevi ei tarvitse mitään hurjan pitkää verryttelyä, se on onni, sillä sen pinna kärsii selkeästi hevosia vilisevistä verryttelyistä. Se toki näkyy suorituksessa äkäisenä hännän viuhdontana ja ohjien nyppimisenä.
rakenne 6 p., suku 10 p., käytöskoe 20 p., ratsastuskoe 8,2 p. + 0 p. (69.645%) = 44,2 p.
- Hyvät tyypit, pitkä runko, jyrkkä lautanen, lyhyehkö kaula.
P-suunta, pisteet: 17 p. + 15 p. + 18 p. + 18 p. = 68 p.
i. Heinämäen Ratia KTK-III rtkm, 147 cm |
ii. RSA Tuntematon Sotilas 160 cm | iii. Kipinöivä Legenda KTK-II 161 cm |
iie. Purppuran Aamutar prn, 160 cm | ||
ie. Bellin Kasvotusten 147 cm | iei. Korennon Kasvoton km, 149 cm | |
iee. Kastanja KTK-III 144 cm | ||
e. Sannin Enni KTK-II rn, 145 cm |
ei. TT Kulissi prt, 150 cm | eii. Palkkasoturi D |
eie. Aamoritar D rt, 158 cm | ||
ee. Tulituulen Tuulikki prt, 154 cm | eei. Walkean Tarunomanen 162 cm | |
eee. FNS Kudotaanko Sukkaa rt, 155 cm |
isälinja - Mestaaja emälinja - M.L. Juhlan-Toive
〉 3 kpl: 2 oria, 1 tamma
ori | Fiktion Urmas | s. 15.07.2014 | isä Fiktion Uljas | |
---|---|---|---|---|
tamma | Fiktion Eini | s. 04.10.2014 | KTK-III, kisannut porrastetuissa | isä Fiktion Rytmi |
ori | Fiktion Tähtijuova | s. 05.08.2015 | KTK-II, SV-I, KV-I, sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Hallahaan Tähtisade |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio
〉 43 KRJ-sijoitusta, 1 Cup-sijoitus
15.01.2014 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk., tuom. Ram.
Saapuessani paikalle, näin pienikokoisen ruunikon tamman ravailemassa kentällä. Hevonen näytti rauhalliselta ja keskittyneeltä, vaikka ulkona tuuli melko voimakkaasti. Kentällä ei ollut muita ratsukoita, mutta pari isompaa lätäkköä tuli kiertää, joten verryttelytehtävät olivat yksinkertaisia. Eeviksi kutsuttu hevonen kulki nätisti ja kuunteli ratsastajaansa keskittyneesti. Ratsukko otti pari kierrosta laukkaa molempiin suuntiin. Eevin laukka oli melko lyhyttä, mutta tahdikasta ja pyöreätä. Miljan saatua hevonen verrytellyksi kaikissa askellajeissa molempiin suuntiin, aloitettiin itse valmennus.
Annoin ratsukolle tehtäväksi tulla aina päädystä keskihalkaisijalle ja väistää vuoron perään oikealle ja vasemmalle. Uralla tuli mennä loivaa avotaivutusta. Eevi oli rauhallinen ja tasainen suorittaja molemmissa tehtävissä. Asetukset pysyivät hyvin tasaisina ja tahti säilyi hienosti. Vasemmalle väistäminen näytti olevan tammalle astetta vaikeampaa, mutta suuria silmäänpistäviä virheitä ei ollut. Toistoja tehdessä alkoi tehtävä sujua kuitenkin paremmin ja molemmat puolet vaikuttivat yhtä hyviltä. Pyysin ratsukkoa siirtyä tekemään isoa kahdeksikkoa käyttäen koko kenttää ja taivutella Eevia aluksi molemmille puolille. Tamma oli alusta asti mukavan letkeä ja antoi taivuttaa itseään helposti. Seuraavaksi tehtävää tehtiin laukassa, aluksi vaihtaen ympyrän keskellä käynnin kautta oikeaan laukkaan ja sen jälkeen mennen toinen ympyrä vastalaukkaa ja toinen myötä. Eevin laukka oli laadultaan hyvää, mutta vaihtoon tullessa tamma protestoi hieman nostaen pään ja jatkaen matkaa. Milja peruututti Eevin, jonka jälkeen kokeiltiin uudestaan. Tamma kuunteli jo paremmin, mutta vasta parin vaihdon jälkeen alkoi meno olemaan sulavaa. Vastalaukat puolestaan sujuivat erinomaisesti. Eevi kulki hyvässä tasapainossa ja säilytti hyvin laukan, eikä vaihtanut. Laukkatehtävät lopetettiin, kun molempiin suuntiin oli saatu hyvät pätkät. Milja sai tehdä loppuverryttelyt omatoimisesti ja Eevin laskiessa pään pitkälle alas, antoi ratsastaja tälle pitkät ohjat ja siirsi kävelemään loppukäyntejä.
Olen käynyt nyt kesän aikana muutaman kerran hoitamassa ja ratsastamassa Eevi-tammaa Fiktiossa. Kyseessä on niin älyttömän kiva ja rauhallinen, mutta silti samalla aktiivinen heppa, että mielelläni olen sitä käynyt moikkaamassa kuin hoitoponia lapsena konsanaan. Nyt näin laidunloman aikaan Eevi on ollut hieman kiukkuinen joka kerta, kun olen sitä heinikosta metsästänyt. Syynä tähän on kuitenkin lähinnä se, että niin moni muukin tamma tulee iloisena rapsutuksia ja porkkanoita minulta kerjäämään, että Eeviä lähestyessäni niitä muita hevosia sitten parveilee ympärillä ja Eevin ärsyyntymiskynnys vain nousee. Yleensä ollaan kyllä selvitty ehjin nahoin pois laitumelta ja viimeistään tallin pihassa ponia hoitaessani se on taas varsinainen kullannuppu. Olen käyttänyt Eeviä uimassa parisen kertaa, aika monesti olen maastoon tosin jalkaisin lähtenyt ja noussut selkään vasta rannassa, sillä minulle kävi Eevin kanssa hieman hassusti maastolenkillä kerran jos toisenkin menneinä viikkoina. Koska Eevi on viettänyt ihan vain laidunlomaa koko kesän, sillä on aina energiaa. Virtaa piisaa niin paljon, että pienikin maastolenkki on sille oikea kofeiinipiikki ja meno sen mukaista. Olen siis eräänkin kerran joutunut kiskomaan hevosta todella topakasti suusta ja kerran tipahdin satulatta pellolla selästäkin Eevin alkaessa vetää kivoja sivuloikkia ja spurtteja kesken kaiken. Eli aina ei ole mennyt ihan nappiin, mutta hauskaa on ollut. Eevin kanssa palasin nuoruusvuosiini ja vuokrahevoskesiin. Kiitos Eevi<3
Eevin varsominen käynnistyi pari minuuttia sen jälkeen kun päivä oli vaihtunut maanantaista tiistaihin. Synnytys oli pitkä ja raskas, mutta päättyi iloisesti. Vaikka Eevi onkin ensikertalainen näissä hommissa, se otti äidin roolin haltuunsa hyvin luonnollisesti. Paikalla nopeasti piipahtanut ystävänikin tuumasi, että tällä tammalla on varmasti jo monen varsan kokemus, niin hienosti se varsaansa hoitaa, ja yllättyi suuresti kun näin ei ollutkaan.
Orivarsa, joka pitkän ponnistelun jälkeen saapui maailmaan, oli kuin isänsä pienennetty kopio. Etujalkojen sukat tosin puuttuivat, mutta yhtä ihana iso läsi sillä oli. Luulen, että ori tulee jäämään pienhevosen mittoihin. Mutta kouluratsun siitä tulee ilman muuta saamaan, oli koko mikä tahansa. Valjakkoajoonkin se voisi sopia, sillä isä on pärjännyt lajissa hyvin. Nimesimme varsan Urmakseksi ja se tulee myyntiin vielä tämän kesän aikana.