rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
väri, säkäkorkeus | punarautias, 155 cm |
syntynyt | 30.06.2008, 27-vuotias (4v. 29.10.2008) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 110 cm |
rekisterinumero | VH04-018-9395 |
kasvattaja | Ilomantsi |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-III, ERJ-II |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nimeään mainittavan
Vilhelmiina on lempeä ja avosydäminen persoona, mutta omaa tahtoakin siltä löytyy rutkasti. Huonoina päivinään, joita onneksi on melko harvoin, se äksyilee milloin mistäkin ja toimii tavoin, jotka eivät normaalisti ole sen tapaista ollenkaan. Mutta ollessaan "normaali", se taipuu kaikkien tahtoon ja muulloin sitten tyytyy säyseänä seisoskelemaan aloillaan. Eikä se hätkähtele turhista, ei vaikka pommi räjähtäisi vieressä.
- Rakennekuvassa nuoren oloinen. Kevyt pää, alakaulaa, lihakseton ylälinja, kevyt takaosa. Hyvät jalka-asennot, joskin edessä hieman pystyt vuohiset.
R-suunta, pisteet: 15 p. + 16 p. + 16 p. + 16 p. = 63 p.
i. Raadelman Joosua prt, 150 cm |
ii. Ihmetapaus JV m, 153 cm | iii. Rajatapaus |
iie. Tuulikki rt, 145 cm | ||
ie. Tyrsky-Lyhty vrn, 153 cm | iei. Jaatinen 152 cm | |
iee. Mymmeli kadonnut | ||
e. Rusinan Pipariina prt, 157 cm |
ei. Kimovaaran Ruisnyrkki tprt, 160 cm | eii. Apollo tprt, 161 cm |
eie. Horrosmaan Rautasydän trn, 158 cm | ||
ee. ADE Tanssia Sateessa rt, 154 cm | eei. Kaunorannan Eemil rt, 162 cm | |
eee. Nallemaan Vilhelmiina rt, 154 cm |
Katso myös kattavampi sukutaulu! isälinja - Rajatapaus emälinja - Nallemaan Vilhelmiina
〉 6 kpl: 3 oria, 3 tammaa
tamma | ILO Viimiina | s. 16.12.2008 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Käry-Kävi LIL |
---|---|---|---|---|
ori | ILO Murmuri | s. 08.02.2009 | isä Mörkövaaran Murhattu | |
tamma | ILO Merliina | s. 11.04.2011 | isä Kieron Maisteri | |
ori | Simmahtiko ILO | s. 03.02.2013 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Jäpän Simalli |
tamma | Fiktion Suruisa | s. 10.11.2013 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä RSA Lohduton |
ori | Fiktion Loistava | s. 20.12.2013 | KTK-II, SV-II (2v.), SV-I (3v.), sijoituksia ratsastuskilpailuista | isä Fiktion Loisto |
〉 60 ERJ-sijoitusta, 51 KRJ-sijoitusta, 1 Cup-sijoitus
28.11.2008 Estábulo, irtoSERT (LKV3), päätuom. Maria A.
Valmennuksessa keskityimme tällä kertaa nopeisiin käännöksiin ja uusintaratatyyppiseen ratsastukseen, sillä olit kertonut, että Vilhelmiina on kyllä hyvä hyppäämään, mutta ei erityisen nopea. Teitte nopeatempoisen alkuverryttelyn kaikissa askellajeissa itsenäisesti ennen kuin kannoin kentälle muutamia puomeja ja tulitte neljää puomia kerrallaan ravissa ja kolmea puomia laukassa, jotta Vilhelmiina alkaisi keskittyä jalkojensa käyttöön paremmin.
Pian aloititte varsinaiset tehtävät. Olin koonnut neljän esteen radan, jolla ei korkeutta ollut kovin paljoa, mutta se sisälsi muutaman todella tiukan käännöksen. Ensimmäisellä kerralla jo ensimmäisen hypyn jälkeinen kaarre venähti aivan liikaa, joten et saanut tammaa ohjattua seuraavalle hypylle. UUsi yritys sujui paremmin, mutta vieläkin reitti olisi saanut olla useamman metrin lyhyempi. Saitkin käydä radan mielessäsi läpi ennen kuin päästin teidät yrittämään kolmannen kerran ja pyysin sinua kuvittelemaan mielessäsi sopivat linjat esteille. Tämä tuntuikin auttavan ja kaarteet olivat todella napakoita ja lyhyitä, oli hienoa nähdä noin valtavaa edistystä kummaltakin.
Lisäsin radalle vielä kaksi estettä ja nostin korkeuden metriin ennen kuin tulitte radan uudelleen, taas sieltä löytyi tiukkoja käännöksiä ja yksi likimain täyskäännös, jonka jälkeinen este oli melko lyhyellä etäisyydellä, joten tärkeää oli pitää tamma ryhdikkäänä ja kuulolla. Neljänteen esteeseen asti teillä meni hienosti, mutta sitten tuli pieni virhearviointi ja puomi putosi, minkä seurauksena seuraava lähestyminen meni pieleen ja tamma kieltäytyi hyppäämästä. Kokeilitte uudelleen ja nyt tämäkin sujui mahtavasti. Tulitte tämän radan vielä kahdesti, ensin pitkillä lähestymisillä ja sitten tiukoilla käännöksillä ja kellotin molemmat radat: jälkimmäinen oli lähes kaksi sekuntia nopeampi! Tällaisella erolla sijoitukset paranevat valtavasti, ja olit itsekin varsin tyytyväinen edistykseen.
Milja ja Vilhelmiina saapuivat hyvissä ajoin kentälle pitämääni estevalmennukseen. Itse olin rakentamassa rataa jo sovittua tapaamisaikaa aikaisemmin, jotta siihen ei menisi aikaa tunnin alusta. Milja hyppäsi tamman selkään ja aloitti verryttelyt tietenkin käynnissä pitkin ohjin muutaman kierroksen kävellen.Ratsukko verrytteli tietysti myös ravissa ja laukassakin. Kehotin ratsastajaa käyttämään puomeja ja kavaletteja hyödyksi verryttelyssä. Hevonen liikkui verkkaisesti ja ylitti ravipuomit leikiten. Laukkapuomeilla askeleet menivät hieman sekaisin, kun ensimmäiselle puomille tamma lähti vähän kaukaa. Kavaleteilla tammaa täytyi vähän käskeä nostelemaan jalkojaan, kun meinasi välillä vähän kompuroida.Alkuverkat verkattuaan ratsukko sai aloittaa radan hyppäämisen. Tällä kertaa olin rakentanut paljon erikoisesteitä ja vähän tavallisista pystyistä ja oksereista poikkeavia esteitä, mm. viuhka ja trippeli. Rata oli melko pitkä ja oli aika paljon tekniikkaa vaativa, mutta ei liian ja uskoin ratsukon suoriutuvan siitä ihan hyvin.Kun ratsukko viimein aloitti tehtävän, hevonen alkoi jo innostua ja ratsastajan täytyi pidätellä sitä ja välillä jopa vähän kovemmallakin kädellä. Tamma kuitenkin totteli pidätteet melko hyvin. Paikat esteille tulivat ihan hyvin, joillakin esteillä Vilhelmiina saattoi ponnistaa hieman kaukaa jolloin ratsastaja jäi jälkeen hypystä, mutta pääsi silti nopeasti takaisin. Erikoisesteet ja "erikoisesteet" eivät tuottaneet ratsukolle ongelmaa, ilmeisesti olivat tuttu juttu. Vähän ehkä muuri jännitti ainakin hevosta, mutta hienosti siitä silti yli päästiin. Tekniikka oli hallussa ja vauhtia oli sopivasti, ajoittain vähän enemmän mutta ei kuitenkaan liikaa.Kaikin puolin valmennus oli täysin onnistunut, muutamia pikkuvirheitä tapahtui niin hevoselle kuin ratsastajallekin, mutta ei niihin kannata takertua! Jätin ratsukon tekemään itsenäisiä ja palauttavia loppuverkkoja kentälle, kun itse esteiden keräämisen jälkeen lähdin kotia kohti.
Milja ja suomenratsunsa Vilhelmiina saapuivat kentälle hieman myöhässä, mutta se ei haitannut sillä minulla oli vielä esteiden rakentelu kesken. Kerroin tänään hypättävän esterataa, johon kuului erilaisia erikoisesteitä, mm. lankku ja laine. Ratsukko verkkaili ihan rauhassa ja perusteellisesti aluksi tietysti käynnillä pitkin ohjin ja sitten myös ravissa ja laukassa. Puomit ja kavaletit pääsivät hyötykäyttöön ratsukon alkuverryttelyissä. Vilhelmiina liikkui iloisen reippaasti ja energisesti, joka oli siis hyvä juttu. Kun Vilhelmiina oli tarpeeksi vertynyt, aloitettiin hyppääminen ihan oikeilla esteillä. Aluksi tultiin pelkkää yksittäistä kahden esteen linjaa pitkällä sivulla. Esteiden väliin oli mitattu noin viisi hevosen laukka-askelta, joka olikin sopiva Vilhelmiinalle, vaikka se laukkasikin normaalia reippaammin innostuneena. Sarjaa tultiin hetken aikaa ennenkuin alettiin hyppäämään rataa. Lyhyiden välikäyntien jälkeen sai ratsukko aloittaa radan hyppäämisen. Vilhelmiina innostui toden teolla, mutta totteli heti ensimmäistä ratsastajan antamaa pidäteotetta. Muutama puomi radalla putosi, mutta se johtui siitä, ettei Vilhelmiina nostanut jalkojaan tarpeeksi korkealle. Kehotin ratsastajaa paukauttamaan pohkeet kiinni hevosen kylkiin juuri ennen hyppyä, niin se muistaisi nostaa jalkoja korkeammalle. Kun rata oli saatu suoritettua ilman pudotuksia tai muita virheitä, sai ratsukko luvan aloittaa loppuverryttelyn. Kehotin Miljaa ratsastamaan Vilhelmiinaa kunnolla rennoksi eteen alas. Aluksi tamma ei millään meinannut rentoutua, vaan kulki pää pystyssä kohti kattoa mutta loppua kohden rentoutua ihan kivasti!