Paljetti

† 9. kesäkuuta 2016

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	voikko, 164 cm
syntynyt	04.05.2012, 25-vuotias (4v. 02.09.2012)
osaaminen	ko: Helppo B, re: 55 cm, Vaativa valjakkoajo
rekisterinumero	VH12-018-1129
kasvattaja	Sanni & Jukka Kausala
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KRJ-I, VVJ-I, YLA2

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuva © Anna S.

Paljetti saapui Fiktioon eräänä lokakuisena päivänä. Vettä tihutti koko matkan, mutta hevonen saatiin ehjin nahoin uuteen kotiinsa. Trailerista asteli ulos utelias isokokoinen tamma ja pian tallipihalla raikui iloinen tervehdys, johon yksi jos toinenkin Fiktion vanha asukki vastasi.

Paljetti paljastui luonteeltaan rauhalliseksi, ajoittain jopa liiankin rauhallinen, ainakin jos kysytään sen selässä tuskailevalta ratsastajalta. Tamma suhtautuu elämään uteliaasti, iloisesti, mutta vailla turhaa kiirettä – asioita ehtii tutkailla kaikessa rauhassa ja rauha on avain tyytyväisenä pysymiseen. Hoitaessa se tietenkin on etu, sillä Paljettia voi huoletta pitää irrallaan vaikka keskellä pihaa ja tapahtumiin se reagoi lähinnä nostamalla päätään korvat hörössä. Tamma ei hosu eikä hötkyile, kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat sen kanssa rutiinilla ja rauhalla, mahan alta saa harjata, satulavyön saa kiristää ja verikokeen ottaa ilman, että Paljetti siirtyy askeltakaan. Epämukavuuttaan se ilmaisee korviaan luimistamalla, mutta koskaan ei ole tamma näykkinyt, potkinut eikä edes uhkaillut tekevänsä näitä asioita. Narun nokassa voikko kulkee kiltisti ja rauhassa, mutta hieman tahmea se on reippaalle kävelijälle eikä siihen saa vauhtia oikein millään kuin parin askeleen ajaksi.

Ratsastus on se kohta, missä Paljetin rauhallisuus muuttuu raivostuttavaksi ominaisuudeksi. Tamman mielestä kun erityisesti eteen ajavia apuja voi tuumailla aivan rauhassa ennen kuin niitä noudattaa. Sama koskee myös pidättäviä apuja, mutta niihin Paljetti yleensä reagoi auliimmin – joskaan ei kauniisti hidastaen takaosallaan vaan notkahtaen etupainoiseksi matelijaksi. Tamma meinaa ylipäätään olla etupainoinen ja sen kanssa saakin tehdä lujasti töitä nostaakseen pään ja saadakseen voikon reagoimaan eteen kunnolla. Raippa tai kannukset eivät ole lainkaan pahitteeksi, sillä Paljetille toimii parhaiten yksi roima käsky sen sijaan, että sitä hinkuttaisi puolen tuntia pienemmin avuin. Oma moottori käynnistyy kyllä, kun ratsastaja on sitkeä, mutta sammahtaa kyllä saman tien, jos ratsastaja unohtaa ratsastaa. Ajossa Paljettia joutuu niinikään komentamaan melko paljon eteenpäin, eikä sen vahvuus ole nopeudessa vaan ennemminkin siistissä ja tarkassa työssä. Tietenkin sillä varauksella, että kuski hoitaa osansa, yksinään ei tamma lähde tekemään yhtään mitään.

Ainakaan Paljetti ei ole kisapaikalla ees taas sinkoilija. Se kulkee uteliaana korvat hörössä ja hirnuu vastauksena joka kuulutukselle, mutta tamma ei säädä eikä ole levoton millään tavoin. Sen ajan, kun sitä ei kiinnosta katsella muita hevosia tai vastailla kuuluttajalle, Paljetti nuokkuu takajalkaansa lepuuttaen ja alahuuli pitkällä lerputtaen. Kuten kotona, saa kilpailuissa ratsastaja tai ajaja tehdä paljon töitä herättääkseen tamman moottorin töihin ja pitääkseen sen käynnissä. Paljetti kuitenkin tekee siistejä, tasaisia ratoja kerran toisensa perään eikä ole mitenkään huono hevonen. © Susiraja

• KRJ-I-palkittu 25. maaliskuuta 2016: 7 p. + 40 p. + 17 p. + 22 p. + 15 p. = 101 p.
• YLA2-palkittu 25. huhtikuuta 2016: 28 p. (17+11) + 30 p. (21+9) + 17 p. + 15 p. + 5 p. = 95 p.
• VVJ-I-palkittu 31. toukokuuta 2016: 8 p. + 40 p. + 16 p. + 22 p. + 15 p. = 101 p.

Sukuselvitys

i. Voinappi on näyttävä näky pitkän kultaisen harjansa kanssa. Napiksi kutsuttu ori on ollut kysytyssä siitoskäytössä viimevuodet, kilpailun se lopetti jo jonkin aikaa sitten. Menestystä Nappi on kerännyt etenkin kouluradoilla helpoissa luokissa. Monikäyttöinen hevonen toimii kuitenkin myös esteillä ja vaunujen edessä. Kaikinpuolin hyväkäytöksinen ori on miellyttävä paitsi maastakäsin, myös ratsuna. Kuitenkin orimainen pippurisuus putkahtelee pintaan jopa vanhoilla päivillä. Nappi on myös kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle, kuten monet sen jälkeläisetkin.

ii. Pika-Voitto tunnettiin hyvin itsetietoisena tapauksena. Voiton tielle ei tullut mikään tai kukaan ja se jätti hyvin usein muut hevoset ja ihmiset omaan arvoonsa. Voittoa voisi kuvailla yhden ihmisen hevoseksi, mistä voidaan varmasti nopeasti päätellä, että sen luonne ei ollut helpoimmasta päästä. Kuitenkin orin oma ihminen sai kaiverrettua siitä upean kouluhevosen joka voitti useita arvokisoja. Isokokoinen Voitto oli paitsi näyttävä näky radalla, myös menestyksen myötä kysytty siitoksessa.

iii. Voitokas on hyvin samankaltainen tapaus kuin yksi harvoista orijälkeläisistään Pika-Voitto. Hyvin omanarvonsa tunteva, mutta osaava kouluhevonen. Voitokas kuitenkin menehtyi nuorena onnettomuuden saattelemana, joten meriitti- ja jälkeläislista jäi odotettua lyhyemmäksi. iie. Kielorinteen Ruusa oli suhteellisen jykevä tamma, mutta äärimäisen kiltti luonteeltaan. Sen valtavan leveä otsa ja paksu harja herättivät jokaisessa ohikulkijassa vähintäänkin sympatiaa. Ruusa kilpaili este- ja kouluratsastuksessa muutamia startteja seuratasolla ja varsoi Pika-Voiton lisäksi yhden tammavarsan.

ie. Kultu Kimallus on jokalailla nimensä veroinen. Siro, vaikkakin suhteellisen iso tamma on upea näky kesälaitumella, puhumattakaan kun se on puunattuna näyttelykehässä. Kultu osaa poseeraamisen jalon taidon ja kyllä tämän hevosen kropalla kelpaakin. Tamma on kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle, mutta se on menestynyt myös valjakkoajossa. Varsoja tällä hevosella ei kuitenkaan Voinapin lisäksi ole.

iei. Tahtovainen on niitä hevosia, jotka seisovat tarhan kauimmaisessa laidassa ja tykkäävät vain tarkkailla tilanteita kauempaa. Tahtovainen ei pidä itsestään ylimääräistä meteliä, sitä voisi ihan hyvin sanoa vain vanhaksi ja viisaaksi. Ori on aina ollut helppoluontoinen ja menestynyt kilpaurallaan etenkin valjakkoajossa. iee. Seteli on pikku rautias jonka tiedettiin olleen hyvin perso ruualle. Seteli toimi koko elämänsä lähinnä harrasteratsuna, mutta starttasi joissakin koulukisoissa. Tamma oli se luottohevonen, joka tutustutti monet uudet ratsastajat hevosmaailmaan.

e. Onerva on hieman jytkympi tamma, mutta varsin näyttävä näky. Sillä on suuri pää ja ystävälliset silmät, Onerva kuvastaa jokalailla rehellistä suomenhevosta. Tamma on tunnettu etenkin kiltistä luonteestaan, joskus se mielletään myös hieman laiskaksi. Ja on siinä vähän perääkin, Onerva ei tee yhtään ylimääräistä mitä ihminen ei siltä vaadi. Onerva on toiminut kilparatsuna lähinnä kouluratsastuksessa, mutta startannut myös muutamia esteluokkia..

ei. Oiva herättää kiinnostusta ulkonäöllään. Se on paitsi täydellisen sopusuhtainen, myös hyvin orimainen myös ulkoisesti. Näyttelyissä ja kantakirjassa huippumenestystä niittänyt Oiva on paljon kysytty siitosmarkkinnoilla. Komean kuoren alla kuitenkin kytee, sillä Oivalta löytyy useita orimaisia piirteitä, joita kuitenkin osaava ammattilainen pystyy hallita. Oiva on menestynyt kilparatsuna kouluratsastuksessa ja startannut myös valjakkoajossa.

eii. Soiva on isokokoinen järkäle, jonka hempeä luonne on vertaansa vailla. Soivalla on useita jälkeläisiä ja se on periyttänyt etenkin isoa kokoa, sekä ketteryyttä koosta huolimatta. Vaikea ehkä olisi ensimmäisenä uskoa, kuinka menestynyt valjakkohevonen Soiva aikoinaan on ollut. eie. Mikun Tähti on hyvin temperamenttinen suomenhevostamma, jonka oikkuilusta voisi kertoa vaikka koko illan. Tähden kanssa täytyy olla lujana, mutta kun tamman lähelle pääsee, siitä paljastuu useita puolia, kuten upea kouluratsu.

ee. Tuikun Tuike on pieni rautias, jonka lauhkea luonne jää monen mieleen. Tuike on hyvin lapsiystävällinen, mutta kentälle päästyään aikamoinen höyryveturi. Tamma jaksaisi painaa treeniä läpi illan, eikä virta tunnu loppuvan. Tuikkeella on potentiaalia esteratsuna, mutta se on startannut myös paljon koulukisoissa. On haaste saada tämä tamma keskittymään, mutta vaiva on sen arvoista. Tulokset puhuvat puolestaan!

eei. Kaapeli on toiminut paljon kurssihevosena valjakkoajossa. Pelkkä ammatti kertonee itse hevosesta jo paljon. Kaapeli on mitä säysein ori ja jaksaa myös aloittelijoiden sähellykset ympärillään. Hyvin ketterä ja kiltti hevonen, joka aikanaan niitti paljon menestystä valjakkoajossa. eee. Tuikkua voisi kuvailla pieneksi ja pippuriseksi. Se on suhteellisen säyseä, mutta tammamaisia piirteitä löytyy etenkin tallikäyttäytymisestä. Liikkeissään se on nopea, mutta yllättävän näyttävä kokoonsa nähden. Tuikku on kilpaillut hieman seuratasolla kouluratsastuksessa. © Cery

Jälkeläiset

⟩ 4 kpl: 2 oria, 2 tammaa

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Lineart © Tea

Kilpailutulokset

⟩   50 KRJ-sijoitusta, 48 VVJ-sijoitusta

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

06.03.2016 - Päiväkirjamerkintä

Odotettu hetki koittaa pian, sillä pääsemme viimein osallistumaan Paljetin kanssa ensimmäiseen laatuarvosteluun. Alunperin tarkoitus oli käydä ensin Valjakkoajojaoksen laatuarvostelussa, mutta koska seuraava tilaisuutta ei ole vielä julkaistu, suunnataankin ensiksi KRJ:n laatuarvostelun maaliskuun ylimääräiseen tilaisuuteen. Lähdemme tavoittelemaan II-palkintoa, mutta pieni toivonkipinä ykköspalkinnosta mielessä. Koska Paljetin tytär Popliini on KRJ-II-palkittu, kilahtaa Paljetin tilille siitä kaksi lisäpistettä jälkeläispisteisiin. Kisapisteistä pitäisi tulla täydet, muista lisäpisteistä samaten, tai ainakin lähes täydet. Rakenne- ja vanhempien pisteitä en tässä vaiheessa lähde arvuuttelemaan, vaan ne pysyvät melko pitkälti mysteerinä tuloksien julkaisuun asti. Paljetti ei ole käynyt aiemmin minkäänlaisessa rakennearvostelussa ja näyttelyssä, joten nyt onkin sen asian suhteen vähän opeteltavaa. Ja nimen omaan vähän, sillä ainakin paikallaan seisomisen tamma osaa paremmin kuin hyvin, mutta nyt vain täytyy osata asetella se oikeen asentoon.

20.02.2016 - Päiväkirjamerkintä

Paljetin edellisestä varsomisesta on jo hurjan paljon aikaa ja tuskinpa tamma enää tulee saamaan jälkeläisiä. Ikää sillä nimittäin alkaa olla jo reippaasti. Tosin tälle tammalle ikä on vain numero. Se ei ole osoittanut vielä minkäänlaisia vanhenemisen merkkejä. Luulen, että meillä on vielä hyvin aikaa käydä laatuarvosteluissakin. Tarkoituksena on suunnata ainakin KRJ:n ja VVJ:n laatuarvosteluihin. Muista mahdollisista, eli yleislaatuarvostelusta ja suomenhevosten laatuarvostelusta en ole varma, mutta jos siltä näyttää, että niihin kannattaa ja tamman kunnon puolesta edelleen pystyy, niin miksipäs ei.

Mitä näihin jälkeläisiin tulee, on mamma saanut olla ylpeä etenkin tammavarsasta Popliinista, joka on palkittu kolmessa eri laatuarvostelussa, kantakirjattu ja palkittu varsa-arvioinnissa. Paljetti ei itse pystyy koskaan saavuttamaan samanlaista meriittilistaa, mutta ainakin kasvatustyössä on onnistuttu saamaan aikaan emäänsä parempi yksilö. Myös esikoinen Pyökki on menestynyt. Se on kantakirjattu ja palkittu VSN Champion -arvonimellä, jonka lisäksi ori on kilpaillut peräti kansallisella tasolla Vaativa A -luokissa. Poutapilvi, joka on jälkeläisistä kolmas, oli jonkin aikaa täysin tauolla kilpailemisesta, mutta oli ennen tätä ehtinyt haalia kasaan sijoituksia sekä koulusta, että valjakkoajosta. Nyt olen ilokseni saanut itse kilpailla sillä valjakkoajossa ja täytyy sanoa, että se on ollut mukavampi ajaa kuin emänsä. Joukon kuopus Viipotti vielä odottelee kisaradoille pääsyä, mutta eiköhän senkin aika joskus koita.

27.12.2015 - Valjakkoajovalmennus, valmentajana dookie

Upea voikkotamma Paljetti ravaili varsin laiskanpulskean oloisena valjakkokärryt perässään ja Milja kyydissään ympäri kenttää. Tammalla ei näyttänyt olevan kiire minnekään, ei tänään, eikä juuri koskaan muulloinkaan, ainakaan Miljan kertoman mukaan. Hetken seurailtuani valjakon menoa kehotin ohjastajaa ottamaan reippaammat ravipätkät lävistäjillä, jotta Paljetti saataisiin oikeasti liikkumaan, eikä vain raahustamaan mitälie mummoravia. Lisäyspätkillä ei ollut ihan niin vahvaa vaikutusta kuin oli toivottu, mutta ainakin voikon meno piristyi edes vähäsen. Milja sai pääosin hoitaa alkuverryttelyt hevosensa kanssa itse, hänhän tunsi tammansa ja siihen toimivat kikat paremmin kuin minä.

Verkkaisen alkuverryttelyn aikana olin ripotellut kentälle kartioportteja ja puomikujia eri levyisillä väleillä. Pienten välikäyntien jälkeen pääsimmekin aloittelemaan tarkkuusrataa ensin ravissa. Paljetti ravasi edelleen turhan löysästi, mutta se kuunteli tarkasti ohjastajansa suunta-avut, ja piti huolen, ettei yksikään kartio päässyt kaatumaan. Kehotin Miljaa pitämään huolen, että tamma liikkuisi eteen hieman reippaammin, mutta varomaan kuitenkin päästämästä ravia liian pitkäksi. Hetkittäin Paljetti liikkuikin sopivalla tahdilla eteen, mutta pääosin kuitenkin liian löysästi ja hitaasti. Pari kertaa radan suoritettuaan pyysin ohjastajaa siirtämään tamman laukkaan, ja ajamaan saman radan läpi tässäkin askellajissa. Tällä kertaa kartioita kaatuili oikein olan takaa, kun ohjastajan ja hevosen arviot mutkista ja vauhdista eivät osuneet yhteen. Kävin nostamassa kaatuneet tötsät ylös, ja pyysin valjakkoa tulemaan uudestaan. Tällä kertaa Milja piti tarkasti huolen, että Paljetti liikkui sopivammalla eteenpäinpyrkimyksellä ja sopivan lyhyenä, jolloin saatiin nappisuoritus radan suhteen. Pyysin naista ajamaan radan läpi vielä kerran, joka sujui vähintään yhtä hyvin kuin edellinenkin. Suoritukseen tyytyväisenä annoin valjakolle luvan siirtyä loppuverryttelemään.

06.11.2015 - Valjakkoajovalmennus, valmentajana narri

Voikko Paljetti-tamma odotteli kuskinsa kanssa valmiiksi verryteltynä kentällä kun saavuin paikalle. Tamma asteli kentällä vailla kiireen häivää ja keskustellessani Miljan kanssa sain siitä sopivan pikku briiffin: siisti ja tarkka tamma, mutta hidas, ja moottori vaati hieman käynnistelyä. Työt aloitimme saman tien, olin valinnut Miljalle kouluharjoituksia pääasiassa ravissa (keskiravi, koottu ravi, lisätty ravi), ja koska verryttelyt oli jo tehty, pyysin Miljaa vain esittämään Paljettia hieman molempiin suuntiin sekä käynnissä, että ravissa. Pohjatyö oli tehty hyvin ja tamma liikkui kyllä nätisti eteenpäin, kun Milja sitä vain pyysi. Ensimmäisenä tehtävänä otimme keskiravia keskihalkaisijalla, keskellä voltit harjoitusravissa molempiin suuntiin, ajatuksena jo hieman koota ravia näillä volteilla. Paljetti teki nätisti pyydetyn keskiravin, kokoamista se hieman vastusteli päätään heittelemällä.

Seuraava tehtävä oli poimittu (lähes suoraan) vaativan luokan kouluradalta. Harjoitusravilla kulmasta, koko rata leikkaa lisättyä ravia, harjoitusravia seuraavan pitkä sivun alkuun, josta kootussa ravissa sivun keskelle, puolivoltti keskihalkaisijalle ja takaisin harjoitusraviin. Vaikka Paljetti oli hieman hidas tamma, se suoritti kuitenkin eritysesti lisätyn ravin vaikuttavalla varmuudella. Takaosa työskenteli hyvin, ja teknisesti ottaen suoritus oli hyvin lähellä kymppiä- Kootussa ravissa tamma teki pari rikkoa, vaikka Milja korjasi nopeasti, olisin toivonut parempaa kokoamisastetta. Pään ja kaulan asento oli varsin hyvä, mutta takaosa ei tullut tarpeeksi alle ja ravi oli enemmän kootuhkoa ravia rehellisen kokoamisen sijaan. Varsin hyvää suoritusta silti tuli – Paljetti on hieno tamma, kunhan sen saa heräteltyä hommiin.

15.02.2014 - Päiväkirjamerkintä

Mennessäni tänään Paljetin karsinaan, sieltä kurkisteli uunituore varsa. Se oli syntynyt ilmeisesti vain joitakin hetkiä aiemmin, mutta pikaisella tarkastelulla selvisi, että molemmat näyttivät voivan erinomaisesti. Eläinlääkäri kävi vielä toteamassa saman asian. Suloinen rautias tamma paljastui oitis uteliaaksi tapaukseksi, ehkä vähän hölmöksikin. Se oli huvittava näky hoiperrellessaan emänsä tisseille, kun ympäristöä piti tarkkailla samalla oikein perusteellisesti. Lopulta Paljetti tuli varsaansa vastaan, sillä vaikka matka ei ollut pitkä, oli äidin mielestä jo aika syödä. Paljetillahan on kokemusta jo yhden varsan verran ja äidin tehtävät sujuivat siltä luonnostaan jo ensimmäisellä kerralla. Siinä kaksikon touhuja katsellessa mietiskelin varsalle nimeä. Sitten muistinkin, että ystäväni Crystal oli joskus aiemmin ehdottanut nimeä Popliini, en vain muista kenelle, mutta tälle varsalle sopi mainiosti. Niinpä varsa sai nimekseen Fiktion Popliini.

10.11.2012 - Päiväkirjamerkintä

Paljetti saapui Fiktioon lokakuun neljäs päivä. Näinkin lyhyessä ajassa tamma osoittautui etenkin kouluratsastuksen saralla oikeaksi kisatykiksi, sillä jo kuun viimeisenä päivänä sillä oli kasassa 41 sijoitusta. Kisaura kouluratsastuksen parissa lopetettiin tänään, kun Paljetti oli saavuttanut 50. sijoituksensa. Tammaa kisautettiin siis hieman reilu kuukausi, mutta kisojen päivämäärät menevät joulukuulle asti.

Tästä päivästä alkaen tamma siirtyy siitoskäyttöön ja sopii toivoa, että varsoistakin saataisiin samanlaisia tykkejä. Paljetille tullaan tulevaisuudessa valitsemaan oreiksi sekä koulu-, että valjakkohevosia ja hevosia jotka ovat kilpailleet molemmissa tai mahdollisesti vielä useammassa lajissa. Tulevien varsojen kuvat jo kiiltelevät silmissä, kun selailen sopivia oreja. Samalla tulee pohdiskeltua varsojen värejä ja olisikin mukavaa saada tammasta edes yksi voikkovärinen varsa.