Pulmu lämmitteli Raisua samalla, kun rakensin esteitä kevyesti lämmittävän kevätauringon valaistessa iltapäivää. Kerroin Pulmulle, että tämän päivän tehtävät vaatisivat hyvää kontrollia hevosen laukkaan. ”Kannattaa ottaa alkuverryttelyyn mukaan temponvaihteluita”, neuvoin ratsukkoa. Ensimmäistä tehtävää varten olin rakentanut okserin puolikkaan kentän pituushalkaisijan keskelle. Tarkoituksena oli hypätä tätä yksittäistä estettä toistuvasti kääntäen joka toisella kerralla vasemmalle ja joka toisella oikealle. Pyysin ratsukkoa nostamaan laukan ja siirtymään tehtävälle. Keskelle kenttää rakennettu este tuntui hieman hämmentävän Raisua ja ori hakeutui hypyssä vinoon, mikä teki kääntämisestä haasteellista. Lisäsin esteeseen johdepuomit, joiden tarkoituksena oli ohjata Raisun hyppyä suoremmaksi. Seuraavilla kerroilla hyppy oli suora, mutta ori tuntui kaatuvan kaarteissa Pulmun sisäpohjetta päin. Taitavana ratsastajana Pulmu sai ongelman varsin nopeasti korjattua, ja loppua kohden tehtävä onnistui ratsukolta erinomaisesti.
Toiseksi tehtäväksi olin valinnut ihan perinteisen suhteutetun välin. Rakensin molemmille pitkille sivuille kahden pystyesteen suhteutetun välin. Pyysin ratsukkoa hyppäämään näitä välejä jatkumona niin, että toinen tultiin lyhyemmässä ja toinen pidemmässä laukassa. Tällä tehtävällä halusin pistää ratsukon yhteistyön ihan kunnolla testiin. Raisu alkoi selkeästi innostumaan hyppäämisestä, joten pidemmästä laukasta siirtyminen lyhyempään ei ollutkaan ihan pala kakkua. Pidemmässä laukassa tultava väli onnistui ratsukolta ilman ongelmia, mutta seuraava jäi auttamattomasti ahtaaksi ja Raisu otti jälkimmäiselle melkoisen hissihypyn. Pulmu sai seuraavilla kerroilla ottaa todella napakat pidätteet ja istua tiiviimmin satulaan ennen kuin Raisu ymmärsi selkeästi lyhentää. Ratsukko paransi suoritustaan jatkuvasti ja kaksi viimeistä toistoa olivat erittäin sujuvia. Raisu hyppäsi terävästi ja keskittyneesti koko valmennuksen ajan ja olin vaikuttunut, ettei ori juurikaan kolautellut. ”Hyvää työtä! Nauttikaa huomisesta välipäivästä”, hymyilin ratsukolle. Loppuverryttelyssä annoimme Raisun venyttää kaulaansa reilusti ja liikkumaan rennosti eteen pitkillä askeleilla.
