Fiktion Kimalle

† 22. lokakuuta 2015

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	tummanrautias, 162 cm
syntynyt	08.02.2013, 32-vuotias (4v. 09.06.2013)
osaaminen	ko: Helppo A, re: 90 cm
rekisterinumero	VH13-018-0326
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-III, ERJ-I, KRJ-I

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!

Kimalle on tamma, joka ei tajua aina ihan täydellisesti omaa kokoaan. Se luulee olevansa ikuisesti pieni varsa, jota kannetaan paikasta toiseen silloin kun itse ei jaksa. Totuudessahan Kimalle on iso ja hieman jytky tamma, jota ei tosissaan ole kiva saada syliin. Kimalle on kuitenkin kiltti, purra se ei varmaan edes osaisi. Jokainen ihminen on kiva ja ystävä Kimalteen mielestä ja se antaa itsensä nätisti kiinni kenelle tahansa. Ei tamma pistä pahitteeksi myöskään erikoisemmista hoitotoimista ja sillä saa siistiä jopa korvakarvat klipperillä ilman rauhoitusta. Kimalle ei pelkää oikeastaan mitään, joten siinäsuhteessa tamma on erittäin mukava tapaus.

Jyrämäisyys on suuri haittapuoli myöskin Kimalteen ratsastettavuudessa. Kimalteen mottona tuntuu olevan mennään eikä meinata. Kimalle on hyvin etupainoinen ratsu, se painaa sen lisäksi kädelle muutenkin, koska haluaisi olla kokoajan menossa, eikä oikein haluaisi mennä hissukseen. Kimalle singahtaa raviin heti kun ratsastaja jalkansa maasta irti saa. Ainoa rauhoittava keino on saada tamma pysymään seisomassa selkäännousun ajan on, se että joku tammasta pitää kiinni. Kimalle on sen verran maata "tamppaava" otus, että jo maapuomit saavat kokea kovia Kimalteen edessä. Maastoilu kuitenkin on Kimalteen omaa alaa, se on innokas mutta äärimmäisen rauhallinen otus pelottavien asioiden suhteen.

Kimalletta jännittää hitusen lastaustilanteet, mutta rauhoittava ääni ja tamman rakastamat herkut ovat oikotie onneen. Itse kuljetus sujuu tamman osalta erinomaisesti. Kimalteesta on kivaa päästä maailmalle, hirmuisesti uutta ja jännää nähtävää on yllin kyllin! Tamma nauttii selkeästi myös huomion keskipisteenä olemisesta, joka itseasiassa Kimalteen tapauksessa häiritsee usein itse suoritusta. Kun halutaan katsoa sinne missä yleisö on, niin ei kai sitä kaikkea keskittymistään voi ratsastajalleen antaa.

• Kantakirjauslausunnot 5. tammikuuta 2014:
  

  "Melko hyvät tyypit, suurilinjainen, pitkähkö pyöreä runko, kevyt hieman lyhyt kaula, käyrät kintereet."
  R-suunta, pisteet: 15 p. + 17 p. + 16 p. + 16 p. = 64 p.

• ERJ-I-palkittu 31. maaliskuuta 2015: 6,5 p. + 41 p. + 25 p. + 20 p. + 12,5 p. = 105 p.
• KRJ-I-palkittu 15. elokuuta 2015: 7 p. + 40 p. + 22 p. + 20 p. + 12,5 p. = 101,5 p.

Sukuselvitys

isälinja - Ruhtinas     emälinja - Kestohymy

Jälkeläiset

⟩ 3 kpl: 1 ori, 2 tammaa

Kilpailutulokset

⟩   41 KRJ-sijoitusta, 55 ERJ-sijoitusta, 3 Cup-sijoitusta

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

01.03.2015 - Estevalmennus, valmentajana Ireth

Tänään valmennuksen aiheena olivat pituusesteet, eli okserit, trippelit ja sianselät, eikä radalla muita esteitä ollutkaan. Tarkoitus oli saada Kimalle hyppäämään matalia, venyviä hyppyjä niin että tamma käyttäisi koko selkäänsä. Vauhdin tuli pysyä hyvin hallinnassa ja laukan kasassa, jotta hypyt onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Lähestymiset olivat melko simppeleitä ja esteet matalia, mutta niillä oli pituutta hieman tavallista enemmän.

Aluksi tulitte ihan vain kolmen esteen suoran, mikä sisälsi kaksi okseria ja trippelin. Laukka pysyi sopivan tiiviinä ja tahdikkaana, joten Kimalle pystyi hyppäämään hyvin ja voimakkaasti, joten esteet eivät tuottaneet vaikeuksia. Seuraavalle kerralle muutin kaikki trippeleiksi ja lisäsin loppuun vielä yhden sianselän ja nyt askelpituus meinasi kasvaa niin paljon, että hyppääminen ei oikein onnistunut ilman pudotuksia. Tamma otti tästä kyllä opikseen, eikä ongelmia seuraavalla kerralla enää ollutkaan.

Lopuksi kokosin radan, joka sisälsi kolme okseria ja trippeliä sekä kaksi sianselkää. Rata oli melko pitkä, sillä kaikki esteet tultiin vähintään kahdesti ja kaarteet olivat hyvin loivia. Hienosti satäit kuitenkin ratsusi jaksamaan, teit paljon puolipidätteitä jotta tamma ei olisi ollut niin etupainoinen ja sait sen pysymään ryhdikkäänä, mikä mahdollisti esteiden suorittamisen kunnialla.

Viimeinen este, erittäin pitkä trippeli, kuitenkin tuotti päänvaivaa, sillä sen lähestyminen oli reilunmittainen ja se oli suoralla linjalla edelliseen esteeseen nähden, joten tamma olisi mielellään kiihdytellyt. Sait sen kuitenkin pysymään hanskassa ja koko rata onnistui hienosti.

28.02.2015 - Estevalmennus, valmentajana Ireth

Tämän päivän aiheena oli laukan lyhentäminen esteiden välillä. Olin koonnut kentälle kymmenen esteen radan ja jokaiseen esteväliin tuli saada yksi laukka-askel enemmän kuin yleensä. Sait ensin rauhassa tutustua rataan ennen kuin kiipesit ratsusi selkään ja aloitit verryttelyn. Saitkin tehdä paljon puolipiddäteitä, sillä tamma nojasi reilusti ohjalle, eikä olisi halunnut ottaa pidätteitä kuuleviin korviinsakaan.

Tehtävät aloitettiin neljällä esteellä, joiden väleihin piti saada viisi askelta. Tammalla oli kuitenkin muita suunnitelmia ja ensimmäiseen väliin tuli kolme hirvittävän pitkää laukka-askelta. Uudella yrityksellä sujui jo paremmin ja sait ratsusi kuuntelemaan. Seuraavaksi yhdistimme rataan kahden esteen sarjan, jonka esteväliin oli tarkoitus saada kaksi askelta. Tämä ei ollut vaikeaa, joten pääsitte tämän tehtävän jälkeen tulemaan koko radan.

Ensimmäiset kaksi estettä sujuivat juuri niin kuin pitikin, tahti pysyi hyvänä ja laukka lyheni todella mallikkaasti, mutta sitten kaarre venähti ja seuraavalle hypylle tuli niin huono linja, että tamma pudotti puomin ja sen rytmi meni aivan sekaisin.

Pyysin teitä keskeyttämään radan ja tulemaan sen uudelleen alusta asti. Nyt pysyit valppaana ja sait kaarteetkin pysymään tiiviinä, joten selvisitte hypyistä kunnialla. Viimeiselle esteelle tullessanne tamman askelpituus kuitenkin taas kasvoi, joten tulitte kaksi viimeistä estettä vielä uudelleen. Nyt sujui hyvin, joten päästin teidät jäähdyttelemään.

Valmennus sujui osaltanne hyvin, vaikka Kimalle ei esteratsuna olekaan helpoimmasta päästä etupainoisuutensa vuoksi. Hienosti kuitenkin paikkasit tamman puutteita ja ennakoit sille vaikeita kohtia.

11.02.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana dookie

Kaunis, tummanrautias Kimalle puksutti laukassa pitkin maneesia kuin höyryveturi konsanaan. Milja sai tehdä tosissaan töitä, jotta sai tamman hetken päästä takaisin kuulolle ja siirtymään astetta hallitumpaan laukkaan. Kimalle ei ainoastaan mennyt lujaa, vaan myös kovin etupainoisena, joten komensin ratsukon tekemään laukka-ravi-siirtymiä melko tiuhaan tahtiin. Monien siirtymien jälkeen tamma alkoi käyttämään himpun verran enemmän takaosaansa, mutta tekemistä riitti silti. Milja sai työskennellä Kimalteen kanssa vielä hetken verran laukassa ja ravissa, ennen kuin he siirtyivät välikäynteihin ja minä aloin selostamaan ensimmäistä tehtävää maneesin hiekalle rakentamieni ristikkojen kanssa.

Olin kasannut yhden ristikon toiselle pääty-ympyrälle, ja laittanut vielä kaksi maapuomia ympyrän sivujen kääntöpisteisiin. Näiden lisäksi olin raahannut kolme ristikkoa maapuomeineen lävistäjälle. Tämän päivän tehtävät oli tarkoitettu tahdin säilyttämisen harjoitteluun, joka tulisi varmasti tarpeeseen näinkin vauhdikkaan tamman kuin Kimalteen kanssa.
Tehtävä oli teiltään melko yksinkertainen, mutta arvelin sen silti olevan sisällöltään tarpeeksi haastava ratsukolle. Tehtävä aloitettiin siis tulemalla lävistäjän jumppasarjaristikot, hyvän kulmaan ratsastuksen jälkeen ympyrälle, jossa tuli ylittää maapuomit sekä este keskeltä, joten hevosen tuli olla hyvin pohkeiden välissä ja kuulolla.
Kimalle lähti täytti vauhtia liikkeelle, kun sai siihen luvan. Milja joutui hetken neuvottelemaan laukan tahdista ympyrällä tamman kanssa, ennen kuin he pääsivät aloittamaan tehtävän. Muistuttelin Miljaa tekemään paljon, paljon puolipidätteitä, unohtamatta kuitenkaan myötäyksiä. Kimalle laukkasi edelleen turhan reippaasti, ja sillä tulikin melkoinen hoppu asetella jalkansa lyhytvälisen jumppasarjan ja maapuomien väleihin. Kolinan saattelemana ratsukko kuitenkin suoriutui ensimmäisestä osasta tuhoamatta yhtäkään estettä. Kulmaan tultaessa Kimalle löi korvat ja kyljet lukkoon Miljan asettaville ja ulospäin vieville avuille, ja kulma jäi hyvin etäiseksi ja muoto pyöreäksi. Tamma otti selvästi jo ensimmäisitä pikkuhypyistä kovasti kierroksia, joten komensin ratsukon siirtymään raviin ja tekemään toisen osan tässä askellajissa. Milja teki työtä käskettyä, mutta vauhdikkaan tamman siirtyminen venähti turhan pitkäksi, ja ympyrälle kääntäminen jäi taakse. Tässä vaiheessa ratsastaja jo suutahti tammalle hieman, ja muutaman käyntiaskeleen jälkeen ratsukkos siirtyi huomattavasti hallitumman näköiseen raviin. Uusi yritys ympyrän kanssa onnistui, ainakin sikäli että ratsukko pääsi ympyrälle asti. Kimalle lähinnä jyräsi puomien yli, ja ristikostakin se kumautti yhden puomin alas. Käskin ratsukon toiseen päätyyn hiomaan laukan kuntoon seuraavaa kierrosta varten, samalla kun kipaisin suoristamaan ja siirtämään puomit takaisin paikoilleen.

Toinen yritys sujui huomattavasti paremmin. Kimalle liikkui edelleen hyvin reippaasti, mutta paljon hallitummin ja kuuliaisemmin kuin edellisellä kerralla. Kiire sillä tuli edelleen ensimmäisen osan sarjalla, mutta ympyrätehtävä onnistui paremmin. Reitit osuivat kohdilleen, ympyrä oli symmetrisen muotoinen ja tamma asettui hyvin. Kimalle sai suorituksesta paljon kehuja itselleen, jonka jälkeen ratsukko sai tulla tehtävän vielä muutamaan otteeseen. Suoritukset onnistuivat kerta kerralta paremmin, ja viimeisellä kerralla Kimalle oli jo huomattavasti kevyempi edestä, liikkui rauhallisemmin ja paremmalla temmolla, käyttäen kuitenkin hyvin takaosaansa. Näihin tunnelmiin oli hyvä lopetella, ja ratsukko sai siirtyä loppuverryttelyiden pariin samalla kun kasasin puomit ja esteet pois.

05.01.2014 - Päiväkirjamerkintä

Tänään oli jälleen kuukausittaisten suomenhevosten kantakirjausten aika ja tällä kertaa Fiktiosta matkaan lähti Kepponen, Mysteeri, Kimalle ja Helinä. Ilmoittautuneista olin bongannut myös kasvattimme Virkun sekä Welhon ja Jessika oli jo aiemmin maininnut ilmoittaneensa Hilpan sinne. Paikan päällä selvisi, että tänään tuomareina toimisivat aksu, Shonna, Peppi S. ja Jessika. Ensimmäisenä meidän hevosistamme oli vuorossa Mysteeri, joka oli rauhallinen oma itsensä. Se palkittiin hyvällä kolmosella. Heti perään olikin Kepposen vuoro. Sitä olin joutunut juoksuttamaan vähän enemmän, sillä orin energiavarastot tuntuivat pursuavan yli. Kehään päästessämme se oli jo huomattavasti rauhallisempi, mutta vasta askellajien esittämisen jälkeen se seisoi täydellisesti paikoillaan. Pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen Kepponen kantakirjattiin II-palkinnolla R-suunnalle!

Tammojen valmistelun ohessa yritin kuunnella Welhon ja Virkun tuloksia. Welho, joka on muuten Kepposelle sukua Fiktion Tähtitomu kautta, kantakirjattiin toisella palkinnolla ja Virkku kolmannella. Virkun jälkeen oli vuorossa enää yksi ori, jonka jälkeen tammat saattoivat alkaa. Kimalle oli tammojen seitsemäs arvosteltava. Kuten arvata saattaa, jyräämisen takia en oikein nauttinut tamman esittämisestä, eikä se varmasti tehnyt vaikutusta tuomareihinkaan. Onneksi rakenne on kuitenkin pääosassa. Kimalle palkittiin III-palkinnolla ja tuomarit kommentoivat tammaa seuraavasti: "Melko hyvät tyypit, suurilinjainen, pitkähkö pyöreä runko, kevyt hieman lyhyt kaula, käyrät kintereet.". Jyräävän Kimalteen jälkeen oli ihanaa saada käsiinsä pikkutamma Helinä, joka on aina niin rento ja tyyni. Sille irtosi hienosti II-palkinto pienhevossuunnalta.

Kun koko nelikko oli saanut palkintonsa, päätin lähteä samantien ajelemaan kotia kohti, sillä päivä oli ollut taas pitkä. Jessikalta kuulin jälkeenpäin, että Hilppa oli saanut kolmannen palkinnon. Niinpä tänään tuli taas seitsemän uutta fiktiolaista kantakirjahevosta!