Syksy oli myöhässä, eikä viimeiset hellepäivät haitanneet menoa. Kaikilla tallilla tuntui olevan päällä t-paita ja jalassa tallihousut, enkä itsekään tehnyt poikkeusta vaatetuksessa. Odottelin kentällä toivoen viime hetkistä rusketusta, kun ratsukko saapui. Ori, Chinook, ilmoitteli jo kaukaa saapumisestaan. Chinook käveli kuitenkin rauhallisesti ratsastajansa vierellä, mutta erittäin ylväänä. Kentälle saavuttuaan ja portin sulkeuduttua parivaljakon takana orin käytös muuttui nopeasti. Ratsastaja ei kerennyt kunnolla nousta selkään saati kiristää vyötä, kun Chinook oli jo menossa. Erittäin innokas ori ei malttanut seistä ollenkaan ja saavuin pitämään oria paikallaan, jotta satulavyö saataisiin tarpeeksi kireälle.
Alkukäyntien jälkeen heräteltiin oria hieman tuntumalle, kun siihen asti oltiin kuljettu uraa pitkin ohjat tuntumalla. Chinookille ei tarvinnut edes antaa apuja raviin siirtymiseen, kun sieltä jo oltiin valmiit kipittämään reippaammin. Ratsastaja pidätti oria hyvin ja pakotti tämän kävelemään rauhassa vielä muutaman askelen ennen raviin siirtymistä ratsastajan aloitteesta. Ravissa aloiteltiin volteilla, jossa ori ravasi reippaasti, muttei tahtonut asettua sisäasetukseen. Voltteja tahkottiin useamman kerran piristäen treeniä muutamalla pysähdyksellä. Paikalla seisominen orilta yllättäen kuitenkin onnistui hyvin ja viisi sekunttia paikallaan seistiin kylmän rauhallisesti.
Kentälle saapui puolivälissä toinen ratsukko, johon Chinook ei kiinnittänyt mitään huomiota, josta yllätyin. Ori keskittyi työhönsä ratsastajansa kanssa, joka piti topakan otteen oriin. Laukkaan siirryttiin käynnistä, kentän kulmasta, josta laukka nousi näppärästi, kuin tykin suusta ammuttuna. Chinookilla oli sopivasti vauhtia, mutta hatun nosto tuolle hyvälle hallinnalle mikä ratsastajalla oli orin liikkumiseen. Volteilla taivuttiin vaikka millaiseen sykkyrään, jos ratsastaja vain pyysi. Pysähdyksissä laukka rikkoutui muutaman kerran raviin ennen varsinaista pysähdystä, mutta liikkeelle lähdettiin lennokkaalla laukalla. Lopputunnin verkat pitkin ohjin mentiin hyvillä mielin, kaikinpuolin, Chinook vaikutti tyytyväiseltä kuluneeseen tuntiin ja nyt hänellä olikin aikaa lirkutella toiselle ratsukolle.
