Kasvattajahaastattelu 24.4.2018 - Runoratsut

Kasvattajan nimimerkki, tallin nimi, kasvattajanimi (kertomusta mistä nämä tulee, etenkin tallin nimi)
Melina, Runoratsut, Runon/Runo-
Runoratsujen nimi juontaa juurensa ensimmäisestä tallistani Runorannasta. Halusin luoda "lisäsiiven" muutamalle hienolle kilpaponilleni, mutta pian suomenhevoset valtasivatkin tallin alati lisääntyvät karsinapaikat.

Koska aloitit suomenhevosten kasvattamisen, jos eri tallilla/kasvattajanimellä, niin milloin tällä tallilla/kasvattajanimellä?
Runoratsuihin syntyi ensimmäinen suomenhevoskasvatti joulukuussa 2014 tammasta Vaniman Rosette. Aloitin kasvatuksen valtavirrasta poiketen pitkäsukuisten hevosten kanssa, ja aloin rakennella omia lyhyitä linjoja tuontisukuisista hevosista vasta loppuvuodesta 2015. Tänä päivänä Runon kasvattajaliitteen alle syntyy sekä pitkä- että lyhytsukuisia hevosia.

Ensimmäinen ihailemani suomenhevostalli ja miksi juuri tämä talli?
Olen ihaillut monia suomenhevostalleja, erityisesti niitä, jotka ovat kasvattaneet pitkäjänteisesti koulupainotteisia suomenhevosia. Erityismaininnan ansaitsevat Haavelaakso ja Fiktio.

Tämänhetkinen lempitalli, perustele
Tunnun päätyvän todella usein Vuornan sivuille. Liian hevoset ovat suloisia persoonia ja niillä on aina niin kauniit nimet ja kuvat!

Kenen kanssa teet eniten yhteistyötä/haluaisit tehdä? Kerro millaista yhteistyönne on
Runoratsujen ja Villahaan ystävyys ja yhteistyö on jatkunut jo useiden vuosien ajan. Tutustuimme Upen kanssa toisiimme vuonna 2011, kun perustimme samaan aikaan omat harrastetallimme. Sittemmin Villahaassa alettiin kasvattaa suomenhevosia, ja palatessani itse takaisin virtuaaliharrastuksen pariin tauolta vuonna 2014, omaankin talliin alkoi kerääntyä kansallisrotumme edustajia. Olemme vaihdelleet siitä asti Upen kanssa kasvatteja ja järjestäneet yhteisiä tapahtumia. Yhteistyö on syventynyt myös harrastuksen ulkopuoliseksi ystävyydeksi.

Lempi suomenhevoseni kautta-aikain (näitä voi olla useampikin - omia tai muiden)
Omia lempihevosiani ovat Vaniman Rosette ja Haavelaakson Harmo – pitkäsukuiset suomenhevoset, joiden kanssa aloittelin suomenhevoskasvatusta. Lyhytsukuisista suomenhevosistani oma suosikkini on jo nyt edesmennyt Amoriinin Ruska, joka on kulkenut mukana jo ensimmäisen harrastetallini Runorannan (ent. Elysen) ajoilta.

Merkittävin kasvattini (kerro tästä ja perustele miksi)
Merkittävin kasvattini lienee Runon Routaporsas, joka oli ensimmäinen Runoratsuihin syntynyt kasvatti. Se vaikuttaa yhä pitkäsukuisten hevosteni sukutauluissa ja palkittiin elinaikanaan melkoisella meriittirivillä.

Mitkä ovat kiinnostavimmat linjat? Entä inhokki? Perustelut
Olen korviani myöten ihastunut vanhempiin koulupainotteisiin linjoihin. Mitä epätasaisempi suku hevosella on, sitä mielenkiintoisempi se myös on. En voi sanoa inhoavani yleispainotteisia lyhytsukuisia hevosia, mutta en ole päässyt sisään tähän muoti-ilmiöön, eikä tallissani ole ollut montaa hevosta, joilla kilpailtaisiin kaikissa kolmessa ratsastuslajissa ja valjakkoajossa.

Lyhyt vai pitkäsukuiset, vai sekä että?
Nykyään sekä että. Molemmissa on omat hienoutensa, mutta kallistun silti enemmän pitkäsukuisten puoleen.

Millainen on mielestäsi hyvän tyyppinen suomenhevonen?
Runoratsuista löytyy eniten ratsu- ja pienhevostyyppisiä suomenhevosia. Talliin on päätynyt myös muutama työhevonen, mutta juoksijat eivät ole olleet mun juttu, vaikka niitäkin kokeilin.

Mitkä ovat olleet kasvatusurasi tähtihetkiä?
Jokainen laatuarvostelussa palkittu kasvatti on omanlaisensa tähtihetki! On ollut hienoa saavuttaa omalla ja muiden tekemällä työllä KRJ:n kasvattajapalkintoja. Myös omien hevosten näkeminen varsinkin pitkäsukuisiksi ehtineiden hevosten sukutauluissa tuntuu hienolta, ja ostan Runoratsuihin mielelläni hevosia, joiden sukutauluissa näkyy pitkänkin matkan päässä omia kasvattejani tai lyhytsukuisia kantahevosiani.

Mitä vielä tavoittelet?
Kolmen tähden kouluhevoskasvattajapalkintoa ja VSR:n kasvattaja-arvonimeä. Palkinnot kertovat itselleni siitä, että olen onnistunut jalostamaan pärjääviä hevosia. Pyrin jatkuvasti harkitumpaan kasvatustyöhön, ja olen alkanut panostaa kasvattimäärän sijaan ehdottomasti enemmän laatuun; muodostan varsoja vain sellaisista yhdistelmistä, jotka haluaisin myös itse pitää.

"Vapaaehtoista" tarinaa omasta kasvatustyöstä, mistä olet kiitollinen, mitkä hevoset ovat niitä parhaiten mieleen jääneitä, mitä tekisit toisin jne.
Olen aina kiitollinen siitä, kun saan uuden kasvatin myytyä maailmalle tai löydän omaan talliini jonkin mahtavan helmen. En tiedä tekisinkö tässä hetkessä mitään toisin, sillä asioita on turha katua. Jos ei ole johonkin tyytyväinen, asiaan voi vaikuttaa tulevaisuudessa. Olen iloinen siitä, että valitsin kasvatusroduksi monipuoliset ja lempeät suomenhevoset!