Juhlistimme tänään Kuiskun 6-vuotissyntymäpäiviä porkkanakakun kera. Miten onkaan aika vierähtänyt näin nopeasti. Vasta hetki sitten saimme iloita tuoreen varsan syntymää ja nyt se muka täyttää jo kuusi. Ja nyt tämä varsa odottaa omaa varsaansa. Tiineys on sujunut tähän asti oikein hyvin. Vielä ei kuitenkaan olla edes puolessa välissä, joten odoteltavaa riittää. Kuiskun menoakaan se ei ole haitannut, joten harva se päivä löytää edestään tamman aikaansannoksia. Viimeisimpänä tempauksena oli oma-aloitteisesti siirtynyt yön aikana käytävän toiselle puolelle isompaan karsinaan. Neiti oli saanut jopa oven keploteltua kiinni, joten aamulla kun menin talliin, näytti siltä, että tamma olisi aina asunut siellä. En tiedä yrittikö Kuisku vihjailla jotain, mutta en nyt kuitenkaan ihan vielä aio siirtää sitä toiseen karsinaan.
