Kasinolla

Kisakalenteri | Päiväkirja | Valmennukset

Kassu kuoli 31-vuotiaana.

Saavutuksia

Kun Raisun ensimmäinen orijälkeläinen päädyttiin ruunaamaan, halusimme orista vielä toisen varsan mahdolliseksi suvunjatkajaksi. Tamma valittiin jälleen Fiktiosta ja tällä kertaa valinta osui koulutamma Tesmaan, jolle tuleva varsa olisi jo kolmas. Koska sekä Raisu, että Tesma ovat läsipäisiä ja kummallakin on useampi sukka, oli jotenkin ironista saada tulokseksi varsa jolla on ”vain” piirto ja yksi sukka. Mutta Kasinollaksi ristimämme orivarsa on täydellinen juuri sellaisena kuin on.

Kassun kanssa lähdimme seuraamaan isän kavionjälkiä kenttäratsastuksen parissa. Ori kantakirjattiin 3-vuotiaana ratsusuunnalle III-palkinnolla ja 10-vuotiaana se osallistui Kenttäratsastusjaoksen laatuarvosteluun, josta palattiin kotiin yhtä ykköspalkittua hevosta rikkaampana. Tällä hetkellä Kassu elelee rentoa harrastehevosen elämää astuen silloin tällöin tammoja.

Luonteeltaan Kassu on rempseä ja reipas kaveri, joka mielellään tutustuu uusiin asioihin. Erityisen hyvin Kassu viihtyy metsässä tai muuten monipuolisemmassa maastossa. Ja siksi juuri maastoestekoe on orin bravuuri kenttäratsastuksen saralla. Jos koulu ja rataesteet menee joskus huonommin kuin tavallisesti, niin viimeistään maastoesteillä se kyllä loistaa ja saattaa kiriä sen ansiosta montakin sijaa.

Sileällä ratsastaessa Kassu on monesti alkuun hyvin tahmea. Alkutreenissä kannattaakin keskittyä siirtymisiin, jotta oriin saa lisäpotkua. Se on onneksi suht nopea reagoimaan ja muutenkin omaksuu nopeasti uudet asiat, kunhan käyttää tarpeeksi selkeitä apuja, joten kovin kauaa ei yksittäisten asioiden äärellä tarvitse puurtaa.

Esteillä vauhtia löytyykin sitten helposti enemmän sen liiemmin pyytämättä ja välillä täytyy jopa toppuutella. Ori on kuitenkin koko ajan hallittavissa. Rataesteillä ongelmana on niin sanotusti pienet tilat, maastoesteillä sen sijaan ei ole tilasta puutetta. Tiukat käännökset laukassa eivät suju Kassulta yhtä hyvin kuin esimerkiksi ravissa. Orin kanssa on siis tärkeää ratsastaa hyvät tiet, eikä ottaa riskejä oikomalla. Kun lähestyminen on oikea, Kassu hyppää esteen kuin esteen. Hyppytyyli sillä on vaivaton, hyvin terävä ja voimakas.

Lastaaminen on monesti vähän arpapeliä, joskus se menee kertaheitolla kyytiin, joskus saa tapella puolikin tuntia. Varsinainen matkustus kuitenkin sujuu aina mallikkaasti, kunhan on ruokaa turvan edessä tai kaveri vieressä. Kisapaikoilla Kassu on oma utelias itsensä, turha siis pelätä, että ori jotenkin jännittäisi kisatilanteita.

Kassun käsitteleminen on varsin helppoa silloinkin kun lähellä on tammoja. Tietysti se on niistä kiinnostunut ja huutelee miehekkäästi samalla tanssahdellen, mutta pysyy silti käsissä. Hoitotilanteet Kassun kanssa ovat miellyttäviä, oli kyseessä sitten tavallinen harjaushetki, eläinlääkärin tarkastus tai kengitys. Eikä varusteiden laittamisenkaan kanssa ilmene ongelmia.

Sukutaulu

i. Raisu oli perusolemukseltaan kiltti ja huomaamaton. Ratsastaessa oli mitä miellyttävin ratsu, kunhan siihen vain sai tarpeeksi vauhtia. Alunperin ori ostettiin kenttäratsuksi Katille Suprantiin, mutta sittemmin se muutti Pikkikseen, kun talli valmistui. Kati kilpaili orilla menestyksekkäästi kenttäratsastuksessa kansallisella tasolla asti, saavuttaen korkeimman tason (CIC1), jossa suomenhevonen voi lajissa kilpailla. 11-vuotiaana Raisu hyväksyttiin suomenhevoskantakirjaan ratsusuunnalle II-palkinnolla. Pikkiksessä asuessaan se astui neljä tammaa, jotka saivat kaikki ihastuttavat terveet varsat. Niistä vanhimmat Sisu ja Kassu on palkittu KERJ:n laatuarvostelussa ja ainoa tamma Rilla kilpaillut lajissa hyvällä menestyksellä. Nuorimmalla on vielä koko elämä edessään. Raisu eli 25 pitkää ja ihanaa vuotta, kunnes jalkavaivojen vuoksi katsottiin parhaimmaksi päästää ori kärsimyksistä ennen kuin ne kasvaisivat liian suuriksi.

ii. Raipesta piti tulla estehevonen, mutta se osoittautui varsinaiseksi monilahjakkuudeksi, joten sen kanssa päädyttiin kilpailemaan kenttäratsastuksessa. Tie tähtiin ei kuitenkaan ollut helppo, sillä aluksi orille ei meinannut löytyä sopivaa ratsastajaa ja sitten kun se löytyi, ei iloa kestänyt pitkään orin loukkaantumisen vuoksi. Kärsivällisen ja perusteellisen hoidon ansiosta Raipe tuli täysin kuntoon ja lopulta se pääsi näyttämään kykynsä kilparadoilla ollen yksi aikansa menestyneistä kenttäsuomenhevosista. II-palkinnolla kantakirjattu ori oli hyvin käytetty jalostuksessa ja kun viimeiset astutetut tammat varsoivat, tuli varsojen loppusummaksi tasan sata. Raipen menehtyessä 19-vuotiaana puolet jälkeläisistä oli päässyt kilpailuikään ja useat olivatkin loistaneet erilaisissa arvosteluissa ja katselmuksissa jo 1-3 vuoden ikäisinä.

iii. Ransu oli estehevonen henkeen ja vereen. Se hyppäsi esteen kuin esteen vailla epäröinnin häivää. Ori kantakirjattiin nuorella iällä ja tämän jälkeen se astui muutaman tamman. Mutta aika pian sen jälkeen ruunaus katsottiin tämän kohdalla parhaimmaksi vaihtoehdoksi, sillä tammat alkoivat viedä liikaa huomiota kilpailusuorituksesta. Ruunauksen jälkeen siitä tuli suomenhevosluokissa lähes voittamaton parin kauden ajaksi ja pärjäsi se hyvin myös avoimissa luokissa. Varsat kasvoivat ja niistä tuli joko kilpahevosia tai harrasteratsuja. Raisu taitaa olla niistä menestynein. Ransu lopetettiin 22 vuoden iässä vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi.

iie. Simpputenna herätti ihmetystä lähinnä erikoisella nimellään. Muuten se oli hyvin tavallinen tamma. Nuoruusvuosina sillä kilpailtiin pääasiassa seurakisoissa vähän sitä sun tätä, mutta starttasipa se muutamia kertoja myös aluetasolla estekisoissa. Kun kisaaminen ei enää tammalle maittanut, se myytiin ratsastuskouluun, josta siitä tulikin heti suuri suosikki. Ratsastuskoululla oli pienimuotoista siitostoimintaa, joten Simpputenna sai myös kolme varsaa ennen kuin 18-vuotiaana laukkaili vihreämmille laitumille.

ie. Oli pienestä kiinni, että Aamunella olisi jäänyt pienhevosen kokoon. Kasvattaja ei olisi asiaa pistänyt pahitteeksi, vaikka olisi jäänytkin, sillä hän oli aikeissa ostaa pientamman ja tällöin uutta hevosta ei olisi tarvinnut etsiä. Mutta jostakin Aamunella sai puskettua itselleen lisää millejä ja niin lopullinen mittaustulos oli 149 senttiä. Koska myöhemmin kasvattaja löysi etsimänsä pienhevosen, Aamunella laitettiin tilanpuutteen vuoksi myyntiin. Tässä vaiheessa tamma oli jo ratsukoulutettu ja startannut muutamia kertoja seuratasolla esteitä ja koulua. Tamma päätyi lopulta eräälle parikymppisielle naiselle, joka valmentajansa avulla sai nostettua tamman koulussa Helppo A -tasolle ja esteillä sen kanssa hypättiin 90 sentin ratoja. Kisauransa jälkeen se sai kaksi varsaa, mutta menehtyi valitettavasti pian toisen varsan syntymän jälkeen tulleisiin komplikaatioihin.

iei. Duuria hehkutettiin jo ennen kuin se oli osallistunut ensimmäiseenkään kilpailuun. Sanottiin, että tuossa hevosessa on potentiaalia. Kävi kuitenkin niin, että orin ensimmäinen kilpailu, lajina esteratsastus, meni aivan penkin alle. Yritettiin vielä pari kertaa, mutta lopputulos oli sama, ori ei ollut vielä valmis kilpakentille. Kaikessa hiljaisuudessa Duuria treenattiin kotona ja vasta pari vuotta myöhemmin se teki näyttävän paluun. Se pärjäsi lopulta paitsi esteillä, myös koulu- ja kenttäratsastuksessa. Duuri oli jo 10-vuotias kun se kantakirjattiin, mutta odotus kannatti: ori sai ensimmäisen palkinnon. Jälkeläisiä sille kertyi vuosien saatossa kuutisenkymmentä. 26-vuotiaana Duuri sai sydänkohtauksen, joka koitui sen kohtaloksi.

iee. Aamun Aika oli erittäin hyvästä juoksijasuvusta tuleva tamma. Se ei kuitenkaan ottanut pärjätäkseen raveissa, joten tammasta alettiin kouluttamaan ratsua. Se osoittautuikin erityisen lahjakkaaksi kouluratsastuksessa, mutta hyppäsi mielellään myös esteitä. Täysin ihanteellista ratsun rakennetta sillä ei toki ollut, mutta Aika hyväksyttiin kuitenkin III-palkinnolla R-suunnalle. Ensimmäiset varsansa tamma sai kilpailukausien välissä ja lopullisesti se siirtyi siitoskäyttöön 14-vuotiaana. Kaikenkaikkiaan Aika varsoi peräti kahdeksan kertaa, sillä se varsoi kuopuksensa vielä 22-vuotiaana. Pari vuotta myöhemmin se menehtyi.

e. Tesma tuli Fiktioon eräältä suomenhevoskasvattajalta yhdessä Tulikukka-nimisen tamman kanssa. Ne ovat kulkeneet pienestä pitäen yhdessä, joten ne ovat kuin paita ja peppu. Tesma on se rempseämpi osapuoli, joka pitää aremman Kukan puolia tilanteessa kuin tilanteessa. Toisin kuin Kassun isä, Tesma on painottunut täysin kouluratsastukseen. Se kilpaili helpoissa luokissa sijoittuen reilu neljäkymmentä kertaa. Kisauransa jälkeen se on varsonut kolmesti. Kaikki jälkeläiset ovat nykyään kantakirjassa ratsusuunnalla ja sen lisäksi, että Kassu on KERJ-palkittu, on Tesman ainoa tammajälkeläinen mm. KRJ-palkittu. Tesma viettää nykyään lokoisia eläkepäiviä ja ehkä joskus tulevaisuudessa sillä on vielä edessään KRJ:n laatuarvostelu.

ei. Ahomaan Ilvari on komea punarautias suomenhevosori. Säkäkorkeutta orilla on 167 cm. Ilvari on kilpaillut enimmäkseen helppo a-tasolla kouluradoilla ja kokeillut muutamaa noviisiluokkaa valjakkoajossa. Ori on menestynyt melko hyvin. Kilpauransa jälkeen ori on siirretty siitoskäyttöön ja se myöskin kantakirjattiin II-palkinnolla. Ilvarilla on nyt 26 jälkeläistä, mutta se astuu tammoja edelleen, joten jälkeläismäärä luultavasti kasvaa vielä vähän.

eii. Pennanen oli tummanpunarautias, 167 cm korkea suomenhevosori. Ori oli melko jykevä, mutta kuitenkin yllättävän hyvin menestynyt kouluradoilla helppo b-tasoisissa luokissa. Sijoituksia orilta löytyy 27 kappaletta, pari näistä on estekisoista, joita Pennasen ratsastaja haluksi huvin ja vaihtelun vuoksi koluta. Ori on kilpailu-uransa jälkeen ollut yhden suomenruotsalaisen perheen pojan ratsuna ja he kävivät vielä muutamissa kilpailuissakin, mutta eivät enää menestyneet. Pennasella on kymmenen jälkeläistä, joista osa on päässyt kilparadoillekin. Ori itse kuoli vanhuuden tuomiin tauteihin ollessaan 27-vuotias.

eie. Ahomaan Siiri oli rautias, 158 cm korkea suomenhevostamma. Se asui koko elämänsä Jyväskylän lähikunnissa. Siiri oli elämänsä alkutaipaleen aikana, ratsukoulutuksen jälkeen, vuosia vain oloneuvoksena ja oli vasta 9-vuotias päästessään ensikertaa kilparadoille. Siiri kisasi helppo b-tason luokissa, menestyenkin ihan kohtalaisesti. Juuri kun sen kanssa aiottiin kokeilla korkeampia luokkia, se loukkasi itsensä tarhassa riehuessaan eikä sen kisauraa enää voitu jatkaa. Tamma sai kuitenkin eläinlääkäriltä luvan tehdä vielä varsoja ja niitä sillä onkin sitten kolme kappaletta. Siiri kuoli ollessaan 26-vuotias.

ee. Tyrmi on hyvin koulu- sekä esteradoilla menestynyt rautias, 159 cm korkea suomenhevostamma. Esteradoilla tamma on sijoittunut 100 cm-luokissa 15 kertaa ja kouluradoilla helppo a-luokissa 30 kertaa. Tyrmi on myös kantakirjattu III-palkinnolla ja menestynyt näyttelyissäkin ihan mukavasti. Nyt tamma viettää päiviään oloneuvoksena ahvenanmaalaisella maatilalla, jossa sen kavereina pyörii koiria, kissoja sekä poneja. Tyrmi on jättänyt jälkeensä kuusi varsaa, jotka kaikki kilpailevat tai ovat kilpailleet kouluradoilla.

eei. Veijari toimi koko elämänsä siitosorin tehtävissä. Säkää orilla oli 162 cm ja väritykseltään se oli rautias. Ori oli todella taipuisa ja menikin vaativa b-tason kouluohjelmaa, mutta kukaan ei koskaan halunnut kisata sillä sen hermojen takia: kisapaikalla se jännittyi ja heitti ratsastajan selästään heti kun pääsi verkkaamaan. Veijari on kiertänyt näyttelyitä kyllä ja menestynytkin niissä ihan hyvin. Ori on myös kantakirjattu II-palkinnolla. Jälkeläisiä orille on ehtinyt kertyä 26 kappaletta, niistä puolet on menestynyt todella hyvin kouluradoilla ja onpa osa päässyt kokeilemaan valjakkoajoakin. Ori kuoli ähkyyn 25-vuotiaana.

eee. Suvensointi oli vaaleanpunarautias, 151 cm korkea suomenhevostamma. Tamma kisasi aikanaan 5 kautta vaativa b-luokissa kouluradoilla ja menestyikin oikein mukavasti. Kaikilta kausilta sijoituksia kertyi yhteensä 36, joista jopa 12 oli voittoja. Kisauransa jälkeen tamma kantakirjattiin III-palkinnolle ja myytiin siitostammaksi. Tammalla on yhteensä 8 jälkeläistä, joista yksi toimii menestyneenä kisaratsuna Tanskassa. Suvensointi kuoli sydänkohtaukseen ollessaan 30-vuotias. Emän sukulaiset © Joe

Kuvagalleria

Pää- ja rakennekuva © VRL-01811 / Muut © Pikkulinnun talli

Ikääntyminen