Fiktion Tuiska

† 22. lokakuuta 2015

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	tummanruunikko, 157 cm
synytynyt	27.10.2011, 27-vuotias (4v. 25.02.2012)
osaaminen	ko: Helppo B, re: 60 cm
rekisterinumero	VH11-018-1440
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-II, VIR MVA Ch, KRJ-I

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Vibaja

Tuiska on tallimme höpönassu, siitä pitää aivan jokainen. Tamman kanssa ihmisen viihtyvät sen mutkattomuuden takia. Sille sopii kaikki, sen voisi kääntää vaikka solmuun, jos vain hevosen voisi niin kääntää. Tamma on myös äärettömän rauhallinen, sen voi taluttaa isommassakin joukkiossa sillä tamma ei varmasti yritä hyppiä kenenkään naamalle ja vaikka ydinpommi räjähtäisi, ei Tuiska kuin korkeintaan hieman hätkähdä. Tuiskalla on hassu tapa pöristä kamalasti ja arempia hevosihmisiä se voi jännittää ja jotkut hevoset kokevat sen jännittävänä elementtinä. Se on kuitenkin tammalla vain tapa josta ei kannata huolestua, se ei tosiaan ole mihinkään rynnimässä vaikka pörinä kuinka yltyisi. Varsojen kanssa tamma kuitenkin on lähes ylisuojeleva ainakin alkuun, joten tällöin ei tamman lähelle kannata päästää vieraita.

Jottei tamman ihanuus vain loppuisi, niin se on myös ratsastaessa erittäin miellyttävä, innostunut ja helppo ratsu. Kun tamman kanssa pääsee kunnolla sinuiksi, se tuntuu toimivan lähes ajatuksen voimalla ja usein kuuleekin kommenttia "teetkö sinä siellä selässä mitään". Tuiska ei kuitenkaa ole lainkaan hankala kokemattomienkaan alla ja sen pomminvarmuus säilyy. Saa kaivella muistinystyröitään urakalla muistaakseen jonkin päivän, jolloin Tuiska olisi jotain säikähtänyt niin, että olisi lähtenyt rynnimään karkuun. Tuiskan kanssa saa olla kuitenkin tarkkana siitä, ettei meno valu etupainoiseksi, sillä tammalla on siihen vahva taipumus. Muita suuria ongelmia ei löydykkään, mutta tokikin jos tammaa ei alusta saakka ratsasta "ylämäkeen" tulee pitkänpäälle raskaaksi kannatella tamman päätä koko ratsastuksen ajan.

Tuiskalla on myös todella hyvä ruokahalu ja etenkin herkkupalat on parasta mitä tamma tietää. Lastaamisessa oli nuorempana pieniä ongelmia, mutta keksimme porkkanoiden salaisen voiman, niiden perässä tamma juoksisi vaikka kuuhun, jos vain olisi pakko. Tuiskasta on mukavaa olla kisavilinässä, se on oma itsensä tai ehkä vähän äänekkäämpi kun uusia kivoja kavereita pitää moikata, mutta muuten sen käytöksessä ei huomaa eroja normaaliin. Tamma on kisoissa hieman virkumpi ratsu kuin kotona, mutta edelleen hyvin käsissä pysyvä ja se ei ahdistu, vaikka joutuisi verkkaamaan ahtaassa verryttelyssä.

• Kantakirjauslausunnot 05. lokakuuta 2012:
  

  - Hyvät tyypit, kaunis väritys, pitkä runko ja pää, aavistuksen raskas, vennot vuohiset, pitkä säkä, hieman laskeva lautanen, hieman mitäänsanomaton pää.
  R-suunta, pisteet: 18 p. + 19 p. + 19 p. + 19 p. = 75 p.

• VIR MVA Ch-arvonimi myönnetty 2. joulukuuta 2012
• KRJ-I-palkittu 15. huhtikuuta 2013: 22 p. (7+8+7) + 40 p. + 22 p. + 10 p. + 7 p. = 101 p.

Sukuselvitys

isälinja - Purje-Aatos     emälinja - Perhosvaikutus

iiii. Kouluradoilla useasti tavattu Purjehtija jätti jälkeensä toinen toistaan upeampia suomenhevosia. Tämä komea tuuheaharjaksinen ori menestyi kouluratsastuksessa aina vaativa B-luokissa saakka. Kisoista ori palasi kotiin yleensä ruusuke suitsissa. Jalostuskäyttöön siirryttyä oriin luokse tulvi tammoja, eikä ihme, olihan ori komea ja rakennekin sillä oli korrekti. Näyttelyissäkin oriin kanssa käytiin ihan hyvällä menestyksellä. Jälkeläisiä kertyi kaikenkaikkiaan lähes viisikymmentä, joille ori periytti koulutaituruutta ja monille tuuhean ja pitkän harjan. Ori nukahti ikiuneen vanhana herrana, 26-vuotiaana.

iiie. Hieman tuntemattomammasta suvusta oleva Haaveilija oli erinomainen kouluratsu, mutta rauhallisen luonteensa ansiosta se toimi myös opetushevosena ratsastuskoululla. Monesti juuri ratsastuskoulun ratsastajat osallistuivat tammalla pieniin seurakisoihin, mutta oli sillä jossakin vaiheessa ihan kunnon kisaajakin. Tämän kanssa Haaveilija kilpaili aluetasollakin. Pari kertaa tamma ehti varsoakin, kun kilpailuista ja opetushommista pidettiin taukoa. Toinen jälkeläisistä on näyttelyissä ja koulukisoissa menestynyt raudikko tamma ja toinen tietysti Aatos. Haaveilija menehtyi 23-vuotiaana.

eiei. Punarautias Tiitun Jeremias on tullut tutuksi kouluradoilta. Temperamenttinen ori on nuoresta pitäen ollut hankala käsitellä, mutta taitonsa se on totisesti kouluradoilla näyttänyt. Erityisesti sen liikkeet ovat ihastuttaneet katsojia. Pikkuhiljaa ori on siirtymässä täyspäiväiseksi siitosoriiksi ja sille onkin jo kovasti kysyntää.

iiee. Tiitun Venla on kilpaillut kouluratsastuksessa aluetasolla ja menestynytkin kohtalaisen hyvin. Luonteeltaan tamma on hyvin perus suomenhevonen ja väritykseltäänkin liinaharjainen rautias. Tällä hetkellä Venla toimii täysin siitostammana ja varsoja onkin tähän mennessä kertynyt viisi. Tamma alkaa kuitenkin olla jo varsin iäkäs, että ajatus viimeisen varsan teettämisestä alkaa olla ajankohtainen.

ieii. Konsta kilpaili hyvin satunnaisesti koulu- ja esteratsastuksen parissa. Se menestyi kuitenkin hyvin vähäisestä kisamäärästä huolimatta. Luonteeltaan hyvin touhukas ja näinollen herkästi onnettomuuksille altistuva ori ehti astua vain viisi tammaa ennen kuin loukkasi itsensä sen verran pahasti, ettei lopettamista parempaa vaihtoehtoa ollut. Astutetuista tammoista vain kaksi tulivat tiineiksi; toinen varsoi orivarsan ja toinen tamman.

ieie. Konstin vanhemmista Priima oli se, jota tavattiin useammin kilparadoilla. Kansallisellakin tasolla menestynyt tamma oli monien ihailema, olihan sillä mitä miellyttävin luonne. Suvultaan melko harvinainen, mutta menestyneitä hevosia sieltäkin löytyi. Tamma päätettiin astuttaa vain harvinaisempia sukuja omaavilla oreilla ja siksi Konsta olikin yksi mainio vaihtoehto. Priima astutettiin tämän jälkeen vielä kahdella muulla oriilla, joista se varsoi kaksi tammavarsaa. Tamma menehtyi 21 vuoden iässä.

ieei. Riemuvoitto on liinaharjainen raudikko ori. Sen harja ja häntä ovat pitkät ja tuuheat; niistä moni olisi kateellinen. Tämä 155cm korkea suomalaismies on kilpaillut menestyksekkäästi kansallisen tason kouluratsastuskilpailuissa. Kisauransa loppumetreillä se pääsi kilpailemaan jopa vaativan B:n luokissa. Nykyään tämä Riemuksi kutsuttu ori toimii siitosorina ja onkin varsin suosittu kilpailumenestyksensä ansiosta. Useimmat jälkeläiset ovatkin perineet sen upeat, ilmavat liikkeet ja lisäksi rauhallisen luonteen. Riemu on luonteeltaan juuri tyypillinen suomenhevonen; se ei ota asioista turhaa stressiä.

ieee. Syystuuli on kaunis punarautias rouva. Säkäkorkeutta löytyy 154 senttiä ja taitoa löytyy niin kouluun, kuin esteillekin. Koulussa tamma on kilpaillut helppo A-luokissa ja esteillä vajaan metrin luokissa. Tamma ei luovuta koskaan, vaan jaksaa painaa lähes täysillä tehoilla loppuun asti. Joskus tuntuukin, että sillä on piilossa pieniä energiavarastoja, josta se väsyessään nappaa annoksen. Se on varsonut kahdesti ja on edelleen aktiivisessa kilpailukäytössä, sillä rouvalla on ikää 10 vuotta.

eei. Hurjasta nuoruudestaan huolimatta oikeaksi herrasmieheksi kehittynyt Romu-Miäs on menestynyt niin koulu-, kuin esteradoillakin. Koulu siltä sujuu helpon C:n tahtiin ja esteitä hypätään 80cm ratana. Jälkikasvua oriilla on Tuikun lisäksi kaksin kappalein; ori ja tamma. Se osallistui syyskuussa 2010 suomenhevosten laatuarvosteluun napaten I-palkinnon. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu vielä ainakin yleislaatuarvostelu.

eeii. Melko isokokoinen Riikan Touho on erityisesti esteillä menestynyt herra. Myös satunnaisesti kenttä- ja helpoissa koulukisoissa tavattu ori oli alunperin työhevosena. Uudessa kilpailupainotteisessa kodissaan Touho pääsi myös siitoshommiin. Jälkeläisiä sillä onkin jo lähes viitisenkymmentä ja joukosta löytyykin jo monia ratsastuskilpailuissa menestyneitä yksilöitä. Tätä nykyä Touho viettelee elämäänsä pienessä siittolassa.

eee. Läsipäinen Perhosvaikutus on aloitellut lupaavasti kilpauraansa etenkin kouluratsastuksen saralla. Tällä hetkellä se kilpailee helppoa C:tä ja B:tä. Esteitä se hyppää ratana pienestä koostaan huolimatta peräti 110cm, mutta kilpailee vielä hieman pienemmissä luokissa. Tammalla on kokemusta myös äitinä olemisesta; onhan Tuikku jo sen kolmas varsa. Ensimmäinen jälkeläisistä on samasta isästä kuin Tuikku ja toinen onkin aikoinaan Fiktiossa asuneesta Antin Velmusta. Perhosvaikutuksen kanssa tähdätään sekä suomenhevosten laatuarvosteluun, että yleislaatuarvosteluun.

Jälkeläiset

⟩ 5 kpl: 2 oria, 3 tammaa

Kilpailutulokset

⟩   48 KRJ-sijoitusta, 1 Cup-sijoitus, 1 VSR-sijoitus

Näyttelytulokset

15.01.2014 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV2), tuom. Ram.
15.06.2013 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk. (LKV1), tuom. Jessika
05.12.2012 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV1, BIS5), tuom. Peppi S./Jessika
03.11.2012 Dimmanby Gård, MVA-SERT (BIS1), päätuom. Shonna S.
17.10.2012 Shawane Ranch, MVA-SERT (BIS4), päätuom. Pulmu N.
11.10.2012 Viehättävä, MVA-SERT (BIS2), päätuom. Peppi S.
08.10.2012 Fiktio, MVA-SERT (BIS3), päätuom. Pulmu N.
14.09.2012 Maanaviljan Suomenhevoset, MVA-SERT (siirtyy BIS1:ltä, LKV1), päätuom. Peppi S.
30.08.2012 KK Baildaor, irtoSERT (LKV1), päätuom. Terhi N.
21.08.2012 Viehättävä, MVA-SERT (BIS4), päätuom. Elisa A.
05.07.2012 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV2), tuom. Jessika

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

28.02.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana narri

Verryttelyistä alkaen käskin Miljan nostaa Tuiskan pään ylös ulkokädellä joka kerran, kun tamma meinasi valua etupainoiseksi. Vaikka se liikkui muuten hyvin ja kuunteli ratsastajaansa, meinasi pää painaa liikaa itse kannateltavaksi. Teimme Miljan ja Tuiskan kanssa perusjuttuja – siirtymisiä, taivutuksia ja sen sellaisia. Vaikka tamma toimi hyvin ja nöyrästi se oli alkuun hieman jäykkä etupainoisuutensa lisäksi ja Milja saikin tehdä paljon töitä, jotta Tuiska olisi sieltä noussut ja alkanut taipuakin kyljistään. Siirtymiset eivät sinällään tuottaneet vaikeuksia, ne olivat täsmällisiä, mutta toki etupainoisuus niitäkin alkuun vaivasi. Ahkeralla työskentelyllä Tuiska kuitenkin nousi sieltä maantasalta ja alkoi liikkua paljon mukavammin sekä vaivattomammin. Loppuun teetin ratsukolla vielä kahdeksikolla siirtymisiä. Ei valittamista myöskään valmentajan osalta tämän ratsukon kanssa!