Quartzeux

Hollannissa Sundien tuttavan siitostallilla syntynyt Zeus on tarmokas, ovela ja nopeasti uusia asioita oppiva pikkuvarsa. Fiksu ori seuraa ensin tyynenä sivusta kaikkea mitä teet ja iskee sen jälkeen itse saman touhun kimppuun. - kasvattaja

Kertomuksia vuosien varrelta

Viikko 34/2021 » Iloisia uutisia

Pari viikkoa vierähti ennen kuin Disa teki päätöksensä. Siinä välissä ehdin käydä moikkaamassa pikku-Zeusta Hollannissa. Ja tietysti rakastumaan siihen entistä enemmän. Onneksi minun kannaltani uutiset olivat mitä mahtavimmat, sillä minusta tuli orin uusi omistaja! Edelleen minua tosin harmitti etten voinut ottaa sitä omaan talliin, mutta tiesin, että ori olisi hyvissä käsissä Paulin luona. Ja nyt minulla olisi kaksi syytä poiketa useammin Saksaan, sillä myös Sonny majailee samalla tallilla.

Sekin hyvä puoli Saksaan muuttamiesssa oli, että matka oli huomattavasti lyhyempi kuin tänne Ahvenanmaalle. Koska Zeus oli jo vieroitettu, saimme sovittua muuttopäivän jo parin päivän päähän. Paul työntekijöineen kävi noutamassa varsan eilen ja juuri nyt minä olen matkalla kohti lentokenttää ja Saksaa onnesta soikeana tapaamaan uutta hevostani.

Viikko 32/2021 » Velvollisuuksien välttelyä

Karttelin tapani mukaan tylsiä paperihommia selailemalla päämäärättömästi erinäisiä nettisivustoja musiikin soidessa taustalla. Olin valinnut Spotifysta yhden monista Daily Mix -listoista, joissa soitettiin juuri minulle valittuja tuttuja ja tuntemattomia biisejä. Jossain vaiheessa päädyin tietysti kurkkimaan myytävien hevosten tarjontaa, vaikkei olisi todellakaan pitänyt. Huomasin heti Sjöholman Disan jättämän ilmoituksen. Avasin sen, vaikka otsikko oli "Myydään KWPN-orivarsa esteille". En todellakaan tarvinnut yhtäkään uutta esteratsua, varsinkaan oria. Aloin silti lukemaan myyntitekstiä. Hetken kuluttua huomaan lukevani samaa lausetta yhä uudestaan ja uudestaan tajuamatta siitä kuitenkaan mitään. Kuulen vain kuinka korvaani hoetaan useita kertoja sanaa "thunder", vaikka en ollut siihen asti kiinnittänyt lainkaan huomiota musiikkiin. Minun oli pakko hiljentää se ennen kuin pystyin jatkamaan. Ja sitten luin: "Oria ei turhaan kutsuta ukkosen jumalan nimellä - jotain samaa, mahtipontista, siinäkin on." Olin hämmentynyt. Yrittikö universumi kertoa minulle jotakin? Minun oli pakko laittaa viesti Disalle ja kertoa mitä oli juuri tapahtunut. Hänkin uskoi, että kohtalo koitti saattaa meitä yhteen. Seuraavan puolentoista tunnin yritin vastustella, mutta erehdyin kuuntelemaan biisiä vielä ajatuksen kanssa. Ja mitä enemmän kuuntelin, sitä tarmokkaammin ääni päässäni sanoi, että orista oli jätettävä tarjous.

Mutta ennen sitä oli selvitettävä minne ori majoitettaisiin, sillä Mantsussa ei ollut enempää tilaa oreille. Koska kyseessä oli erittäin lupaava estehevonen, ajattelin heti Saksaa ja Paul Beckeriä. Olin varma, että hän auttaisi mielellään viemään orin huipulle. Nappasin puhelimen käteeni ja etsin yhteystietoluettelosta Paulin numeron. Ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen hän vihdoin vastasi. Selitin asiani ja saatoin nopeasti huokaista helpotuksesta, sillä hän lupasi mukisematta ottaa orin koulutettavaksi tallilleen. Heti puhelun päätyttyä valitsin Disan numeron ja ilmoitin olevani kiinnostunut ostamaan orin. Hän kertoi, että varsasta oli kiinnostunut jo moni muukin ja että hän miettisi vaihtoehtoja ainakin muutaman päivän. Niinpä ei auttanut muu kuin jäädä odottelemaan päätöstä.

Viikko 19/2021 » Varsan syntymä, kirjoittanut kasvattaja Disa

Kian yritti soittaa aamulla kahdeksalta suomen aikaan, mutta en ehtinyt vastaamaan keskittyessäni ruokkimaan pihattoelukoita ja pitämään järjestystä yllä. Kaiken lisäksi Mini veti hirsiä vaunuissa pihaton ulkopuolella ja toivoin ehtiväni tehdä aamupuuhat ennen kuin likka heräisi. Ei mennyt kuin ehkä minuutti soittoyrityksestä, kun puhelimeen kilahti kuvaviesti. Pihaton asukkaat söivät rauhallisesti, joten kurkkasin nopeasti mitä tuttavalla oli mielen päällä. Puhelimen näytölle lävähti kuva reporankana pötköttävästä ruskeasta varsasta saatetekstillä: "Congrats, it's a boy!"

Kianin luona Hollannissa asusteleva Nono-tamma oli varsonut aamuyöllä rimppakinttuisen orivarsan, joka oli alkuun vähän keräillyt itseään, mutta lähtenyt kuitenkin säädyllisessä ajassa yrittämään tolpilleen nousemista. Onnistuessaan keikkumaan jaloillaan pidempään kuin kaksi sekuntia, orivarsa oli painellut muina miehinä maitobaariin. Kian kirjoitti heti perään uuden viestin, jossa kertoi varsan saavan kaikesta huolimatta terveen paperit. Vaikka alku oli kivinen, kyseessä oli oikein rivakka ja reipas pikkuhevonen. Olin onnessani hyvin sujuneesta varsomisesta ja että Nono ja varsa kumpikin voivat hyvin. Normaalisti olisin reissanut heti sopivan kisamatkan yhteydessä katsomaan uutta varsaa, mutta nyt tilanne oli oman lapsen vuoksi kinkkisempi. Ehkä näin oli parempi, sillä olin aikeissa myydä varsan.