Retueemeli

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	voikko, 144 cm
syntynyt	17.09.2004, 16-vuotias
osaaminen	ko: Helppo A, re: 50 cm
rekisterinumero	VH00-018-4661
kasvattaja	Emmi L.
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © kakuro

15.10.2011	KTK-III	69 p. (P- ja R-suunnat)
	18 p. + 17 p. + 17 p. + 17 p. "Hyvät tyypit, pitkä pyöreä runko, vankka kaula, piirteetön säkä." "Alakaulainen, piirteetön säkä, tiivis runko, pyöreä lautanen, melko hyväasentoiset jalat. Nuori."
18.01.2012	VIR MVA Ch
02.10.2015	VSR jälkeläisluokka AB
15.07.2020	KRJ-III	82,5 p.
	8,5 p. + 41 p. + 0,5 p. + 25 p. + 7,5 p.

Pieni, mutta näyttävä ori herättää aina jokaisessa erilaisia tuntemuksia. Toinen haukkoo henkeä, toista ei kiinnosta. Eemelillä on silti paljon muutakin kuin ulkonäkönsä, joka lähes poikkeuksetta kerää katseita - vaikka kyseessä ei mikään mullistava vartalo olekaan, orin olemus suorastaan hehkuu ja korvaa ne "puutteet" ulkonäössä. Eemeli on aivan omanlainen hevonen ja rakastettava persoona. Fiksu ja nöyrä hevonen, joka ei silti mahda tämän sukupuolen edustajilla oleville ominaisuuksille mitään. Tästä hevosesta löytyy myös se eemelimäinen asenne, orimainen ego sekä empaattinen puoli.

Eemelimäinen asenne - kuulostaa ehkä hullulta, mutta mielestäni se kuvaa tämän orin asennoitumista oikein hyvin. Kaikkihan tietävät Vaahteramäen Eemelin. Kujeileva pikkupoika joka tieten tahtomatta ajautuu kaikenlaisiin ongelmiin ja seikkailuihin. Myös tämä Eemeli on monesti aika huoleton eikä stressaile turhaan ympärillään tapahtuvista asioista. Myös kujeilu on osa tätä hevosta - sen pieniä, aika huolettomia pahoja tapoja ei saada varmaan ikinä hiottua pois! Esimerkiksi tarhasta tai varsinkin laitumelta pois lähteminen on varsinainen projekti, niinä hetkinä Eemelistä harvoin on yhteistyöhön. Tarhasta karkaaminen on orin bravuurilaji, etenkin kesäisin, ainahan se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Tässä tapauksessa kirjaimellisesti. Nykyajan teknologia mahdollistaa silti sen, ettei Eemeli jatkuvasti pääse omille teilleen.

Eemelin orimainen ego tulee esiin kun käsittelyä tehdään maastakäsin. Hoitotilanteet kengityksineen, talutuksineen ja eläinlääkäreineen sekä tietty varustus. Tietenkään oripoika ei tee mitään tahallaan eikä haluaisi satuttaa ketään (vaikka se onkin välillä vaikea uskoa). Kun vähänkin vieras henkilö tulee ja puuhaa Eemelin kanssa määrätietoisesti, se suorastaan ottaa tätä hevosta päähän. Eikö se olekaan niin pelottava ja suuri, että hoitaja olisi epävarma? Tässä vaiheessa Eemelin on pakko vähän egoilla ja osoittaa olevansa kauhistuttava ori. Käytös onkin aika läpinäkyvää, mutta silti inhottava piirre. Kunhan hevosen kanssa pysyy lujana eikä ota sen matchoilua itseensä, pärjää hyvin. Eemeli on varsinaisesti helppo varustaa, se ei pullistele tai irvistele, mutta ei mielellään pysy paikallaan, mikä varmasti johtuu pitkälti myös siitä energiapiikistä, jonka ori saa kuullessaan varusteiden solkien kilinän.

Ratsuna ori kyllä on kaikkea mitä pitääkin. Se on kuuliainen ja yhteistyökykyinen ja kuten taannoin mainittiinkin, empaattinen. Professionaalisesti. Eemeli osaa keskittyä treeneihin täysillä ja ymmärtää tilanteen olevan eri. Siksi orilla on myös tämmöinen puoli. Samaksi hevoseksi sitä ei taatusti uskoisi. Liikkeet ovat pitkän jalostustyön tuloksia, myös Eemeli jatkaa isälinjaansa suomenhevoselle näyttävillä ja pyöreillä liikkeillä. Askeliin on helppo istua ja mukautua. Ihan yleisesti koko homma pyörii erinomaisesti, kunhan ratsastaja muistaa silti olla jatkuvasti asialla. Eemeli vaatii myös ratsastajalta skarppiutta. Ori itse antaa kaikkensa ratsuhevosena eikä ole mikään automaatti etenkin kun otetaan huomioon sen energisyys. Rauhallisia treenejä ei orilla olekaan, vaikka kyseessä olisi rauhallinen sunnuntaikävely metsäpoluilla, se silti haluaa olla paras - ja onkin.

Sukuselvitys

isälinja - Ryöväri     emälinja - Aurinkorannan Avanti

i. Upeaakin upeampi Ryöväri on ori, jonka luulisi kaikkien suomenhevoskasvattajien tuntevan. Onhan ori Muotovalio Champion ja I-palkinnolla kantakirjattu, eikä YLA2-palkintokaan miestä pahenna. Lisäksi jälkeläismäärä on kolmissakymmenissä, joten monen sukuun se on saatu komeilemaan. Jälkeläisistään se on saanut AB-palkinnon. Oriin menestys ei rajoitu ainoastaan näyttelyihin ja siitosoriina toimimiseen, sillä se oli myös monipuolinen ratsu. Menestystä tuli niin koulu-, este-, kuin kenttäratsastuksestakin.

ii. Estellä kilpaillut Remontti-Reiska menestyi hyvin lajissaan. Ori hyppäsi ratana jopa 120 cm. ie. Verenpunainen Ruusu ei päässyt lainkaan maistamaan kilpailemisen makua lukuunottamatta muutamia tallikisoja, mutta oli erinomainen siitostamma. Sillä oli lähes koko ajan varsa, joten kilpailemiselle ei suotu ajatusta. Esteitä se kuitenkin hyppäsi ratana 100 cm.

e. Pikkutamma Metsätähden Kuiskaus oli hyväntuulinen ja työteliäs tamma. Pienestä koostaan huolimatta se hyppäsi ratana jopa 110 cm ja meni helposti myös Helpon B:n kouluratsastusohjelman. Tamma kantakirjattiin lisäksi III-palkinnolla. Kuisku varsoi myös muutamaan otteeseen, mutta valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tietoa määrästä.

ei. Myös Sepitys on joutunut moneen kertaan vaihtamaan kotia, mutta siitä on tullut ajan myötä yksi legenda suomenhevosten joukkoon. Jopa Vaativan B:n koulua ja 130 cm ratana hyppäävä ori oli myös opetettu ajolle. Se jätti monia hienoja varsoja, yhteensä jälkeläisiä on yli 20 kappaletta. ee. Aurinkorannan Avanti kiersi lähinnä näyttelyissä, mutta osallistui myös muutamiin ratsastuskilpailuihin. Tamma hyppäsi ratana 110 cm ja taitoi koulua Helpon A:n verran. Avanti kantakirjattiin III-palkinnolla. Jälkeläisiä sillä on vain muutama.

Näyttelytulokset

15.01.2014 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV2), tuom. Alaera A.
05.12.2011 Virtuaaliset Suomenratsut, II palk., tuom. Niina
10.12.2011 Aavan Suomenhevoset, MVA-SERT (BIS1), tuom. Hanna M-T.
28.11.2011 Taikakuun kartano, MVA-SERT (BIS3), tuom. Anniina K.
25.10.2011 Fiktio, irtoSERT (LKV2), tuom. Shonna
25.06.2009 Raadelman Hevostila, MVA-SERT (BIS2), tuom. Kakuro

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

11.08.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Siguri

Tämänpäiväistä valmennusta varten olin tuonut kentälle kartioita, joita käytimme hyödyksi erilaisissa tehtävissä. Ensimmäisenä laitoin kartioita uran sisäpuolelle, ja lähdimme Eemelin sekä tämän ratsastajan kanssa liikkeelle siirtymisistä. Jokaisen kartion vieressä tuli vaihtaa askellaji, ja ratsastaja sai tehdä siirtymisiä omaan tahtiinsa. Eemelistä huokui tietynlainen motivaatio ja energia, eikä sitä tarvinnut montaa kertaa pyytää eteenpäin. Jarrut tuntuivat väillä olevan hieman hukassa, mutta ratsastaja osasi käsitellä oria, ja yhteisymmärrys löytyi nopeasti.

Alkuverryttelyjen jälkeen aloimme tehdä pujottelua kartioiden välistä keskihalkaisijalla. Tarkoitus oli saada hevonen asettumaan oikein ja reagoimaan nopeasti pohje- ja painoapuihin. Pyysin ratsastajaa suorittamaan tehtävää ensin käynnissä, ja koska pujottelu sujui jo ensimmäisellä kierroksella hyvin, pääsimme pian tekemään samaa tehtävää myös ravissa. Eemeli vaikutti todella nopeasti reagoivalta hevoselta, ja se teki asiat juuri sillä hetkellä kun ratsastaja niitä pyysi.

Ravipujottelujen jälkeen siirryimme laukkatehtäviin. Laitoin kartiot osoittamaan paikkoja niin, että ratsukon tuli kääntyä lävistäjälle pitkän sivun alusta, tehdä puolessa välissä kenttää voltti toiselle reunalle ja palata voltin jälkeen takaisin sen pitkän sivun loppuun, josta tehtävä alkoi. Laukannosto sujui erittäin hyvin, mutta voltissa askeleet hidastuivat ja ratsastajan eteenpäin vievät avut jäivät kääntävien apujen alle. Uralle palatessa laukkakin vahvistui, joten jatkoimme tehtävää niin kauan, että voltille saatiin yhtä aktiivinen laukka kuin suoralla.

Laukkatehtävien jälkeen pyysin ratsukkoa tekemään vielä muutamat temponlisäykset ravissa ennen loppukäynteihin siirtymistä. Eemeli oli mukava hevonen valmentaa, sillä se oli koko tunnin ajan mukana ja se totteli ratsastajaa moitteetta. Loppukäyntien jälkeen kiitin ratsastajaa vielä mukavasta valmennuksesta ja päästin heidät kävelemään kohti tallia.

29.08.2014 - Päiväkirjamerkintä

Eemeli on kilpaillut viime aikoina porrastetuissa kilpailuissa, jonka ansiosta olemme taas alkaneet suunnitella laatuarvosteluun menemistä. Orin jälkeläisistä Fiktion Riemu ja Ristin Almiina ovatkin jo palkittu KRJ:n laatuarvostelussa, joten se tietäisi Eemelille muutamia lisäpisteitä. Vanhemmiltaan se ei tosin saisi juuri yhtään pistettä, sillä vain orin isä on sijoittunut kerran KRJ:n alaisissa kilpailuissa. Mutta panostamme sitten muihin osa-alueisiin.

20.11.2011 - Tarinaestekilpailut Mêl Serenissä

"Voitatte luokan. Millaisen palkinnon hevosesi haluaisi jos se saisi valita?" Eemeli: Kultaa taikka kunniaa-aa-a-aa-a-aa... Jukka Kuoppamäen cd:n.

22.08.2010 - Estevalmennus, valmentaja Vera

Saapuessani olit jo kentällä Eemelin kanssa. Ori kulki kauniisti kuolaimella, oli rento ja keskittynyt. Tervehdin ja tulin kentälle. Pyysin teitä jatkamaan alkuverryttelyä itsenäisesti sillä välin kun rakensin lyhyen radan, johon kuului neljä estettä. Kaksi estettä lävistäjällä kahden askeleen sarjana, kolmas pitkällä sivulla, mutta niin, että ura jäi vapaaksi. Neljäs este oli toisella pitkällä sivulla samalla kohdin kuin este numero kolme.

Harjoittelisimme tänään kääntymistä, mikä on yleensä suomenhevosille hieman ongelmallista. Aloitimme ensin sarjasta, joka oli noin 60cm ristikkona. Sait aloittaa suoraan laukasta, koska ori oli hyvin kuulolla, eikä lainkaan jännittynyt. Ori suoritti tehtävän rennosti, mutta saat ratsastaa sitä esteiden välissä hieman eteenpäin, jotta väli ei jäisi liian pitkäksi. Sisääntulo oli hyvä ja ponnistuskohta oikea. Hieman vain pohjetta esteiden välissä, jotta laukka ei mene liikaa kasaan. Suoriuduitte kuitenkin hienosti ja oma istuntasi oli hyvä. Tulitte saman toisesta suunnasta. Tällä kertaa minulla ei ollut suoritukseen mitään korjattavaa.

Jatkoimme seuraavaan harjoitukseen, jossa oli tarkoitus tulla oikeassa laukassa pitkää sivua uraa pitkin ja ennen uran vieressä olevaa estettä kääntää pois uralta, jotta hypystä tulee viisto. Hypyn jälkeen tulisi ori saada kääntymään mahdollisimman nopeasti vasemmalle ja jatkaa uralle hypätyn esteen ja kentän aidan välistä, eli uraa pitkin. Tässä olisi tehtävää varsinkin Eemelille, koska suomenhevoset ovat usein hieman etupainoisia hypyn jälkeen ja tässä olisi tarkoitus saada paino nopeasti takajaloille ja hevonen kääntymään "pennin" päällä.

Este oli noin 90 cm pysty. Eemeli alkoi jo hieman imeä esteelle, mutta sait sen pidettyä hyvin istunnallasi. Vino hyppy onnistui hyvin, vaikka Elmeri lähti hieman kaukaa. Parempi kuitenkin niin, kuin liian läheltä. Hypyn jälkeen Eemeli oli ensin aivan ulalla, minne sen piti mennä, sillä ori olisi vain jatkanut suoraan. Parin metrin jälkeen ori kuitenkin tajusi minne oltiin menossa ja kääntyi hyvin. Ongelma tässä harjoituksessa on myös se, että vasemmalle käännyttäessä aita on jarruttamassa, mutta laukka pitäisi silti saada säilytettyä.

Tulitte uudemman kerran. Nyt Eemeli oli esteen jälkeen kuulolla ja sait sen kääntymään nopeasti. Muutaman toiston jälkeen Eemeli alkoi hieman ennakoida, joten ratsastimme välillä sittenkin suoraan, jotta ori joutuisi miettimään koko ajan. Vaihdoimme suuntaa ja tulimme saman tehtävän toisesta suunnasta. Eemeli ennakoi kovasti vasemmalle, mutta muutaman yrityksen jälkeen löytyi se oikea laukka ja käännökset onnistuivat tähänkin suuntaan hyvin. Olin hyvin ylpeä molemmista, sillä tämä harjoitus vie usein hevosen tasapainon aivan äärirajoille.

Lopuksi hyppäsimme lyhyen radan, jonka korkeus oli noin 100-110 cm. Tullen ensin esteen numero kolme harjoitellulla tavalla, sitten sarjalle ja viimeisenä esteelle numero neljä. Ensimmäisellä esteellä lähestyminen tuli hieman tyveen, koska otit viime hetken pidätteen. Viistoon hypätessä on parempi tulla vaikka hieman kauempaa, kuin aivan tyveen. Eemeli ei kuitenkaan tiputtanut, vaan venyi kuin kissa yli. Sait Eemelin nopeasti takaisin ja käännös oli kuin oppikirjasta. Jatkoit reippaassa laukassa sarjalle ja väliaskeleet sujuivat hyvin. Lähestyessäsi nelosta otit Eemeliä hyvin kiinni, sillä niin pitkällä laukalla olisi tullut tiputus hypätessä näin isoja esteitä viistosti. Sait upeasti laukan siis takaisin ja askel osui viimeiselle aivan nappiin.

Saitte alkaa loppuverrytellä ja Eemelillä olikin oikein kunnon hiki, eikä tainnut ratsastajakaan aivan helpolla päästä, sillä niin punakat olivat posket. Ravetessanne Eemeli venytti kaulaansa ja pärski tyytyväisenä. Oli ilo katsella niin yhteensopivaa ratsukkoa.