rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori |
---|---|
väri, säkäkorkeus | voikko, 159 cm |
syntynyt | 01.02.2014, 27-vuotias (3v. 03.05.2014) |
osaaminen | ko: Helppo B, re: 90 cm, me 90 cm |
rekisterinumero | VH14-018-0709 |
kasvattaja | Vibaja, Koistila |
omistaja | Milja, Fiktio (VRL-00692) |
saavutukset | KTK-II, KERJ-II, ERJ-II, KRJ-I |
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nimeään mainittavan
Lieska on isäänsä tullut niin ulkonäkönsä kuin vähän luonteensakin puolesta. Se on sellainen lupsakka kaveri, jonka kanssa tulee toimeen kuka tahansa. Välillä tuntuu, ettei se ole ori ollenkaan. Lieskaa voi huolettaa pitää ja käsitellä tammojenkin läheisyydessä, jos ne ovat jo vanhoja tuttuja. Mutta kiimassa olevien ja uusien tuttavuuksien kanssa on hyvä pitää isompaa hajurakoa. On hienoa, että Lieska tulee mainiosti toimeen myös lasten kanssa. Se suorastaan rakastaa niitä. Erityinen paikka orin sydämessä on serkkuni tytöllä Aadalla, joka on touhunnut Lieskan kanssa ihan taaperosta lähtien. Sittemmin hän toimi orin kisahoitajana ja on muutenkin autellut paljon sen kanssa. Yhä edelleen hän käy aina silloin tällöin hoitelemassa ja ratsastamassa Lieskaa.
Ratsuna se on todella yritteliäs. Vaikka taitoja sillä on enemmän estepuolella, se antaa aina kaikkensa myös kouluratsastuksessa. Kovin korkeaa kapasiteettia sillä ei kuitenkaan ole erityisesti mihinkään lajiin, vaan se on enemmänkin monipuolinen ja tasainen suorittaja helpoissa ja matalissa luokissa. Perus koulu- ja esteratsastuksen lisäksi päädyimme tämän vuoksi kilpailemaan myös kenttäratsastuksessa. Tutustumisluokissa Lieska pärjäsikin oikein hyvällä menestyksellä. Ori onkin tavallista innokkaampi maastoesteillä ja muutenkin maastossa. Mutta ratsastajaansa se kuuntelee aina hyvin tarkasti pyrkien miellyttämään parhaansa mukaan. Vakioratsastajilla siinä on jopa automaatin vikaa, sillä se oppii hyvin tuntemaan ratsastajien erilaiset avut, ajatukset ja toiveet, joiden perusteella Lieska sitten yrittää omatoimisesti tehdä jo ennen kuin ehtii pyytää.
Lieska on yksi helpommista lastata ja kuljettaa. Ja kilpailupaikoilla sen käytös ei juuri normaalista poikkea. Tietysti uusi paikka saattaa ihmetyttää aluksi, mutta aika pian se on kuin kotonaan. Tammoille se voi huudella enemmän, kotona kun pyörii vaan aina ne samat naamat, joista ei alkuhuuman jälkeen jaksa enää innostua. Yksi asia, joka välillä tuottaa ongelmia, on eläinlääkärintarkastukset kisojen lomassa. Lieska on oppinut luottamaan omaan vakioeläinlääkäriimme, mutta muiden käsittelystä se ei jostain syystä pidä, vaikka ne eivät mitään ihmeellistä tekisikään.
i. Murroksen Hohto vkk, 158 cm |
ii. M.L. Leiskaus vkk, 155 cm | iii. M.L. Tulipallo rt, 159 cm |
iie. M.L. Vauhti | ||
ie. Heljätär rt, 162 cm | iei. Kanneljoen Ilmari rt, 166 cm | |
iee. Hellevitär vrt, 160 cm | ||
e. Joulutähti klmpäis, 159 cm |
ei. Fn Leevin Tuttiritari m, 159 cm | eii. Aholan Leevi rt, 160 cm |
eie. Jääprinsessa m, 156 cm | ||
ee. Voikukka rtpäis, 166 cm | eei. Ero-Keisari rt, 170 cm | |
eee. Kielo rtpäis, 165 cm |
isälinja - M.L. Leiskaus emälinja - Voikukka
〉 7 kpl: 3 oria, 4 tammaa
〉 Astunut tamman Sylvin Känkkäränkkä
ori | Fiktion Roihu | s. 07.11.2014 | sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Fiktion Somia |
---|---|---|---|---|
tamma | Taikakuun Haltiamieli | s. 27.02.2015 | KTK-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Taikakuun Hajamieli |
ori | Turmeltajan Leiskuva | s. 18.03.2015 | KTK-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Pirunkorven Kujerrus |
tamma | Fiktion Sointi | s. 17.07.2015 | kilpaillut porrastetuissa | emä Susikallion Suvitoive |
ori | Moon Leiskuva | s. 02.09.2015 | KTK-II, sijoituksia ratsastuskilpailuista | emä Moon Talviina |
tamma | Tuulenpesän Virvatuli | s. 30.09.2015 | emä Aarniometsän Valonvälke | |
tamma | Fiktion Rekiina | s. 04.01.2016 | KTK-kelpoinen, SV-I | emä Kuukarin Ratilda |
〉 40 KRJ-sijoitusta, 49 ERJ-sijoitusta, 40 KERJ-sijoitusta, 3 Cup-sijoitusta
16.11.2015 Adina, SW2 (4½-5-4½-4-4-4-4½-4-3½-3½=41,5p), tuom. dookie
Tällä kertaa ilmoittautuminen KRJ:n laatuarvosteluun on jäänyt allekirjoittaneelta viimetippaan. Vielä viimeisen ilmoittautumispäivän aamun valjetessa oli epäselvää ketkä neljä lähtisivät matkaani huhtikuun viidentenätoista päivänä. Ensimmäisenä syntyi päätös Lieskan mukaanottamisesta. Ori on jo kokenut konkari näissä puuhissa, sillä se on jo palkittu KERJ:n ja ERJ:n laatuarvosteluissa. Näissä kummassakin Lieska on saanut toisen palkinnon, mutta koulupuolella sillä on mahdollisuuksia jopa ensimmäiseen palkintoon.
Toiseksi mukaanlähtijäksi valikoitui Ronski. Olen ollut jo pitkään epävarma tämän herran laatistuttamisesta ja jossain vaiheessa olin jo varma, ettei se tule tätä päivää ikinä näkemään, mutta niin se mieli vain muuttuu. Ronskilla on viimeistään kesällä edessä myös VVJ:n laatuarvostelu. Sen jälkeläiskatraassa on pelkkiä tammoja ja näistä esikoinen sekä kuopus ovat pärjänneet kisoissa, niin koulussa kuin valjakkoajossa. Keskimmäistä ei olla vielä nähty kilparadoilla.
Koska tässä vaiheessa valinta oli osunut kahteen oriin, päätin, että loput kaksi olisivat sitten tammoja. Wuokolle napsahti kolmas paikka. Vaikka tamma onkin kilpaillut kouluratsastuksen lisäksi myös esteitä ja kenttää, on KRJ:n laatis ainoa lajilaatuarvostelu, jonne sen kanssa suunnataan. Tai mistä sen tietää, jos innostunkin vielä lähtemään tamman kanssa kilparadoille? Se päätös olisi kuitenkin tehtävä jo melko pian, sillä ikä alkaa jo painaa Wuokkoa. Se on kuitenkin selvää, että tamman kuopus Pikku-Ruhtinas tulee käymään läpi nuo kaikki kolme lajiarvostelua.
Lopulta kaikki laatikseen lähtijät alkoivat olla selvillä. Viimeisenä lisäsin ilmoittautumiseen Kirman tiedot. Se on oikeastaan ollut menossa jo varmaan ainakin puoli vuotta, mutta aika joku valmiimpi tapaus on kiilannut sen edelle. Kirmalla on siis ollut puutteita päiväkirjan puolella, mutta nyt se asia on vihdoin korjattu. Tammalla on neljä hienoa jälkeläistä, jotka ovat kaikki pärjänneet hienosti kilpailujen saralla. Vihma ja Kaunokukka ovat pärjänneet myös näyttelyissä emänsä tavoin.
Tämän porukan kanssa lähden tavoittelemaan vaatimattomasti ykköspalkintoja. Parin viikon päästä nähdään kuinka käy.
On viimein Lieskan vuoro päästä laatuarvosteluun. Ensimmäisenä kolmesta lajilaatuarvostelusta on vuorossa kenttäratsastus, sillä orin jälkeläisistä Fiktion Roihu ja Turmeltajan Leiskuva ovat pärjänneet jo lupaavasti lajin parissa. Seuraava laji saattaa olla sitten esteratsastus ja viimeisenä koulu, mutta järjestyksen näkee aikanaan sen perusteella kuinka jälkeläiset jatkossa pärjäävät. Vanhemmiltaan Lieska ei tule tällä kertaa saamaan pisteitä kuin isältään, joka on sijoittunut kenttäratsastauksessa reilu parikymmentä kertaa. Tämän osion pisteet jäävät siis auttamatta vajaiksi, jonka vuoksi mahdollisuuksia ensimmäiseen palkintoon ei ole. Lähdemme kuitenkin tavoittelemaan II-palkintoa, joka on hieno saavutus sekin. Sen lisäksi, että suuntaamme 25. päivä laatuarvosteluun, on viisi päivää aiemmin luvassa kantakirjaustilaisuus. Tässä kuussa on siis kaksin verroin jännitettävää.
Lieskan neljäs jälkeläinen, Sointi, joka on siis toinen Fiktion kasvattajaliitteen alle syntynyt Lieskan varsa, muutti tänään uuteen kotiin. Matka Rajattomaan sujui ongelmitta ja siellä olivat tammaa vastassa tallin lukuisat muut hevoset, mm. Fiktion kasvatit Unilukkari ja Elva. Sointin lähdettyä tulin miettineeksi, että mitähän orin muille jälkeläisille tällä hetkellä kuuluu.
Esikoinen Fiktion Roihu on saanut kisauransa lopullisesti päätökseen jo kesällä. Se kilpaili menestyksekkäästi niin koulu-, este-, kuin kenttäratsastuksessakin. Jälkeläisiä sille on siunaantunut kaksi, jotka ovat kumpikin oreja. Mielenkiintoista onkin nähdä miten nämä tulevat sitten aikanaan kisaurillaan pärjäämään. Nyt Roihu itse ilmeisesti odottelee laatuarvosteluihin pääsemistä.
Toinen jälkeläinen Taikakuun Haltiamieli on kilpaillut kenttä- ja esteratsastuksessa. Sijoituksia on kummassakin lajissa kertynyt vajaa kymmenen kappaletta ja varmasti niitä tulee kertymään vielä ajan kanssa enemmänkin. Tamman kanssa on käyty myös näyttelyissä ja sillä onkin tällä hetkellä sertit Champion-arvonimeä varten, mutta sitä ei ole vielä ilmeisesti virallistettu.
Turmeltajan Leiskuva, joka on Lieskan kolmas jälkeläinen, hyväksyttiin kesällä ratsusuunnalle suomenhevoskantakirjaan hienosti II-palkinnolla. Ura kenttäratsuna on lähtenyt hyvin käyntiin, sillä sijoituksia on tällä hetkellä noin parikymmentä. Tuorein, eli viides varsa Moon Leiskuva sen sijaan on alle vuosikas nuori herra, jolla ei ole minkään suhteen vielä huolen häivää.
Kaikenkaikkiaan jälkeläisillä tuntuu menevän oikein hyvin. Näyttää myös siltä, että Lieskan olisi aika alkaa suunnata laatuarvosteluihin, sillä jälkeläisnäytötkin alkavat olla jo hyvällä mallilla. Voi olla, että suuntaamme Kenttäratsastusjaoksen laatuarvosteluun vielä tämän vuoden puolella.
Sain Moondancesta viestin, jossa kerrottiin, että heidän tammansa Moon Talviina oli viimein varsonut Lieskan varsan. Hetken päästä puhelin piippasi uudestaan, kun siihen saapui kuva komeasta voikosta orivarsasta. Paluuviestissä onnittelin hienosta varsasta ja kyselin miten varsominen oli sujunut. Se oli kuulemma mennyt hyvin ja Talviina on tähän asti hoitanut varsaansa esimerkillisesti. Totesin vielä miserylle, että varsa muistuttaa kovasti Lieskan aiempaa jälkeläistä, Turmeltajan Leiskuvaa, varsana. Sitten sainkin kuulla, että myös misery oli nimennyt varsan Leiskuvaksi, mikä sattuma! Onneksi pojat ovat sen verran eri-ikäisiä, että ainakaan tässä vaiheessa ne eivät voi mennä sekaisin. Onkin hauska seurata miten samannäköinen isoveljensä kanssa nuoremmasta Leiskuvasta sitten aikanaan tuleekaan, vai tuleeko ollenkaan?
Pikku-Lieska sai tänään uuden ystävän, kun serkkuni tuli pitkästä aikaa käymään reilun parin vuoden ikäisen tyttärensä Aadan kanssa. Viimeksi heidän käydessään Lieska ei vielä ollut meillä, joten he näkivät sen nyt ensimmäistä kertaa. Ja millainen kohtaaminen se olikaan! Aada rakastui oriin välittömästi ja myös ori itse oli hyvin innoissaan tästä pienestä ihmisestä. Koska Lieska on jo tässä vaiheessa osoittautunut lupsakaksi pikkuherraksi, joka tulee toimeen lastenkin kanssa, annoin Aadan vähän harjailla ja paijailla oria omani ja hänen äitinsä valvovan silmän alla. Tämän jälkeen tyttö ei olisi millään malttanut lähteä pois. Lopulta serkkuni joutui kantamaan itkevän tyttönsä autoon, mutta lupasin, että hän saa tulla ihan milloin vaan katsomaan Lieskaa uudestaan.