rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma |
---|---|
v�ri, s�k�korkeus | vaaleanrautias, 164 cm |
syntynyt | 27.06.2012, 28-vuotias (4v. 26.10.2012) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 90 cm |
rekisterinumero | VH12-018-0708 |
kasvattaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | SV-I, ERJ-I, KRJ-I, SLA-II, YLA2, VSR:n j�lkel�isluokka A, KRJ:n j�lkel�isluokka AB |
T�m� on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eiv�t liity mitenk��n kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nime��n mainittavan
Oma kasvattimme Soma-tamma on sukupuolestaan huolimatta se tallin Hessu Hopo, hieman hassu ja suoraansanoen v�lill� v�h�n tyhm�. Kaiken kukkuraksi Somalla on suloinen l�rpp�huuli, jota se roikottaa aina rentoutuessaan. Karsinassaan se veteleekin useimmiten kunnon torkkuja huuli roikkuen. Soma on my�s kova pusuttelemaan, se rakastaa saadessaan "h�pl�tt��" huulillaan ihmisen kasvoja ja onneksi, ainakaan viel� se ei ole koskaan n�ykk�issyt. Soma on siis kiltti tammatytt�nen ja ennenkaikkea kiltti, sen kanssa kaikki on kovin simppeli� ja v�lill� se saakin osakseen tavallista enemm�n huomiota, kun tallity�ntekij�t menev�t sen luoksi rauhoittumaan, kun muut hoidokit ovat olleet oikein pissim�isell� p��ll�. Soma on sik�li v�h�n h�ps�, ettei se ota oikein mist��n opikseen, se saattaa kolauttaa p��ns� vaikka vesikuppiin monta kertaa per�kk�in ymm�rt�m�tt� siirty�.
Soma on ��rimm�isen laiska, v�lill� tuntuu kuin sen kaviot olisi liimattu maahan. T�h�n viel� kun lis�� tamman kovan suun ja melko tunnottomat kyljet niin jipii, haasteet ovat valmiina! Soman kanssa siis tarvitaan paljon painoapuja ratsastaessa ja my�s ��niavut ovat oikea "helmi" asia tamman kanssa, harmi vaan, ettei niit� komeita hophop kannustuksia saa "esitt��" kouluradalla. Soma ei siis tosiaan kuulu niihin helpoimpiin ratsuihin ja vain harvat saavat sen kulkemaan edes jotakuinkin tyylikk��n n�k�isesti. Arvatkaa vaan �rsytt��k� n�in omistajan roolissa se, ett� tammalla on takataskussa oikeinkin n�ytt�v�t liikkeet, mutta kun ei se esit� niit� kuin irti juostessaan, noh, tiet��p�h�n ainakin mihin pyrkii.
Soma on sik�li helppo kuljetettava, ettei se keksi mit��n omia juttuja lastaustilanteessa tai muuta vastaavaa, mutta niinkuin arvata saattaa pieni tila ja tohelo-Soma eiv�t aina ole niin kovin hyv� yhdistelm�. Uusissa paikoissa tamma k�ytt�ytyy maltillisesti ja mallikkaasti, se ei kikkaile turhia ja h�mp�ttelee menem��n sinne mihin pyydet��n. Meid�n onneksi tamma on hieman enemm�n hereill� ratsastaessa aina alkuunsa mit� kotona. Pit�� kuitenkin olla tarkkana, ettei Soman kanssa verkkaa liikaa (mielell��n ei juuri ollenkaan) ja menee tamman kanssa l�hes kylmilt� radalle. Valitettavan usein papereissa kuitenkin lukee ne kurjat sanat: "Rata lyss�hti loppua kohden".
i. Isokaato rt, 157 cm | ii. Karhu trt, 160 cm | iii. Kaarnikka tprt, 164 cm |
iie. Hehku hpm, 150 cm | ||
ie. Marabello prn, 152 cm | iei. Markiisi m, 155 cm | |
iee. Vermutti tprtrn, 150 cm | ||
e. Soima vrt, 165 cm KRJ-II, SLA-II, YLA2, j�lkel�isluokka B |
ei. Soimaaja vrt, 158 cm | eii. Vajakki rt, 163 cm |
eie. Soimatar vrt, 151 cm | ||
ee. Luraana prn, 160 cm | eei. Ernesti rn, 158 cm | |
eee. Ritna rtkm, 155 cm |
ei. Soimaaja on periytt�nyt Soimalle muutakin kuin kauniin vaaleanrautiaan v�rityksen - t�m� upea ja menestynyt ori j�tti l�hes kaikkiin j�lkel�isiins� upeat liikkeens� ja rehdin ty�skentelyn hengen. 158 senttimetri� korkealta orilta ei nimest��n huolimatta puuttunut rehtiyden rinnalta my�sk��n hellyytt� luonteestaan. Kuten sanottu, oriherra menestyi muuallakin kuin kotitallin suosiokilpailuissa, kisakentill� nimitt�in. Se oli aika pitk�lti monilahjakkuus: se p�rj�si niin koulu- kuin estekentill�kin - maastossa se ei sit� vastoin viihtynyt kovinkaan hyvin. Soimaaja j�tti j�lkeens� yhteens� 9 hienoa j�lkel�ist�.
eii. Vajakki oli kauniin rautias suomenhevosori, joka tunnettiin l�hipiiriss��n Soimaajan tavoin kilttin� herrasmiehen�. Kisakentille sen suosio ei sen sijaan riitt�nyt, mutta sen jumalaisen rakenteen takia sit� k�ytettiin jalostukseen hyvinkin innokkaasti. El�m�ns� aikana se toimi suomenhevosia pienimuotoisesti kasvattavan perheen lemmikkiratsuna, mutta alkoi pian niitt�� mainetta kiert�m�ll� n�yttelyit�, kun omistajat tajusivat sen upean rakenteen ja kysynn�n orimarkkinoilla. Vajakilta l�ytyi s�k�korkeutta sopivat 163 senttimetri�. Se menehtyi �killisesti �hkykohtaukseen ollessaan vasta 14-vuotias, joten se ei siis ehtinyt viel� j�tt�� kovin montaa j�lkel�ist�.
eie. Soimatar oli pienest� koostaan huolimatta nimens� veroinen hevonen - se ei turhia s��stellyt kun puhuttiin �ksyilyst� ja kenkkuilusta. Kaikesta huolimatta se omisti kuitenkin uskomattoman kauniin ulkomuodon ja p�rj�si hienosti kilpakentill�, joten se p��si siis vaikuttamaan jalostuksessa sopivan verran ja kaikkien onneksi saivat varsojen ostajat huomata, ettei t�ll� tammalla ollut juurikaan taipumusta periytt�� �ksyilev�� luonnettaan j�lkel�isilleen. S�k�korkeutta Soimattarelta l�ytyi 151 senttimetri� ja v�rilt��n se oli vaaleanrautias useimpien j�lkel�istens� tapaan. El�m�ns� aikana se varsoi 6 varsaa Soiman is�, Soimaaja, mukaanlukien.
ee. Luurana oli punaruunikko perhehevonen. Suurimman osan el�m��ns� se asusteli er��ll� maatilalla kahden l�mminverisen hevosen kanssa ja toimi perheen pojan harrastehevosena ja ratsuna. Luuranan rahkeet olisivat varmasti riitt�neet laajempaankin kisailuun kuin mit� se pojan kanssa kiersi, mutta parivaljakko tuntui olevan tyytyv�inen pienemmiss� kilpailuissa kiertelyyn. Luurana ei koskaan varsonut muita varsoja Soiman lis�ksi - Soima oli aluksi tarkoitettu kotiin j��v�ksi, mutta tilanpuutteen vuoksi se p��dyttiin lopulta myym��n uuteen kotiin. Luuranan s�k�korkeus oli 160 senttimetri�.
eei. Ernesti eleli samaisessa perheess� kuin Luuranakin, toimien Luuranan edelt�j�n� ja perheen lemmikkihevosena v�h�n v�li� vaihtuvien l�mminveristen ravihevosten rinnalla. Se eleli viel� siihen aikaan, kun perheen ukki halusi kynt�� kasvimaata hevosella - tied� sitten, saattoiko ukki olla hieman aikaansa j�ljess�... Joka tapauksessa se eli hyvin perinteik�st� el�m�� eik� siis kisannut tai muutenkaan edes yritt�nyt niitt�� menestyst� sen suuremmin niin kilpailuista kuin jalostuspuolestakaan. Orina se pidettiin l�hinn� vain kustannussyist� ja siit�, ett� Ernestist� haluttiin tulevaisuudessa suomenhevosseuraaja taloon. Ernesti oli 158 senttimetri� korkea ja se omisti hieman harvinaisemman ruunikkov�rityksen.
eee. Rautiaankimo Ritna oli kaunis ja ��rett�m�n hyv�rakenteinen tamma. T�st� syyst� se meinattiin l�hestulkoon vied� k�sist� kun varsottamisesta puhuttiin, vaikkei se ahkeralta treenaukseltaan ja kisaukseltaan meinannutkaan ehti� moisiin puuhiin. T�m� 155 senttimetri� korkea tamma oli menestynyt kilpahevonen kouluratsastuksen puolella, mutta kaikki t�m� oli ��rimm�isen kovan treenauksen tulosta - mik��n huippuhevonen se ei ollut syntyess��n. Tamma ehti vaikuttaa jalostuksessa 5 varsan verran, kunnes se jouduttiin lopettamaan trailerimatkalla tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Vaikka sen j�tt�mien j�lkel�isten m��r� ei ollut suuri, niiden kirjo oli laaja: sen j�lkel�iset ovat ty�skennelleet niin ratsastuskoulu- ja perhehevosina kuin ahkerasti treenaavina kilparatsuinakin. em�n sukuselvitys © Maijunen
⟩ 7 kpl: 3 oria, 4 tammaa
ori | Fiktion Voitonriemu | s. 03.01.2013 | KTK-III, SV-I, ERJ-I, KRJ-II, SLA-I, j�lkel�isluokka AB | is� Voittoisa Hopea |
---|---|---|---|---|
ori | Fiktion Pekuri | s. 11.06.2013 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | is� SH Vekselin Pedro |
tamma | Fiktion Somia | s. 07.07.2013 | SV-I, ERJ-I, KRJ-I | is� Kalevan Ujo-Lemmink�inen |
tamma | Fiktion Seela | s. 10.11.2013 | KTK-II, SV-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | is� Riivi�iden Korpraali |
ori | Fiktion Lakusti | s. 06.03.2014 | KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, YLA2 | is� R�tv�n�n Laguuni |
tamma | Fiktion Saila | s. 26.08.2014 | KTK-II, ERJ-I, YLA1, SLA-I | is� Moon Verjnuarmu |
tamma | Koistilan Soila | s. 03.11.2014 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | is� Koistilan Nemo |
T�m� on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eiv�t liity mitenk��n kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nime��n mainittavan
⟩ 41 KRJ-sijoitusta, 54 ERJ-sijoitusta
Viimeksi olin pit�nyt Miljalle ja Somalle kouluvalmennuksen, t�ll� kertaa tarkoitus oli hyp�t�. Odotin valmennusta kauhunsekaisin tuntein – toisaalta Soma ei vaikuttanut laisinkaan estehevoselta, toisaalta ��niavut eiv�t olleet esteradalla kiellettyj� ja tamma kuunteli niit� paljon paremmin kuin pohkeita tai ohjia. Milja oli verrytellyt jo valmiiksi ja p��sin saman tien rakentamaan teht�v��: sarjaa, johon kuului ensin pysty, sitten nelj� kavalettia raviv�leill� ja okseri. P��sin heti selitt�m��n, ett� tarkoitus oli l�hesty� laukalla, siirty� raviin kavaleteille, nostaa laukka ennen okseria ja jatkaa sujuvasti eteenp�in. ��niapuja sai k�ytt�� niin paljon kuin sielu sieti ja korostin, ett� halusin n�hd� aktiivisuutta ja energisyytt�.
Somallehan t�m� teht�v� oli aktiivisuuden ja energisyyden suhteen hankala, mutta muuten olin varsin vaikuttunut siit�, miten sujuvasti homma hoitui alusta l�htien. Milja ratsasti rohkeasti eteenp�in, hoputtaen tammaa eteenp�in ennen pysty�, hidastaen ��nekk��ll� "ptruulla", maiskuttaen Soman kavalettien yli ja laukkakin nousi yhdest� "hophopista". Ei huono alku!
Sujuvan alkun rohkaisemana innostuin pident�m��n ravikavalettien v�li�, jolloin Soman oli pakko pident�� askeltaan ja sitten lyhent�m��n, sitten taas pident�m��n. N�iden teht�vien ja Miljan reippaan, tasapainoisen ratsastuksen avulla alkoi Soman kavioista l�ytym��n aitoa vipin�� ja ilmeest� kiinnostuneisuutta. Estekorkeutta nostin tasaisesti kunnes pysty oli 80cm ja okseri 90cm.
Olin todella vaikuttunut valmennuksen onnistumisesta n�inkin hyvin! Milja ja Soma pelasivat hyvin yhteen ja loppua kohden saattoi Milja j�tt�� ��niapuja pois ja nainen k�ytti pelkk�� istuntaansa hoputtaakseen tai lyhent��kseen tammaa. Somakin tuntui pit�v�n teht�v�st�, sill� viimeisill� kerroilla – askelta pident�en – liike l�hti todella voimakkaasti takaosalta ja Milja sai jopa hieman hillit� hevosta! Aivan loistavaa ty�t�!
Soma oli minulle ennest��n tuntematon hevonen ja saapuessani paikalle n�inkin ensi t�ikseni siev�n, kauniin v�risen tamman, joka liikkui kuin t�i tervassa. Eteenpyrkimyst� ei ollut k�yt�nn�ss� laisinkaan eik� jalka meinannut nousta maasta vaan Soma j�tti j�lkeens� kauniit kavionraahausj�ljet. Miljalta kuulin tamman olevan rautakylkinen ja kovasuinen, mutta istunta ja ��niavut meniv�t l�pi hyvin. Kehoitin Miljaa aloittamaan verkoissa reippailla ��niavuilla, koko talli vaikka raikuen, kunnes Soma liikkuisi eteenp�in kunnolla. Saimmekin siis kuulla kaunista hoputusta pari kierrosta, kunnes tammalla oli jonkin verran liikett� jo kavioissaan. Muutoin kehoitin Miljaa pysym��n mahdollisimman hiljaa, eip� siell� kouluradallakaan saa ��niapuja k�ytt��.
Kaikissa askellajeissa verryttelyn j�lkeen tamma liikkui jo eteenp�in, vaikkei ehk� kovin energisesti, kyljet oli taivuteltu ja ratsukko oli valmis teht�v��n. Selitin Miljalle, ett� t�it� teht�isiin t�n��n ilman jalustimia p��asiassa ravissa. Ohjelmassa oli kolmikaarinen kiemuraura, kaarteet tuli kulkea ravissa rehellisesti taipuen, sitten suoristaa, siirt�� Soma k�yntiin kolmen askeleen ajaksi, siirty� takaisin raviin ja niin edelleen.
Alkuun tamma meinasi kaatua mutkiin, j��d� banaanimutkalle ja my�h�sty� k�yntiin siirtymisess�. Raviin se sent��n ponnahti t�sm�llisesti, joskin energisyys j�i edelleen uupumaan. Kehotin Miljaa ajattelemaan itse��n yl�sp�in kaarteessa, jotta h�n ei kallistuisi sis��np�in ja toisi hevosta mukanaan. Siirtymisen kehoitin ajattelemaan suoraan pys�hdyksen� – jos Soma pys�htyisikin, se ei maailmaa kaataisi mill��n tavalla.
Alun perin olin ajatellut, ett� tekisimme samaa kiemuraa viel� pys�hdysten kanssa, mutta vaihtaessamme suuntaa Soma palasi j�lleen alkupisteeseen. Niinp� keskityin vaatimaan sujuvaa hommaa alkuper�isell� teht�v�ll�. Miljan vatsalihakset joutuivat koville h�nen puurtaessaan tamman kanssa, enk� kyll� yht��n ihmettele miksi. Soma alkoi hiljalleen taipua kunnolla kaarteisiin, mutta siirtymiset tuntuivat olevan sille j�rjest��n pohjattoman vaikeita. Raviin se l�hti l�ys�sti, mutta sent��n t�sm�llisesti kun taas k�yntiin siirtymiset olivat melkoista katsottavaa. Pari kertaa Milja joutui hidastamaan tamman aitaan, kun Soman mielest� avut eiv�t olleet kyllin hyvi�. Upeasti kuitenkin tsempattu!
Huomenna alkaa ilmoittautuminen Esteratsastusjaoksen laatuarvostelun toukokuun tilaisuuteen. Sinne olisi tarkoitus ilmoittaa Soma uusimaan palkintoaan. Edelliskerralla tamma j�i viiden pisteen p��h�n ensimm�isest� palkinnosta ja nyt olemme valmistelleet sit� niin, ett� ykk�spalkinnon pit�isi olla mahdollinen, ellei nyt jotain yll�tt�v�� tapahdu. Somallahan on kaksi varsaa, Voitonriemu ja Somia, jotka on palkittu mm. ERJ-I-palkinnolla helmikuussa, joten j�lkel�ispisteisiin on tulossa viisi lis�pistett�. T�m� ei viel� v�ltt�m�tt� takaa I-palkintoa, sill� pisteytys on muuttunut sen j�lkeen, kun Soma on helmikuussa 2014 palkittu. Ensi kuussa suunnaksi otetaan Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu. My�s siell� on luvassa lis�pisteit� j�lkel�isen ja em�n KRJ-palkinnoista, joskin yksi v�hemm�n. Mutta my�s sielt� on mahdollisuus saada ensimm�inen palkinto.
Milja oli aamusta ottanut minuun yhteytt� ja olimme vaihtaneet hieman kuulumisia. Samalla h�n oli kertonut, ett� tarvitsisi hieman liikutusapua iltap�iv�st� Soma-nimiselle tammalle. Kuulemma olisi oikein kiltti tapaus jokseenkin kyll� h�ps�, mutta hyv�ll� tavalla. No tottakai tarjouduin auttamaan ja ty�p�iv�n j�lkeen suuntasinkin suorilta Fiktioon etsiskelem��n kyseist� kaverusta.
L�ydetty�ni tamman tervehdin sit� iloisesti ja rapsuttelin hetken. Soma oli juuri sit� Milja oli sanonut, muttei h�n muistanut varoittaa, ett� tamma osaisi olla todella huomionkipe�. Tamma pyrkikin kokoajan iholle ja yritti hamuilla huulillansa minun hiuksia, korvia ja kaikkea mist� kiinni sai. Hoidettaessa t�m� ainakin tuli pieneksi ongelmaksi, koska mitenp� harjailet, kun toinen on kokoajan korvassasi kiinni tai hiuksissa. No selvisin koettelumuksesta, hieman kuolaisena kyll�kin, mutta parempi n�in kuin korvattomana tai kaljuna.
Selk��n noustessani pysyi tamma hyvin paikoillaan, mutta heti kun pyysin liikkumaan sit�, k��nsi Soma vain p��t�ns� ja katsoi minya kysyv�sti. Siin� sain hetken rummutella pohkeilla ennenkuin tamma tajusi, ett� aaa joo eteenp�in. Askel oli todella laiskaa, lyhytt� ja v�lill� tuntuikin ettei kaviot nousi maankamaralta ollenkaan. Ei sitten Milja viitsinyt kertoa, ett� min� t�ss� joudun urheilemaan eik� hevonen... L�ysin jopa Somalta kolme askellajiakin, ihme kyll�, joita saikin hetken hakea ennenkuin edes ravi tai laukka irtosi siit�. Laukkaan olisi vaikka voinut nukahtaa, jos tammaa ei olisi kokoajan tarvinnut puskea eteenp�in.
Pienen ratsastelun j�lkeen palasimme talliin, min� hikisena ja Soma – no ei niin hikisen�. Harjailin tammaa viel� illan p��tteeksi, sek� vein sen tarhailemaan viel� kaverereidensa seuraan.
Milja toi kent�lle minullekin tutun hevosen, Soman. Valmennus oli estevalmennus ja t�n��n keskityttiin sarjaesteisiin. Ratsukko aloitti itsen�iset alkuverkat, kun kokosin muutamia sarjoja pitkin kentt��. Kun ratsukko oli verrytellyt hetkisen, ruvettiin tulemaan keskihalkaisijan sarjaa ravissa. Soma vaikutti kovin laiskalta edelliseen valmennukseen verrattuna. T�st� syyst� Milja joutui k�ytt�m��n melko reippaasti raippaa. Kun halkaisijan sarjaa oltiin hyp�tty hyv�n tovin, otettiin mukaan toisen pitk�n sivun sarja, nostettiin laukka ja samalla my�s esteit� 60cm. N�it� hyp�ttiin hetkisen ja nostin esteet viel� 90cm. Tamma hypp�si loppujen lopuksi kuitenkin kovin sulavasti vaikka se olikin alussa hieman laiska ja kankea. Oli aika lopetella valmennus. J�tin ratsukon taas verryttelem��n itsen�isesti loppuverryttelyj�.
Milja talutti Soman kent�lle, k��nsi hevosen keskihalkaisijalle ja nousi selk��n. H�n aloitti ottamalla alkuk�ynnit. Ratsastaja taivutteli tammaa ja jatkoi pieni� p�tki� lis�tyll� k�ynnill�. Ratsukon ty�skentely vaikutti oikein siistilt� vaikka Soma olikin alkuun hieman laiskan oloinen. Milja ohjasi tammaa melkeinp� pelk�ll� painolla, koska hevosen suu ei reagoinut apuihin oikein. Pienen verryttelyn j�lkeen otettiin ravia hetkinen. T�m�n j�lkeen oli aika ottaa ravissa pohkeenv�ist��. Tamma vaikutti jo hiukan vetre�mm�lt� kuin aluksi. Ravipohkeenv�ist�jen j�lkeen harjoiteltiin keskiravia, josta siirryttiin laukkaan. Laukassa tamma pyrki innokkaasti eteenp�in, joka teki ty�skentelyst� paljon helpompaa. Pienen laukkaharjoittelun j�lkeen otettiin vastalaukkaa kiemurauralla. Laukka vaikutti viel�kin siistilt�, ei rikkonaisia ravisiirtymisi�. Aloimme kuitenkin ottamaan jo loppuraveja ja -k�yntej�, jotka ratsukko sai hoitaa itsen�isesti.
Valmennettuani Somaa ja Miljaa kouluratsastuksen puolella ja n�hty�ni tamman ratsastettavuuden, olin p��tt�nyt t�n��n teett�� ratsukolla teht�vi�, jotka olisivat Soman mielest� ainakin toivottavasti virkist�v�mpi� kuin ainaiset radat. Valmennuksen teht�v�n� oli sarja, jonka jokaisen esteen v�liss� tuli tehd� suuri voltti. Ensimm�inen hyppy meni t�ydellisesti penkin alle, sill� Soma ei jaksanut nostaa jalkojaan senk��n vertaa, ett� olisi hyp�nnyt. Ennen estett� se tyynesti pys�htyi, nosteli jalkansa korkealta esteen yli ja jatkoi matkaansa laiskassa ravissa. Sanoin Miljalle h�nen saavan k�ytt�� ��nt�ns� ihan reippaasti, ja seuraavalla l�hestymisell� h�n maiskutti ja min� huusin "j�p, j�p, j�p" esteen vieress�. Soma hypp�si kuin hypp�sikin, ja my�s seuraavat esteet sujuivat kutakuinkin mallikkaasti. Kun ratsukko oli hyp�nnyt sarjan, annoin heille luva siirty� loppuverkkaamaan.
T�n��n Soman ja Miljan olisi vuorossa koulutreeni�, kun seuraavana p�iv�n� valmentaisin heit� esteiden puolella. Saapuessani maneesille ratsukko oli jo l�mmitellyt, ja p��simme v�litt�m�sti siirtym��n itse teht�viin. Aluksi pyysin Miljaa ja Somaa keskiympyr�lle, jonka keskell� itse seisoin. Neuvoin heit� siirtym��n raviin, ravaamaan puoli ympyr�llist�, siirtym��n sitten laukkaan puolen kierroksen ajaksi ja niin edelleen. Aluksi Soma oli hieman pihalla koko teht�v�st�, mutta muutaman toiston j�lkeen tamma alkoi p��st� jyv�lle siit�, mit� silt� pyydettiin. Soman laukannostot olivat ��rimm�isen laiskoja, ja kokoajan n�ytti silt�, ett� tamma voisi liimautua paikalleen torkahtamaan. T�st� syyst� pidimme valmennuksen keskipaikkeilla pienen Soman her�ttelytuokion. Neuvoin Miljaa nousemaan kevyeen istuntaan, ja hoputtamaan Somaa laukkaamaan oikein kunnon reipasta laukkaa ymp�ri maneesia. Parin p��stelykierroksen j�lkeen tamma sai kun saikin uutta puhtia, jonka voimin p��stin ratsukon siirtym��n loppuverryttelyihin.