Viime viikkoiset estetreenit oli vielä sopivasti muistimme sopukoissa, kun aloittelimme. Tällä kertaa pääsimme taas ulos nauttimaan ihanasta ruskasta mikä valtasi lehtipuut. Aurinko pilkahti aina välillä lämmittämässä, mutta tuuli kyllä puhalsi kylmästi ja odotellessani ratsukkoa pieni hyppely oli paikallaan. Hyppelyä sai jatkaa, kun ratsukkokin saapui ratsastajan hymyillessä tervehdykseksi Chinookin huudellessa muille hevosille lähi tarhoissa.
Ratsastajan päästyä selkään aloiteltiin verkka käynnissä, jonka jälkeen ohjaa keräiltiin ja muutaman pysähdyksen, että peruutuksen jälkeen siirryttiin raviin. Chinookilla hieman laiskahko askel tänään, vaikka eilen olikin viettänyt vapaapäivää. Oria heräteltiin reippaammalla ravilla, sekä muutamilla volteilla. Varsinaisesti ori piristyi, kun laukka nostettiin ravsita. Nopeasti se vaihti nousikin uusiin lukemiin, kun lämmittelyesteelle saavuttiin. Ratsastaja sai pidättää orin innokkuutta reiluilla puolipidätteillä, mutta ponnistettaessa ori sai taas vapauden panostaa kaikkensa. Alastulot ratsukolla erittäin mallikkaat, hyvä tasapaino. Ratsastaja silmäilee heti seuraavaa estettä, joka on 40 korkuinen pikkueste, mutta joka otetaan taas täysillä.
Ratsastajan päättäväisyys ja keskittyineisyys on ihailtavaa sillä välillä saan huudella ratsastajaa nimeltä useaan otteeseen, että hei, kuunteletkos mua taas hetken. Hän ei liiemmin juttele, katsoo ja kuuntelee, nyökkää ja sitten suorittaa. Chinookin innokkuus näkyy temponlisäyksinä sarjojen välillä, joten otamme kierroksen reipasta laukkaa pitkin uraa vielä ennen viimeistä kierrosta ja loppuverryttelyitä. Chinook ei näyttänyt pientäkään uupumisen merkkiä esteillä, eikä viimeisellä irroittelulla, mutta viimein käyntiin siirryttäessä ori jo odotti lupaa päästä piehtaroimaan kutiavaa hikeään pois.
