Estevalmennus (100cm), valmentajana Sylttis

30.11.2014 | ei kommentteja

Viimeisin valmennus kaksikon kanssa tuntui jo hieman haikelta, joten lähdimme alkuun maastoon kävelemään. Pidin reippaan vauhdin yllä, kun ratsukko käveli vieressäni. Chinook näytti niin rauhalliselta tutussa maastossa, eikä edes pitkin ohjin kävellessä ori yrittänyt tempoa omiaan menemään, eikä säikkynyt postilaatikoita. Takaisin tallille tullessa ori kyllä ilmoitti kuninkaallisesti itsensä saapuneeksi, mutta pettyi, kun matkamme jatkui tarhojen ohi kentälle, eikä muiden hevosten luokse.

Esteet odottivat valmiina ja Chinook piristyi taas aivan uudella tavalla huomatessaan tulevan tunnin tekemiset. Ravissa ori silmäili taas innokkaana esteille päin ja odotti laukkaan siirtymistä innokkaana. Laukka nostettiin ravivoltin jälkeen hieman yllätyksenä orille, mutta vauhtia ei silti jäänyt puuttumaan. Lämmittelyn esteet mentiin taas helposti leikitellen vauhdin kanssa. Ratsastaja pisti orin nopeasti ruotuun, eikä orin hulluttelulle jäänyt aikaa, kun oli aika siirtyä kunnon treeniin.

Esteet olivat metrin ja hieman alle. Ponin kanssa esteet näyttivät tavattoman suurilta ja etenkin tälläisen pätkän vierellä, mutta ratsastajaa vain nauratti sanomani. Hän viittasi kintaalla näillekin esteille, eikä jännittänyt ollenkaan. Varmalla asenteella aloitettiin ensimmäisellä esteellä, pystyesteellä. Chinookilla tuntui olevan tuli hännän alla ja vauhtia enemmän kuin tarvittaisi, mutta ratsastajalla oli aivan mieletön vaikutus orin innokkuuteen. Ratsastaja ei repinyt hevosen suusta vaan sai orin helposti hillitsemään tahtiaan. Ponnistuksissa Chinook saa kuitenkin panostaa kaikkensa ja esteisiin jää hyvin ilmavaraa vaikka hypättäisiin korkeampaakin estettä.

Tunnin aikana tunnen oloni hieman vähäsanaiseksi sillä ratsastaja hoitaa homman kuin suorilta kädeltä puhtaasti kerralla. Pientä haastetta haettiin kolmen esteen sarjalla missä ratsastajakin pääsi pätemään sanallaan. Chinookin innostus kostautui hieman sarjoille, eikä askelia saatu sovitettua, mutta muutaman kerran hypättyään homma alkoi valottua orillekin, ettei esteiden välissä kannattanut paikaa kaasua täysin pohjaan.

Loppuverryttelyyn otettiin vielä kevyempi sarja ja pieni irroittelu laukassa kevyemmällä ohjassa, jossa Chinook innostuikin kunnolla. Meno oli aika vauhdikasta, mutta ratsastaja sai orin siirtymään raviin ilman ohjista roikkumista. Mitä kylmäpäisyyttä. Lopussa ravissa mentiin pitkin ohjin, kevyesti länkkäri meiningillä. Loppukäynnit oli mukava kävellä pitkin ohjin ilman jalustimia. Hyvä treeni ja hymä mieli, joka näkyi myös Pulmun ilmeestä.

Kirjoittanut: Pikkulinnun talli Aihe(et): Chinookin valmennukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *