Uutena työparinani tapasin tänään Miljan ja hänen suomenhevosensa Kasinollan. Saavuin valmentamaan kaksikon kotitallille, vaikka olinkin yrittänyt alkuun ehdottaa tapaamista minun omalla työpaikallani Ratsutila Wallinkulman tiloissa. Ratsastajan pyynnöstä tapasimme kuitenkin leutona talvipäivänä Pikkulinnun tallilla ja kartoitettiin yhdessä ratsukon taso ja ongelmat. En ollut tehnyt suunnitelmaa valmennukselle, vaan tänään tehtiin töitä aivan ratsukon omin ehdoin. Alkupalaverin aikana hevonen sai lämmitellä lihaksiaan ja sitten siirryttiinkin heti ratsastuksen pariin. Nopeiden kevyiden ravien ja muutaman laukannoston jälkeen aloitettiin siis siirtymillä. -Ei muuta kun jalustimet sitten vaan kaulalle ja reipasta harjoitusravia eteenpäin. Tulet kohta siten, että käännät pitkän sivun keskeltä kohti toista pitkää sivua ja vaihdat näin suunnan jokaisella kierroksella. Tarkkaile rytmiä, ratsasta tarkasti kulmat ja suorista hevonen. Kiinnität kokoajan huomiota sekä omaan istuntaan, hevosen rytmiin että siihen, että sitten kanssa etenette suoraan siellä suuntaa vaihtaessakin, ohjeistin ja kävelin samalla tehtävän reittiä käsien avulla vinoa hevosta demonstroiden. Kuviolla suoritettiin siirtymiä monipuolisesti kaikkien askellajien ja pysähdysten välillä. Alkuun hyvin reipas Kassu yllätti positiivisesti, sillä sen keskittymiskyky parani selkeästi tehtävän alkaessa sujua. Siirtymien lisäksi ratsukko sai tehtäväksi lisää kulmatehtäviä sekä temponmuutoksia ravissa ja laukassa. Meillä toimi mielestäni kemiat Miljan kanssa hyvin yhteen siinä suhteessa, että hän kuunteli tarkasti ja omaksui tehtävien ideat ja tavoitteet helposti. Ratsukon työskentely on jo hyvällä mallilla, mutta esimerkiksi siirtymien täsmällisyydessä on vielä tekemistä.