Estevalmennus, valmentajana dookie
Valmennusputkeni sen kuin jatkui, mutta tällä kertaa suuntasinkin Fiktion sijasta Pikkulinnun tallille. Siellä tarkoitukseni oli pitää estevalmennus holsteintamma Donnalle ja Miljalle. Sää oli onneksi tänään varsin suotuisa, pakkasta oli pari astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta heijastaen sen häikäsevästi lumihangesta. Saatuani autoni parkkiin suuntasin kohti tallin pihaa, jossa vastaan tulikin Milja hevosineen. Tervehdin naista ja kävelimme yhtä matkaa tallipihan läpi kentälle, jossa Milja ryhtyi lämmittelemään ja verryttelemään persoonallisen näköistä tammaansa, kun minä ryhdyin kasaamaan estetolppia radan muotoon.
Donna ei säväyttänyt alkuverryttelyjen tai -hyppyjen aikana kovinkaan paljoa, sillä tammaa ei näyttänyt pikkuesteet tai tylsä kouluvääntö kiinnostavan. Melko pian Milja kuitenkin ilmoitti olevansa valmis aloittamaan, sillä Donna kuulemma aloitti työnteon vasta vähän isommilla esteillä. No, eivätpä radankaan esteet olleet sitä 80cm korkeampia, mutta eihän sitä heti aluksi voinut korkeuksia tappiinkaan nykäistä. Niimpä ryhdyin selostamaan ratsukolle lämmittelytehtävää, johon kuului neljä estettä ja kuusi hyppyä, muutama tiukka kurvi ja yksi suhteutettu väli. Donnan hyppytyyli oli suorastaan naurettavaa katsottavaa; minulle ei olisi tullut mieleenkään, että moisella tavalla yli rämpivä otus hyppäisi oikeasti sujuvasti 130cm ratoja. Milja ratsasti hevosen hösläämisestä huolimatta siististi ja tarkasti, ja sai laukan säädeltyä aina vaadittuihin askelmääriin esteiden välissä.
Lämmittelytehtävän alettua sujumaan otimme koko radan käyttöön, jonka korkeus vaihteli 90-95cm korkeuksilla. Pyysin ratsastajaa ottamaan ensimmäisen sarjan välin viidellä lyhyellä laukka-askeleella ja seuraavan sarjan eteen ratsastetulla laukalla kolmella askeleella. Milja teki työtä käskettyä ja sai edelleen säädettyä tammansa askeleet erinomaisesti esteiden väliin. Pian pääsin korottamaan esteitä hieman lisää, ja pyysin ratsukkoa tekemään nyt mahdollisimman nopean mutta tietenkin puhtaan radan. Muutoin homma onnistui vallan mainiosti, mutta eräälle okserille ratsastajalle kävi laskuvirhe, jonka Donna korjasi yhdellä korjausaskeleella joka taas aiheutti puomin putoamisen. Seuraavalla kierroksella ratsukko sai ratsastaa vielä uudestaan reippaassa tahdissa, sillä tällä kertaa kellottaisin suoritukselle ajan. Tämä kerta sujuikin tasaisemmin ja tarkemmin kuin edellinen, eikä aikakaan ollut lainkaan pöllömpi. Loppuun pyysin ratsukkoa tulemaan vielä sarjan pari kertaa vuoroin neljällä ja vuoroin viidellä laukka-askeleella, joka sujui alusta alkaen hyvin. Näihin tunnelmiin olikin hyvä lopetella, ja ratsukon ruvetessa loppuverryttelemään minä ryhdyin korjaamaan esteitä pois kentältä ja kertomaan ratsastajalle palautekommentteja.
Aattovaelluksella Moondancessa
Aattona otettiin suunnaksi suokkitalli suuri,
kävi meillä nimittäin tosi hyvä tuuri.
Moondancessa kun aattovaellus järjestettiin,
oli tervetulleita kaikki mineistä jättiläisiin.
Ratsuksi mukaani lähti Donna-tamma,
koska Kuiskusta tulee pian taas mamma.
Ei parane tässä vaiheessa enää liikaa rehkiä,
vaan tehdään kotona rentoja kävelyretkiä.
Mutta Donnalle uudet maisemat tekevät terää,
onhan tamma jo lomaillut tarpeeksi tällä erää.
Matka taittui iloisissa merkeissä,
kun oli nauru kaikilla herkässä.
Lunta leijaili maahan hiutaleina hentoina
ja me saimme Donnan kanssa olla ihan rentoina.
Osa hevosista kävi muita kuumempana,
mutta nauru vain raikui entistä suurempana.
Tallille kun palattiin retkipolulta,
löytyi jokaiselle paketti joulutontulta.
Pian olikin jo aika kiittää ja kumartaa,
sekä oikein hyvää joulua toivottaa!
Pihatto on valmis!
Loppumetreillä tuli pieniä mutkia matkaan, mutta nyt pihatto on viimein valmis! Sisu pääsikin muuttamaan sinne samantien, sillä sen karsinapaikan vei Katin uusi ostos Sirpa. Sirpan lisäksi meille saapui toinenkin tamma, Roina. Kumpikin ovat puoliverisiä, Sirpa suomalainen ja Roina norjalainen. Talli onkin nyt hyvin puoliverivoittoinen. Mutta seuraavat asukkaat tulevat olemaan jotain muuta, sillä niistä tulee Sisun kavereita pihatton. Toivottavasti siis löydämme Sisulle pian kaverin, ettei sen tarvitse yksin päiviään viettää.
Joulukuun tapahtumista on nyt kuusi takana ja muutama vielä edessä. Tällä viikolla järjestämme koulu- ja estekisat. Harmittavan vähän on ollut osallistujia, mutta taitaa joulukiireet verottaa muidenkin kuin meidän aikaa. Ei tässä ole enää kuin pari päivää jouluun!
Milja
Kuinka Kuiskun toinen varsa sai alkunsa
Jo joku tovi sitten löysin vihdoin sen, mitä olin jo pitkään etsinyt. Selaillessani eräänä päivänä Mörkövaaran orivalikoimaa suuni loksahti auki. Voikko pienhevosori ja vieläpä kenttää kilpaillut! Tällaisen orin löytäminen on ollut työn ja tuskan takana, mutta Mörkövaaran Sumussa on aikalailla juuri sellainen, mitä olen hakenut. Ainoa asia, mikä tässä orissa mietityttää, on se, että se on luonteeltaan hyvin samanlainen kuin Kuisku. Energiaa riittäisi vaikka muille jakaa ja sitä rataa. Siksi päädyinkin aluksi vielä pohtimaan asiaa, mutta kun tvisha tuli vielä itse tarjoamaan oria, päätin lopulta, että tämä se nyt on. Saa nähdä millainen elohiiri varsasta sitten aikanaan tulee. Ai mutta eikös kahden negatiivisen luvun tulo olekin positiivinen?
Joka tapauksessa, on orissa hyvääkin. Muun muassa se, että Sumu on pärjännyt niin kenttäkisoissa, kuin koulussa ja rataesteilläkin. Ja luulenpa, että siitä tulee vielä laatuarvostelumenestyjä. Yksi jälkeläinenkin Sumulla on jo, mutta sen verran nuori, että esim. periyttämisestä ei voi sanoa juuta eikä jaata. Suku orilla on vahvasti koulu-este-painotteista, ainoastaan emä on kilpaillut lisäksi kenttää.
Tarkoitus olisi, että tämä varsa jäisi meille Pikkikseen. Ensisijaisesti toivomme tietenkin, että kaikki menee hyvin ja Kuisku varsoo onnistuneesti terveen varsan. Mutta salainen, joka ei tämän paljastuksen jälkeen ole enää salainen, toiveemme on saada tällä kertaa voikko orivarsa.
Pihaton pystytystä, osa 2
Työmiehet ovat työskennelleet ahkerasti ja pihatto alkaa näyttää pihatolta. Ikkunat ja ovikin on jo asennettu paikoilleen. Sisällä on luvassa vielä pientä viimeistelyä, mm. kaltereiden asentamista ikkunoihin. Ulkopuolelle olisi myös tarkoitus asentaa vielä valo, sisälle niitä on jo laitettu. Projekti on edennyt nopeammin kuin osasin kuvitellakaan. Myös aitatolpat iskettiin maahan muutama päivä sitten. Ainakin se hyvä puoli siinä, ettei talvi ole vielä kunnolla päässyt alkamaan on että maa ei ole vielä jäätynyt. Mutta kyllä kovasti lunta ja pakkasta meillä odotellaan.
Sisusta taitaakin tulla pihaton ensimmäinen asukki, sillä sain Malvan tallilta eilen vähän ikävämpiä uutisia. Kävi nimittäin ilmi, että ainakaan toistaiseksi talli ei tule nousemaan pystyyn siten kuin alunperin oli suunniteltu. Melita saa kuitenkin jäädä edelleen uuden omistajansa hoteisiin, mutta Sisun käyn hakemassa kotiin huomenna. Laitoin valmiiksi sen vanhan karsinan, mutta kunhan pihatto valmistuu ja ruunalle saadaan sinne kavereita, on muutto tallista pihattoon edessä.
Milja
Puuhaviikonloppu Mallaspurossa
Lähdin perjantaina Kuiskun ja Donnan kanssa pitkäksi viikonlopuksi Mallaspuroon. Kuiskun kanssa otin osaa mm. lauantaiseen maastoretkeen ja olin siitä jo etukäteen innoissani, sillä olin kuullut paljon hyvää tallin maastoreiteistä. Eikä niitä oltu kehuttu suotta, ihastuin maisemiin niin kovin, että ajatuksissani eksyimme muusta porukasta! Hetken harhailun jälkeen onnistuin löytämään muut ja ravasin vähin äänin takaisin jonon perälle. Kukaan ei tainnut onneksi huomata meidän poissaoloamme…
Mutta viikonloppu alkoi tapahtumien järjestäjän Elsa Lindénin valmennuksella, jonka saaja arvottiin. Itse ilmoitin arvontaan Donnan, joka harmikseni jäi arvonnassa toiseksi. Mutta ei se mitään, tammalle oli onneksi seuraavina päivinä muutakin ohjelmaa. Kaikki muut osallistujat pääsivät kuitenkin seuraamaan valmennusta ja minä nautin siitä oikein kovasti, sillä valmennettavaksi pääsi upeannäköinen suomenhevosori.
Seuraavana päivänä aloitettiin tosiaan yhdeltä maastoretkellä ja neljältä oli luvassa laukkakilpailu! Osallistuin kisaan molemmilla tammoilla, lähtijöitä oli meidät lukien yksitoista. Se oli kyllä mielenkiintoinen kokemus! Yllättäen jopa Donna löysi isomman vaihteen ja sen kanssa laukkasimme neljänneksi. Kuiskun toinen sija taas ei sinänsä yllättänyt, onhan tamma tunnettu vauhdikkaasta luonteestaan. Kuisku sai hienon ruusukkeen, jonka on sponsoroinut MWS Boutique.
Viimeisenä päivänä oli luvassa vielä este- ja koulukilpailut. Laukkakilpailu oli tainnut viedä Donnasta mehut, sillä esterata meni aivan penkin alle. Jäimme siis luokan viimeiseksi. Kuiskun kanssa vauhdista ei taaskaan ollut puutetta. En saanut sitä oikein kuulolle, joten meidän kouluratamme oli melkoista häsellystä. Tamma sijoittui luokassa toiseksi viimeiseksi.
Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli kyllä oikein mukava. Mielelläni lähden Mallaspuroon toistekin!
Joulu 2015: Kür koulukilpailut
Tervetuloa mukaan Pikkiksen Kür koulukilpailuihin! Kilpailut ratsastetaan ulkona meidän ratsastuskentällämme! Auraamme kentältä lumen pois. Päivä on pilvinen, lämpötila on -2 astetta ja tunnelma kisapaikalla tottakai jouluinen ja musiikki raikaa!
Kilpailupäivä: 18.12.2015
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 17.12.2015
Järjestyspaikka: Pikkulinnun talli (PIKK6753)
Vastuuhenkilö: Kati (VRL-00102)
Arvontatapa: tulokset ratkaistaan laittamalla tekstit paremmuusjärjestykseen
Luokat ja osallistumisrajoitukset
1. Helppo B, tuom. Milja
2. Vaativa B, tuom. Milja
3. Grand Prix, tuom. Milja
Valitse suoritukseenne kappale ja liitä linkki youtubesta osallistumiseen. Kilpasuorituksessanne epäonnistui yksi tai useampi asia, mikä se oli ja missä kohtaa kappaletta se tapahtui? Kirjoita tarina aiheesta. Tekstin pituus 100-300 sanaa.
Kilpailut ovat avoinna kaikille!
Luokkiin mahtuu kolmekymmentä (30) osallistujaa
Ratsastaja saa tuoda viisi (5) hevosta yhteen luokkaan
Hevonen saa osallistua kahteen (2) eri luokkaan
Hevonen saa osallistua kerran yhteen luokkaan
Osallistuminen
Osallistuminen sähköpostiin virtkati@gmail.com otsikolla Kür:
Luokka nro
Ratsastaja ‐ Ratsu
Linkki kappaleeseen
Tarina tai runo
Tulokset
Kiitos kaikille kilpailijoille! Toivottavasti tapaamme teitä vielä jatkossakin Pikkiksen kilpailuissa! Voittajille jaettiin sinivalkoiset ruusukkeet ja kaikille muille jaettiin tsempparipalkintona pinkit ruusukkeet.
Kiitos ruusukkeista MWS Boutique!
Ruusukkeet saa ottaa mukaan hevosensa sivuille kunhan muistatte lukea täältä käyttöehdot.
1. Helppo B
1. Nicky (VRL-14087) – Berryhill Lemon Soldier VH15-035-0164
PSY – DADDY(feat. CL of 2NE1) (Kohta 3:22)
Olin jopa yllättynyt, kuinka hyvin kouluratsastusrata oli sujunut meiltä. Lucas ei ollut lainkaan kenkkuillut ja oli koko ajan hereillä. Annoin Lucakselle pohkeita ja se nosti ravin. Ohjasin sen voltille ja siitä uraa pitkin kentän toiselle puolelle ja suunnanvaihtaminen onnistui rata leikkaalla. Lucas päätti jossain välissä, että nyt ei enää kiinnosta ja tiputti raville keskellä kenttää. Se heitti kokonaan jarrut pohjaan. Siinä kohtaa minua ei mitään muuta kuin ketuttanut kamalasti, sillä rata oli melkein lopussa. Kaikkien ihmisten tuijottaessa yritin antaa ponilleni naama punaisena pohkeita. Biisi jatkui ja oli melkein lopussa, kun Lucas päätti jatkaa matkaa. Kuulin pientä tirskuntaa yleisöstä ja yritin ohjata oria parhaani mukaan loppuun saakka. Minun kumarrettuani tuomarille yritin saada Lucasta liikkeelle, mutta ori oli päättänyt jäädä siihen kohtaan kenttää. Minun ei auttanut kuin laskeutua orin selästä ja raahata se taluttaen pois kentältä.
2. Nicky (VRL-14087) – Barbelerque VH15-115-0004
twenty one pilots – Stressed Out (Kohta 3:10)
Jo istuessani tamman selkään olin varma, että sillä eivät olleet kaikki kohdillaan. Tamma oli normaalia jännittyneempi. Uskoin sen johtuvan lumesta. Eihän australialainen tamma tällaiseen keliin ollut tottunut. Ohjasin tamman uralle ja annoin sille pohkeita. Tamma nosti hyvin ravin, mutta sen askeleet olivat jäykät, mikä tuskin näytti hyvältä tuomarin silmissä. Kouluratsastuksen piti olla sulavannäköistä. Jostain kuuluu korkea kiljaisu, eikä Blairin hermot enää kestänyt, vaan tamma pillastui ja lähti pukkilaukkaamaan ympäri kenttää. Yritin rauhoitella turhaan tammaa. Ohjasin sen voltille ja Blair vaihtoi laukkaa. Siinä vaiheessa keksin idean ja muutin rataa kokonaan. Ohjasin Blairia kahdeksikolla vaihdellen laukkaa. Sain sen rauhoittumaan ja rata saatiinkin loppuun ihan onnistuneesti. Blair oli yhä jännittynyt, mutta olin iloinen äskeisestä suorituksesta.
3. misery. – Lamourin Pihla
P!nk – Try
Pihla on yleensä reipas ratsastaa ja siksi valitsin kappaleeksi nopeatempoisen biisin ohjelman taustalle. Ohjelmakin oli painottunut lisäyksiin ja muihin reippaisiin kohtiin. Vaan mitä tekee Pihla – on elämänsä toista kertaa patalaiska ratsastaa. Putosimme heti alussa tahdista ja jouduin koko ajan keksimään uutta ohjelmaa päässäni. Ei muuten ole helppoa muistella musiikkia, vaadittavia tehtäviä ja ratsastaa vielä patalaiskaa hevosta reippaan biisin tahdissa! Minulle taisi tulla enemmän hiki kuin hevoselle, joka vain hölkkäsi ohjelman läpi normaalin kipittämisen sijaan.
Tekstin pituus alle 100 sanaa.
2. Vaativa B
1. misery. – Moon Hurmuri
Cheek – JippiKayJei
Musiikkivalinta oli täydellinen Ruudille, sillä se on itserakas voittajatyyppi ja pystyin kuvittelemaan sen laulamassa tätä laulua radan aikana… Valitettavasti suorituksessa tuli muutama muuttuja matkalle. Hevonen teki kaiken loistavasti, mutta ratsastajalla oli pitelemistä pokassa musiikin ja sen mielikuvan vuoksi, että Ruuti laulaa kappaletta samalla kun porskuttaa menemään. Ratakin unohtui ensimmäisen kertosäkeen aikana. Kürissa on se hyvä puoli, ettei kukaan huomaa asiaa – voit vain jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan pienen soveltamisen jälkeen. Eikä kouluradalla onneksi haittaa sekään, että ratsastaja hymyilee kuin hangon keksi ja tirskuu välillä puseroonsa. Tuomarilla olikin kommenteissa, että ”esitys oli oikein hyväntuulinen ja sekä ratsastaja, että hevonen nauttivat tänään menosta”.
2. Nicky (VRL-14087) – Halcyon de Vallée VH14-121-0030
Empire Cast – You’re So Beautiful ft. Jussie Smollett, Yazz (Kohta 2:30)
Radalle kiitää ratsukko ruskeavivahteinen,
tammakin on niin sulavaliikkeinen.
Laukassa ympäri kentän ja laukanvaihtoja tehden,
ratsastaja puoliverisensä voltille ohjaten.
Tamman jalat rummuttavat maata musiikin tahtiin.
Ratsastaja pidättää hevostaan laukasta raviin.
Jokin ongelma kuitenkin ratsukolla on,
ratsastajan heittely selässä on sen verran mahdoton.
Pian kuuluukin: ”Kops”,
ratsastaja maaten maassa, hops.
Ratsu vetää kentällä omaa show’taan
ja innostuu vaihtamaan ravin laukkaan.
Satula roikkuu tamman mahan alla
haitaten tamman menoa aika lailla.
Ruskea tamma vain heiluttelee korviaan
ja nauttii vapaudestaan.
Ratsastaja nousee ylös valkoisesta maasta,
ja yrittää saada tukea aidasta.
Show’nsa vedettyään tamma palaa luokse omistajansa
ja antaa hänen nostaa satulansa.
Surkeana radan kohtalosta ja biisin loputtua taluttaa nainen tammansa pois,
vaikka parempaa show’ta hakea sais.
3. Grand Prix
1. Otterley – Chocolate Chip
Macklemore & Ryan Lewis – Downtown
Kun kuulin kappaleen talliradiosta, alkoi päässäni välittömästi raksuttaa hieman erilainen kür ohjelma, johon ratsuksi ei olisi voinut kuvitellakaan ketään muuta kuin luottoshowmieheni Chipin. Niinpä aloinkin hiomaan ohjelmaa jo kisaradoilta eläköityneen orini kanssa aluksi ihan vain omaksi iloksi ja mielenvirkistykseksi. Oikeaksi kilpailuohjelmaksi suunnitelmani muovautui kuitenkin pian, kun meille tarjoutui tilaisuus esittää ohjelma ensimmäistä kertaa Pikkulinnun tallin jouluisissa kür koulukilpailuissa. Vaikka aikaa treenaamiselle ei oikeiden töiden lomasta tuntunutkaan löytyvän aivan tarpeeksi paljoa, lähdin esittämään ohjelmaamme Chipin kanssa varsin luottavaisin mielin.
Tiesin jo ennalta, että ohjelma ei todellakaan ollut mikään helppo nakki, vaan rytmin kanssa sai olla koko ajan kieli keskellä suuta. Harmikseni pitkin rataa sattuikin pieniä tahtirikkoja, kun oma rytmitajuni ei oikein suostunut seuraamaan haastavan kappaleen rytmikulkua. Niinpä ajoitusten kanssa olikin hieman ongelmia erityisesti kappaleen lauluosuuksiin siirryttäessä, eivätkä biisin rauhallisimmat kohdat toteutuneetkaan aivan yhtä leppoisasti ja rennosti kuin olin suunnitellut. Onneksi ratsunani oli kaikista vaihtoehdoista juuri karismaattinen Chip, jolta löytyi pilkettä silmäkulmasta ja kunnon räppijäbän asennetta, joten saimme biisin haltuun pienestä haparoinnista huolimatta.
Joulu 2015: Hankilaukkakilpailut
Tervetuloa mukaan Pikkiksen järjestämiin hankilaukkakilpailuihin! Kun olemme saaneet hieman hengähdettyä kylän ympäri ratsastuksen jäljiltä, pidämme hankilaukkakilpailut! Kaikille osallistujille annetaan makoisat joulupussukat joista löytyy herkkuja niin ratsulle kuin ratsastajallekin. Kaikki sijoittuneet palkitaan ruusukkein. Kilpailupäivänä maassa on 40 cm lunta, ilma on aurinkoinen ja ilman lämpötila on -10 astetta.
Pukeutukaa lämpimästi ja varautukaa irti pääseviin hevosiin! Saas nähdä kuinka moni ratsukko selviää lähtöviivalta maaliin asti ilman tipahtamista.
Kilpailupäivä: 19.12.2015
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 18.12.2015
Järjestyspaikka: Pikkulinnun talli
Vastuuhenkilö: Kati (VRL-00102)
Arvontatapa: tulokset ratkaistaan laittamalla tekstit paremmusjärjestykseen
Tähän kilpailuun osallistutaan joko kirjoittamalla tarina tai runo, tai vaihtoehtoisesti piirtämällä kuva päivästä. Kuvan saa piirtää tietokoneella tai käsin. Kuva voi olla väritetty tai mustavalkoinen. Tekstin pituutta ei ole rajoitettu. Kaikille osallistuneille palautetta tarinasta/piirroksesta. Tekstiin kirjoitettu putoaminen/ekaksi tuleminen ei vaikuta tuloksiin!
Kilpailut ovat avoinna kaikille!
Osallistuminen
Osallistuminen sähköpostiin virtkati@gmail.com otsikolla Hankilaukkakilpailut:
Ratsastaja ‐ Ratsu
Tarina osallistumisen alle tai piirros liitetiedostona
Joulu 2015: Ratsastusretki kylän ympäri
Tervetuloa mukaan Pikkiksen järjestämälle ratsastusretkelle kylän ympäri! Kaikille osallistujille annetaan makoisat joulupussukat joista löytyy herkkuja niin ratsulle kuin ratsastajallekin. Kaikki sijoittuneet palkitaan ruusukkein. Kilpailupäivänä maassa on 40 cm lunta, ilma on aurinkoinen ja ilman lämpötila on -10 astetta.
Retkelle voi osallistua ratsastaen, ajaen, kävellen, tai ihan miten tahansa vain keksitkään! Voit osallistua useamman hevosen kanssa.
Kierrämme lenkin kylän ympäri kulkien niin asvaltti- kuin hiekkateitä, metsäpolkuja ja peltoa pitkin. Tapaamme kyläläisiä ja heitä saakin lisätä tarinaan mukaan. Parhaat kyläläiset lisätään tallin esittelyyn jos saamme tähän sinun suostumuksen, henkilön yhteyteen kirjoitetaan kuka hänet on keksinyt. Kun pääsemme takaisin tallille otamme vielä yhdessä hieman glögiä.
Kilpailupäivä: 19.12.2015
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 18.12.2015
Järjestyspaikka: Pikkulinnun talli
Vastuuhenkilö: Kati (VRL-00102)
Arvontatapa: tulokset ratkaistaan laittamalla tekstit paremmusjärjestykseen
Tähän kilpailuun osallistutaan joko kirjoittamalla tarina tai runo, tai vaihtoehtoisesti piirtämällä kuva päivästä. Kuvan saa piirtää tietokoneella tai käsin. Kuva voi olla väritetty tai mustavalkoinen. Tekstin pituutta ei ole rajoitettu. Kaikille osallistuneille palautetta tarinasta/piirroksesta.
Kilpailut ovat avoinna kaikille!
Osallistuminen
Osallistuminen sähköpostiin virtkati@gmail.com otsikolla Ratsastusretki:
Ratsastaja ‐ Ratsu/Ratsut
Tarina osallistumisen alle tai piirros liitetiedostona
Joulu 2015: Pulkkaratsastuskilpailut
Tervetuloa mukaan Pikkiksen pulkkaratsastuskilpailuihin! Kaikille osallistujille annetaan makoisat joulupussukat joista löytyy herkkuja niin ratsulle kuin ratsastajallekin. Kaikki sijoittuneet palkitaan ruusukkein. Kilpailupäivänä maassa on 15 cm lunta, taivaalta tupruttaa kovaa vauhtia lunta ja ilman lämpötila on -10 astetta.
Kilpailupäivä: 11.12.2015
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 10.12.2015
Järjestyspaikka: Pikkulinnun talli
Vastuuhenkilö: Kati (VRL-00102)
Arvontatapa: tulokset ratkaistaan laittamalla tekstit paremmusjärjestykseen
Luokat
1. Ponit
2. Hevoset
Tähän kilpailuun osallistutaan joko kirjoittamalla tarina tai runo, tai vaihtoehtoisesti piirtämällä kuva päivästä. Kuvan saa piirtää tietokoneella tai käsin. Kuva voi olla väritetty tai mustavalkoinen. Tekstin pituutta ei ole rajoitettu. Kaikille osallistuneille palautetta tarinasta/piirroksesta.
Kilpailut ovat avoinna kaikille!
Luokkiin mahtuu kolmekymmentä (30) osallistujaa
Ratsastaja saa tuoda viisi (5) hevosta yhteen luokkaan
Hevonen saa osallistua vaikka kaikkiin luokkiin
Osallistuminen
Osallistuminen sähköpostiin virtkati@gmail.com otsikolla Pulkkaratsastus:
Luokka nro
Ratsastaja ‐ Ratsu
Tarina osallistumisen alle tai piirros liitetiedostona
Tulokset
1. Ponit
– peruttu, ei osallistujia
2. Hevoset
1. misery. – Moon Hurmuri
”Olet seonnut totaalisesti”, oli tallityttöjen kommentti, kun kerroin aamulla lähteväni Ruudin kanssa pulkkaratsastuskilpailuihin. Viimeksi kun yritin ensimmäistä kertaa ohjasajaa Ruutia, niin se otti hatkat – kävi maaten ja lähti sen jälkeen pierupukkilaukkaa ympäri kenttää ohjien viistäessä maata… ”No älkäähän nyt, elämässä pitää olla jännitystä!” kommentoin tytöille ja lastasin Ruudin hevosautoon.
Eihän se ihan mennyt kuin elokuvissa, mutta pääasia, että kaikilla oli hauskaa. Ainakin yleisöä nauratti! Ruuti reagoi pulkkaan pyörimällä hetken ympäri ja puhisemalla. Kun se huomasi, että pulkka seuraa kaikesta huolimatta, niin asia olikin yhtäkkiä ok orille. Hyppäsin pulkan kyytiin ja ratsastaja selkään (en todellakaan halunnut mennä ilman ratsastajaa, koska kukaan tai mikään ei olisi meitä pysäyttänyt sen jälkeen).
Lähtöpaikalla Ruuti oli täynnä ruutia ja tseppaili, kunnes lähtömerkki kajahti. Se ryntäsi täysiä eteenpäin ja meinasin horjahtaa pulkan kyydistä. ”Olisitte voineet ottaa pehmeämmän lähdön!” karjuin kyydistä ratsastajalle. Eihän hän mitään kuullut. Viima vain suhisi korvissa kovassa vauhdissa. Pidin rystyset valkoisenaan kiinni pulkan reunoista ja rukoilin, että pysyisin kyydissä. Vastustajat olivat jääneet kauaksi taakse. Samoin maaliviiva, sillä huomasin, että teemme ylimääräistä kierrosta. Ratsastaja yritti kyllä pysäyttää, mutta Ruuti oli päässyt vauhtiin ja silloin sitä ei pysäytetä. Paitsi että seuraavan kerran maalilinjaa ylittäessämme Ruuti tekikin yllättäen äkkipysähdyksen kavereiden luokse. Kuski lensi kuin leppäkeihäs ja pulkka kaatui nurin. Onneksi reipas toimihenkilö otti Ruudin kiinni sillä välin, kun me syljimme suustamme lunta. ”No olihan se aika kivaa”, ratsastajakin myönsi, ”loppu tosin olisi voinut olla toisenlainen”.
Hauska ja todentuntuinen tarina! Tarina pysyi kokoajan mielenkiintoisena ja oli sopivan pituinen.
