Iki-Elene

† 10. maaliskuuta 2016

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	punaruunikko, 163 cm
syntynyt	15.12.2013, 26-vuotias (4v. 15.04.2014)
osaaminen	ko: Helppo B, re: 60 cm, me: 50 cm
rekisterinumero	VH13-018-1425
kasvattaja	Essi, Ikikorven Suomenhevoset
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-III, KRJ-III

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

Iki-Elene tuli Fiktioon lähes 9-vuotiaana, vain muutama päivä sen jälkeen, kun samalta kasvattajalta oleva Iki-Halla oli tullut meille Vibajalta. Kasvattaja Ikikorpi tunnetaan ravureistaan, mutta Elli on tallin ensimmäinen täysin ratsastuspuolelle painottava kasvatti. Se oli kasvattajalleen niin sanottu kokelukappale, jonka avulla tutustua ratsujen maailmaan. Meille tullessaan tamma olikin jo kilpaillut hyvällä menestyksellä kouluratsastuksessa, se oli nimittäin sijoittunut 26 kertaa. Ellin kanssa on tarkoitus vielä jatkaa kisauraa, jonka jälkeen se siirtyy täysipäiväiseksi siitostammaksi. Sopivassa välissä olisi tarkoitus myös kantakirjata tamma ratsusuunnalle. Sen isä, jota olen pitkään ihastellut, on kantakirjattu J-suunnalle II-palkinnolla. Alla kasvattajan kuvaus Ellin luonteesta.

Ympäripyöreästi sanoen Elliksi ristimämme tamma on mutkaton ja vaivaton, mutta omat tammamaiset metkunsa toki siltäkin löytyy. Hoitotoimenpiteet sujuvat tammalta yleisestiottaen kiitettävän hyvin. Mahavyön kiristäminen saattaa aiheuttaa hännänhuiskauksia, luimimista tai pään viskomista mutta tiukalla komentamisella tämäkin loppuu. Ruoka-aikaan tamma voi satunnaisesti kolistella seiniä tai olla muuten levoton, mutta varsinaisesti huonoja tallitapoja Elli ei (luojan kiitos!) omaa. Elli on myös pienestä pitäen totutettu liikenteeseen, kuljettamiseen ja eläinlääkäriin, joten arki tamman kanssa on suurimmaksi osaksi helppoa ja vaivantonta. Ellin lempparijuttuja ovat ruuan lisäksi pitkät laukkaspurtit maastossa ja rapsutteluhetket niin ihmis- kuin hevoskavereidenkin kanssa.

Kentällä Elli on perinteinen suomenjuntti joka menisi aina sieltä mistä aita on matalin, jos kuski sen vain sallii tapahtua. Napakan kuskin kanssa tammalta sujuvat niin koulukiemurat kuin esteradatkin, vaikka mikään varsinainen kisatykki se ei olekaan. Kentällä Ellin mielestä tylsäksi käyvien työtehtävien aikana se saattaa jäädä kyttäilemään tai koittaa muuten lusmuta hommista mutta kaikenkaikkiaan sillä on kuitenkin varsin hyvä työmoraali. Elliltä löytyy hyvin toimiva oma moottori mikä tosin käynnistyäkseen vaatii määrätietoisen kuskin joka pistää tamman tosissaan tekemään töitä. Uusien kuskien kanssa saattaa kokeilla, onko näitä töitä nyt ihan pakko tänäänkin tehdä.

Esteillä tamma on perustasainen suorittaja, hieman reippaampi kuin koulutuupatessa muttei kuitenkaan varsinaisesti mikään lentokone. Voitaisiin melkein todeta että esteillä Ellin motto saattaisi olla vaikkapa "hyvä asenne korvaa puuttuvan taidon", sillä se kyllä kovasti yrittää olla suurikin esteratsu tekniikkavirheistä huolimatta. Esteitä Ellillä on kuitenkin harrasteltu harvemmin lähinnä omistajan puutteellisten taitojen vuoksi.

Maastossa Elli on reipas ja oikeastaan mitään pelkäämätön, monesti me vitsaillaankin että varmaan suurinpiirtein pommi voisi räjähtää tai tankki tulla vastaan eikä lehmänhermoinen tamma korvaansa lotkauttaisi. Elli on maastossa hieman vauhdikkaampi kuin kenttätyöskentelyssä, muttei kuitenkaan ryöstä tai lähde käsistä missään tilanteessa. Ellillä on myöskin ajettu maastossa ja se toimii myös siinä tehtävässä oikein mainiosti.

• Kantakirjattu 10. helmikuuta 2015: 16 p. + 19 p. + 16 p. + 15 p. = 66 p. (R-suunta)
• KRJ-III-palkittu 15. marraskuuta 2015: 8,5 p. + 40 p. + 0 p. + 20 p. + 15 p. = 83,5 p.

Sukuselvitys

Jälkeläiset

⟩ 5 kpl: 3 oria, 2 tammaa

Kilpailutulokset

⟩   42 KRJ-sijoitusta

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

28.03.2015 - Kouluvalmennus (Helppo B), valmentajana Ireth

Valmennuksen aiheena oli tänään pohkeenväistö käynnissä ja ravissa, joten aloititte alkuverryttelyn isoilla ympyröillä, volteilla ja kolmikaarisilla kiemuraurilla, jotta Elli olisi vetreä molemmista kyljistään ja vastaisi hyvin apuihin alusta asti.

Aloititte tehtävän käynnissä siten, että tulitte lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, suoristit tamman hyvin ja aloitit pohkeenväistön uraa kohti, tavoitteena päästä takaisin uralle noin kolme metriä ennen kulmaa, suoristaa hevonen ja asettaa se kulmassa hyvin. Lyhyellä sivulla teitte voltin käynnissä ja pitkän sivun ravasitte harjoitusravia, kulmassa siirtyminen käyntiin ja sama tehtävä uudelleen, mutta tällä kertaa väistätit tammaa toiseen suuntaan. Toistitte tämän koko tehtävän muutaman kerran, sillä Elli olisi mielellään mennyt siitä mistä aita on matalin ja se koitti vain puskea matalana eteenpäin tappavan tasaista vauhtia. Sait herätellä sitä reilusti, jotta se muisti itsekin kannatella päätään, mutta lopulta tehtävä onnistui ja saitte aloittaa raviharjoitukset.

Ravissa tehtävä oli muuten samanlainen, mutta pitkillä sivuille otitte keskelle pysähdyksen ja neljän askeleen peruutuksen, josta siirtyminen suoraan raviin. Ravissa tehtävät onnistuivat huomattavasti paremmin alusta asti, tamma oli paremmin tehtävien tasalla ja pysyit itse jämäkkänä koko ajan. Muutaman toiston jälkeen päästin teidät loppuverryttelemään.

Valmennus meni hyvin, vaikka alkuun Elli olikin sitä mieltä, ettei sitä olisi huvittanut yhtään moinen vääntely ja kääntely, mutta loppua kohti se petrasi hurjasi ja meno näytti erittäin harmoniselta ja tamma vastasi apuihin nopeasti ja tarkasti.

04.01.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Laura K.

Olin valmentamassa Iki-Eleneä ja tämän omistajaa Miljaa. Jo heti alkuverryttelyssä näki että ratsukon kanssa ensimmäisenä otettaisiin työstettäväksi se että hevonen saataisiin rennoksi. Elene käveli laiskasti ja kaula kiemuralla. Kävin ojentamassa Miljalle raipan, jolla hän voisi napauttaa tammaa mikäli se ei liiku kunnolla. Ratsukko alkoi ravailemaan pitkin uraa, ratsastajan aina välillä näpäyttessä tammaa raipalla kun se yritti hidastaa vauhtiaan. Pian eron jo näkikin ja Elene tajusi ettei se voi luistaa tehtävistään. Ohjeistin ratsukkoa tekemään ympyröitä, suunnanvaihdoksia sekä asettamaan kulmissa ja ympyröillä. Pikkuhiljaa alkoi ratsukin rentoutumaan, vaikkei se vieläkään kunnolla työskennellyt takaosallaan.

Kun ratsukon toiminta ravissa alkoi toimia hyvin, pyysin ratsastajaa ratsastamaan kokoamaan hevosen paremmin ja tulla aina kokorata leikkaa keskikäyntiä. Milja sai tammansa venyttämään askeltaan ja nostamaan jalkojaan kauniisti. Aina ajoittain tamma kuitenkin heilautti päätään ärtymyksen merkiksi, mutta laski heti kaulaansa kun ratsastaja löysäsi ohjas otettaan. Neuvoinkin Miljaa pitämään ohjia löysemmin kädessä, mutta vahtimaan ettei tamma pääse luistamaan työstä ja käytä takaosaansa kunnolla. Teimme vielä samaa tehtävää ravissa, ja se onnistuikin mainiosti. Elene näytti nauttivan kun sai venytellä jalkojaan. Pyysin ratsukkoa menemään uralle ja nostamaan laukan. Pyysin ratsukkoa taas tekemään koko rata leikan, ja vaihtamaan laukkaa keskellä. Elene ei tällä kerralla lähtenyt kiihdyttelemään, vaan pysyi kokoajan pohkeen takana ja vaihtoi laukat nätisti. Tamma on kyllä osaava ja mielyttävä ratsu, kunhan vain ratsastaja pysyy tiukkana ja ratsastaa tammaa tosissaan.

02.10.2014 - Päiväkirjamerkintä

Tänään näki päivänvalon Elenen ensimmäinen jälkeläinen. Tai jos tarkkoja ollaan niin päivänvalon se näkee vasta huomenna, sillä kello on nyt 23.26 ja tuhti orivarsa syntyi viitisentoista minuuttia sitten. Varsominen sujui Elenen ensikertalaisuudesta huolimatta oikein hyvin ja eläinlääkärikin kommentoi, että eipä tässä hänellä ole paljon tehtävää, kun tamma hoitaa kaiken hyvin itsekin. Eläinlääkärin hommaksi jäikin tehdä vain lopuksi tarkastus, että kumpikin on varmasti kunnossa. Ja olivathan ne. Voisin veikata, että orivarsasta kasvaa vähintään 160 senttinen, mutta aika näyttää sen. Nimesimme sen Fiktion Reinoksi ja se on tarkoitus laittaa myyntiin melko pian. Kaikki kiinnostuneet ovat muutaman päivän päästä tervetulleita ihastelemaan pikkuherraa.